Vahingonkorvaus, talovaurio, Ampujantie 10
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 12.11.2021 § 34 (kiinteistövahinko)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtajan vahingonkorvauspäätöksestä 12.11.2021 (34 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja on 12.11.2021 (34 §) päätöksellään hylännyt vahingonkorvausvaatimuksen, jolla hakijat ovat vaatineet kaupunkia korvaamaan omistamallaan kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen vaurioitumisen korjauksesta aiheutuneet kustannukset. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakijat ovat toistaneet oikaisuvaatimuksessaan 53 171,12 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta omistamallaan kiinteistöllä osoitteessa Ampujantie 10, 00700 Helsinki (Ala-Malmi) sijaitsevan omakotitalonsa ulkorakenteissa ilmenneisiin murtumiin liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakijoiden oikaisuvaatimuksessa todetaan, että viittaamalla rakennuksen puutteelliseen perustukseen tai muutoin huolimattomaan rakentamiseen, kaupunki syyttää omaa rakennusvalvontaansa, joka on aikanaan hyväksynyt tavan, jolla rakennus on perustettu ja rakennettu. Hakijoiden mukaan he eivät ole vahingonkorvausvaatimuksessaan maininneet mitään julkisivuissa aikaisemmin suoritetuista vauriokorjauksista vuosilta 2009 ja 2015, joista hallintojohtajan päätöksessä mainitaan.
Hakijoiden mielestä tärinämittauksista, joihin päätös perustuu, ei ilmene, ovatko niiden tulokset juuri mainitusta kiinteistöstä ja että muut raportissa mainitut kiinteistöt ovat selvästi kauempana rakennuspaikoilta ja tiestä ja että suoritettu mittausaika 26.3.-2.4.2020 on ollut liian lyhyt ajanjakso huomioiden rakentamisten keston ja raskaan liikenteen tärinävaikutusten ajankohdan. Rakentaminen ja raskas työmaa-ajoliikenne on tapahtunut kuukausien kuluessa, joten vetoaminen lyhyen ajan mittaustulokseen ei hakijoiden mielestä poista vastuuta mittausajan ulkopuolella aiheutetuista vaurioista rakennukselle. Ajoliikenteen vaikutuksesta ei lisäksi ole suoritettu tärinämittausta lainkaan.
Perustelut
Lautakunta viittasi hallintojohtajan päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyy hallintojohtajan asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä tai näyttöä, joka antaisi aihetta ratkaisun lopputuloksen muuttamiseen.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuutta tapauksessa arvioidaan naapuruussuhdelain (1920/26) vastuusäännösten ja työmaaliikenteen ajoneuvojen aiheuttaman tärinän osalta ympäristövahinkolain (1994/737) säännösten nojalla. Kunnan tehtävät ja vastuut rakennusluvan ja -valvonnan osalta määräytyvät rakennusajankohtana voimassa olleen, rakentamista koskeneen lainsäädännön ja sen nojalla annettujen alempien normien mukaisesti.
Lähtökohtaisesti riskin rakennuksen vahingoittumisesta kantaa rakennuksen omistaja itse. Korvausvastuun siirtyminen toisen kannettavaksi edellyttää erityistä perustetta.
Rakennusvalvonnalla pyritään varmistamaan hankkeen tarpeellisuuden määrittelemässä laajuudessa, että suunnittelu ja rakentaminen täyttää normeissa edellytetyt vaatimukset. Rakennuslainsäädännön ja vakiintuneen oikeuskäytännön (esim. KKO 2001:2, KKO 1987:23 ja KHO 30.11.1999/3928) mukaan rakennusvalvontaviranomainen ei ole vastuussa rakennuksen painumisen aiheuttaneista suunnitteluvirheistä. Rakennusvalvontaviranomaisen toimivaltaan ei myöskään kuulu velvoittaa kiinteistönomistajaa maaperätutkimusten suorittamiseen.
Talon rakentamisen ja valmistumisen (v. 1967) aikana voimassa olleen lainsäädännön (rakennusasetus 266/1959, 51 §) mukaan lisäselvityksiä pohjaolosuhteista tai perustamistavasta on voitu tarvittaessa erikoistapauksissa pyytää, mikäli esim. rakennustyön laajuus tai rakennusluvan hakijan antamat tiedot erityisolosuhteista ovat antaneet tähän aihetta. Vuonna 1967 ei kaupungin rakennusvalvonnassa ole kiinnitetty huomiota maaperäolosuhteisiin - eikä ole tarvinnutkaan ilman erityistä tiedossa ollutta aihetta kiinnittää. Tämän vahingonkorvausasian yhteydessäkään ei ole esitetty näyttöä siitä, että kaupungilla lupaviranomaisena olisi pitänyt vuonna 1967 olla tietoa hakijoiden tontin erityisolosuhteista.
Kuten hallintojohtajan päätöksessä todetaan, korvausvelvollisuudesta vaatimuksen mukaiseen vahinkoon säädetään naapuruussuhdelain 9 §:ssä. Kaupunki katsoo käsillä olevan sellaiset olosuhteet, joihin soveltuu lainkohdan loppuosa, jonka mukaan vaikka jonkun toiminnanharjoittajan katsottaisiinkin aiheuttaneen toisen maalla olevan rakennuksen vahingoittumisen, ei vastuuta kuitenkaan syntyisi, jos vaurioiden syntymiset ovat johtuneet siitä, että rakennus on ollut puutteellisesti perustettu tai muutoin huolimattomasti rakennettu.
Hallintojohtajan päätöksen perusteena on käytetty kahta selvitystä työmaan paalutusten tärinämittauksista. Suomen Louhintakonsultit Oy:n raportissa 2.4.2020 tarkoitettua tärinämittausta on suoritettu paalutustyön ajan 26.3.-2.4.2020 (tulos: ei ylityksiä, toteutuneet tärinätasot olleet suurimmillaan 14 % sallitusta ohjearvosta). Lisäksi käytössä on ollut rakennustyömaan päärakennesuunnittelijan Expecon Oy:n antama lausunto 12.10.2021 päiväkodin väistötilojen paalutustyön ajan käytössä olleesta tärinämittauksesta vuoden 2020 lopulla, jonka pohjana on ollut toinen Suomen Louhintakonsultit Oy:n mittausraportti 23.5.2021. Mittauksia on siten suoritettu voimakkaimpien tärinävaiheiden aikoina. Kun tällöinkään mittausten tulosten mukaan tärinätasot eivät ole ylittäneet sallittuja raja-arvoja kuin yhden kerran ja silloinkin vain vähäisellä 9 % ylityksellä (Expecon Oy:n lausunto, mitattu 21.11.2020), ei ole perusteltua olettaa, että raja-arvot mittausaikojen ulkopuolella olisivat olleet lähelläkään täyttymistä, saati ylittymistä.
Tärinäarvojen vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kohdekiinteistön etäisyys rakennustyömaasta. Vaikka esim. mittausraportin 2.4.2020 mittauspisteen sijainti on ollut osoitteessa Ampujantie 16, on se kuitenkin niin lähellä hakijoiden taloa, että työmaan vaikutusten arviointi ulottuu myös siihen (Ampujantie 10). Vaikutusten arviointi perustuu siihen, että mittauspisteen läheisyydessä sijaitsevien muidenkin rakennusten kestokyky vastaa sitä, mitä voidaan pitää tavanomaisena ja hyvän rakennustavan mukaisena. Muista kohteista työmaan ympäristössä ei ole tullut ainakaan kaupungin tietoon ilmoituksia epäillyistä työmaan tai työmaaliikenteen tärinävaikutuksen aiheuttamista vaurioitumisista.
Hallintojohtajan päätöksen toteamukset rakennuksen julkisivujen aikaisemmista halkeamista vuoden 2015 osalta perustuvat hakijoiden vakuutusyhtiön hankkimaan Recover Nordic Oy:n tarkastusraporttiin 7.5.2021. Raportissa mainitaan mm. seuraavaa: " - - - . Painauman aiheuttamat halkeamat rakenteissa täytetty 2015 jonka jälkeen lisäpainauma on avannut halkeamat uudestaan. - - - ." Lisäksi selvityksenä vielä tätä aikaisemmista vaurioista on ollut julkisessa Google Maps -palvelussa oleva kuva talosta vuoden 2009 heinäkuulta. Kuvasta on silmämääräisesti selvästi havaittavissa jälkiä vauriokorjauksista talon julkisivussa.
Pelkästään näiden, talossa jo vuosia aikaisemmin toistuvastikin esiintyneiden vaurioitumisten perusteella on pääteltävissä rakennuksen olevan puutteellisesti perustettu tai muutoin huolimattomasti rakennettu. Korvausvaatimuksessa on kyse ulkorakenteiden vaurioista, mutta myös Recover Nordic Oy:n tarkastusraportin sisätilojen kuvat osoittavat, että on syytä epäillä vakavia puutteita rakennuksen perustuksissa.
Kaupunki katsoo, että asiassa ei ole esitetty näyttöä myöskään ajoneuvoliikenteen syy-yhteydestä rakennuksen vaurioiden syntymiseen. Vaihtoehtoiset syyt, kuten rakennuksen epätasainen painuminen, ovat huomattavasti todennäköisempiä syitä kuin työmaaliikenne.
Muulta osin lautakunta viittasi hallintojohtajan päätöksessä esitettyihin perusteluihin.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole velvollinen korvaamaan hakijoiden kiinteistöllä sijaitsevassa rakennuksessa ilmenneitä vaurioita.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintojohtajan päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Naapuruussuhdelaki (26/1920) 9 §
Ympäristövahinkolaki (737/1994) 1 §, 3 §
RIL-253-2010, rakentamisen aiheuttamat tärinät
Rakennusasetus (266/1959) 51 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 12.11.2021. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 23.11.2021 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallintojohtaja 12.11.2021 § 34
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintojohtaja päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on esittänyt 23.8.2021 kaupungille 53 171,12 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vahingonkorvausvaatimus muodostuu niistä kustannuksista, joita hakijalle on aiheutunut hänen omistamansa omakotitalon vaurioiden korjaamisesta. Hakijan mukaan Helsingin kaupungin rakennuttamien päiväkotien rakennustyömailla tehdyt maapohjan muokkaukset, eli kaivu- ja paalutustyöt osoitteessa Ampujantie 1, ovat aiheuttaneet vaurioita rakennukseen.
Hakijan mukaan myös työmaan raskaiden kaivin- ja tärytyskoneiden sekä painavien kuorma-autojen jatkuva ajo Ampujantiellä on aiheuttanut tärinää ja vaikuttanut osaltaan vaurioiden syntymiseen. Hakija kertoo, että rakennuksen kadunpuoleinen tiiliseinä on lohkeillut ja halkeillut sekä kallistunut ulospäin. Vaatimuksen mukaan julkisivujen aikaisemmin korjatut vauriot ovat tulleet uudelleen esiin. Hakemuksen liitteenä toimitetaan tarkentavia karttoja vahinkopaikan sijainnista, vakuutusyhtiön teettämä tarkastusraportti ja tarjous julkisivun korjaustöistä, johon vaadittu korvausmäärä perustuu.
Asian aikaisempi käsittely
Hakija on lähettänyt kaupunkiympäristön toimialalle 18.5.2021 sähköpostiviestin, jonka liitteenä on ollut vakuutusyhtiö Fennian teettämä kartoitusraportti. Vahinkoasiaa on käsitelty ennen varsinaisen vahingonkorvausvaatimuksen saapumista rakennuttamisen asiantuntijatiimissä kaupunkiympäristön toimialan tilat-palvelussa.
Kaupungin asiantuntija on suorittanut katselmuksen kohteessa yhdessä hakijan kanssa. Hakija on ollut yhteydessä Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön hallintopäällikköön ja tiedustellut asian etenemistä. Hakijaa on 16.8.2021 ohjeistettu tekemään Helsingin kaupungille vahingonkorvausvaatimus. Vaatimus on saapunut kirjaamoon ja asia tullut vireille 23.8.2021.
Asian oikeudellinen arvio
Korvausvelvollisuudesta vaatimuksen mukaiseen vahinkoon säädetään naapuruussuhdelaissa (1920/26). Naapuruussuhdelain 9 § kieltää toisen maalla olevan rakennuksen vahingoittamisen seuraavasti: ”Maata älköön kaivettako tai kuormitettako niin, että toisen maalla oleva rakennus kadottaa tukensa. Joka kaivaa maata tai kuormittaa sitä niin, että toisen maalla oleva rakennus muulla tavalla vahingoittuu, korvatkoon vahingon, mikäli se ei ole johtunut siitä, että rakennus oli puutteellisesti perustettu tahi muuten huolimattomasti rakennettu”.
Kyseessä on ankaraan vastuuseen perustuva korvausvastuu. Vahingonkorvausvastuun syntyminen ei edellytä tuottamusta, eikä toiminnanharjoittajan ole siten tarvinnut syyllistyä menettelyssään huolimattomuuteen. Korvausvelvollisuutta on kuitenkin rajoitettu naapurussuhdelain 9 §:n mukaan, jos vaurion syntyminen on johtunut siitä, että rakennus on puutteellisesti perustettu tai muutoin huolimattomasti rakennettu. Oikeuskäytännössä on katsottu, että korvausvelvollisuuden arvioinnissa tulee yleisten vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaisesti huomioida kaikki vahinkoon vaikuttaneet seikat (KKO 1996:59).
Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää toiminnanharjoittajan toiminnan ja syntyneen vahingon syy-yhteyden osoittamista.
Hakijan mukaan vaurioiden syntymiseen on vaikuttanut osittain myös Ampujantiellä tapahtunut työmaaliikenne. Ympäristövahinkolakia (1994/737) sovelletaan lain 1 §:n 2 momentin mukaan ympäristössä mm. tärinästä aiheutuviin ympäristövahinkoihin. Ympäristövahinkolain 3 §:n mukaan vahinko on korvattava, jos voidaan osoittaa, että lain tarkoittaman toiminnan ja vahingon välinen syy-yhteys on todennäköinen. Vahingonkärsijän velvollisuutena on osoittaa todennäköinen syy-yhteys. Todennäköisyyttä arvioitaessa otetaan huomioon toiminnan ja vahingon laatu sekä muut seikat, joiden voidaan katsoa olevan yhteydessä vahinkoon.
Vahinkopaikka
Vaurioitunut rakennus sijaitsee Pohjois-Helsingissä Malmin kaupunginosassa Ala-Malmin alueella. Alueen maaperä koostuu suurelta osin savesta. Rakennus on vuonna 1967 rakennettu rinnetontilla sijaitseva täystiilitalo. Rakennuksen julkisivut on rapattu. Rakennus on perustettu osaksi kantavalle maaperälle eli kalliolle ja osaksi painuvalle maalle. Saatavissa olevan tiedon mukaan rakennuksen julkisivuissa on ollut halkeamia ja niitä on korjattu jo ainakin vuonna 2009 ja vuonna 2015. Kaupungin saaman selvityksen mukaan hakija on itse suorittanut aikaisempien vaurioiden korjaamisen. Rakennuksen vauriot eivät ole tarkastusraportin mukaan todennäköisesti turvallisuutta vaarantavia.
Rakennustyömaan toiminnan arviointi
Hakijan kiinteistöä vastapäätä, toisella puolella Ampujantietä sijaitsee päiväkotirakennusten rakennustyömaa. Hakija katsoo rakennustyömaalla harjoitetun toiminnan olevan syy-yhteydessä rakennuksen vaurioitumiseen. Päiväkotirakennusten perustukset on toteutettu paaluperusteisena. Perustukseen on käytetty läpimitaltaan pieniä teräspaaluja.
Helsingin kaupunki on pyytänyt lausunnon rakennustyömaan päärakennesuunnittelija Expecon Oy:ltä. Lausunnon mukaan paalutustyön ajan on ollut käytössä tärinämittaus. Lausunnon lisäksi selvityksenä on saatu Suomen Louhintakonsultit Oy:n toimesta 26.3.-02.04.2020 välisenä aikana tehdyn tärinämittauksen raportti.
Expecon Oy:n lausunnon mukaan paalutustyön aikainen tärinä on ollut mittaustulosten mukaan erittäin vähäistä. Tärinämittausraportin mukaan heilahdusnopeus on ylittänyt raja-arvon yhden kerran, ylitys on ollut vähäinen 9% ylitys. Vähäisen ylityksen vaurioriski on hyvin pieni. Lausunnon mukaan ylitys ei ole aiheuttanut vaurioita läheisissä rakennuksissa.
Suomen Louhintakonsultit Oy:n tärinämittausraportin mukaan paalutustyön tärinätasot eivät ole ylittäneet sallittua raja-arvoa. Raportin mukaan tärinät ovat olleet suurimmillaan 14 % sallitusta ohjearvosta. Mittaus perustuu RIL 253-2010 ”Rakentamisen aiheuttamat tärinät” – ohjeessa määriteltyyn raja-arvoon. Hyvää rakennustapaa noudattaen rakennettujen rakennusten oletetaan kestävän RIL-253-2010 sallittujen arvojen mukaiset tärinävaikutukset.
Tärinäarvojen vaikutuksessa huomioidaan kiinteistön etäisyys rakennustyömaasta. Rakennustyömaan toiminnan vaikutusten arviointi voidaan perustaa siihen, että läheisyydessä sijaitsevien rakennusten kestokyky vastaa sitä, mitä voidaan yleisesti ottaen pitää tavanomaisena ja hyvän rakennustavan mukaisena.
Perustelut
Vahingonkorvausvaatimuksen kohteena olevassa rakennuksessa on ilmennyt julkisivujen halkeamia ainakin jo vuonna 2009 ja uudestaan vuonna 2015. Julkisivut ovat vaurioituneet jo ennen Ampujantie 16:ssa sijaitsevan rakennustyömaan käynnistämistä.
Perussyynä halkeamille voidaan pitää sitä, että rakennus on perustettu osittain kantavalle ja osittain painuvalle maaperälle, josta johtuen rakennus on painunut epätasaisesti aiheuttaen halkeamia rakenteisiin. Maaperään vaikuttavat luonnonolot, ja esimerkiksi poikkeuksellinen sademäärä voi johtaa muutoksiin maaperässä. Rakennuksen perustamistavasta saatujen tietojen mukaan on mahdollista, että rakennuksen epätasainen painuminen jatkuu myös myöhemmin ja aiheuttaa nyt havaittujen halkeamien kaltaisia vaurioita rakenteisiin myös jatkossa.
Toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuutta on rajoitettu naapuruussuhdelaissa sellaisissa tapauksissa, joissa rakennus on puutteellisesti perustettu. Toiminnanharjoittaja voi pitää lähtökohtana alueen rakennusten tavanomaista kestokykyä.
Rakennustyömaaliikenteen osalta korvausvastuuta arvioidaan ympäristövahinkolain nojalla. Ampujantie on yleinen tie, jonka käyttöä ei ole erikseen rajoitettu. Rakennustyömaaliikenne ei ole ajallisesti yhteydessä rakennuksessa jo aikaisemmin havaittuihin halkeamiin. Vahingonkärsijä ei ole osoittanut työmaaliikenteen syy-yhteyttä rakennuksessa ilmenneisiin vaurioihin, kun otetaan huomioon muut vaihtoehtoiset syyt vaurioille, kuten rakennuksen perustaminen siten, että se on painunut epätasaisesti ja johtanut rakennuksen vaurioitumiseen. Kysymyksessä ei ole ympäristövahinkolain nojalla korvattava vahinko.
Hakijan rakennuksessa havaittujen vanhojen halkeamien uudelleen avautuminen tai uusien halkeamien syntyminen eivät yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Korvausvastuun syntyminen edellyttää syy-yhteyden osoittamista halkeamien syntymisen ja päiväkotityömaalla kaupungin vastuulla olevan rakennustoiminnan välillä. Hakija ei ole voinut esittää tällaista syy-yhteyttä.
Saatujen selvitysten mukaan perustustyö on suoritettu voimassa olevien määräysten mukaan, tärinävaikutuksia on seurattu työmaalla eivätkä työmaan aiheuttamat tärinät ole ylittäneet sellaista tasoa, mikä olisi voinut johtaa tien toisella puolella sijaitsevan rakennuksen vaurioitumiseen. Helsingin kaupungin toimesta ei ole aiheutettu sellaista tärinää hakijan kiinteistön läheisyydessä, joka olisi voinut aiheuttaa hyvän rakennustavan mukaisesti rakennetun talon kestokyvyn ylittymisestä johtuvia halkeamia.
Edellä esitettyjen seikkojen perusteella, kaupunki on toiminut asianmukaisesti ja ohjeiden mukaisesti rakentaessaan ja perustaessaan päiväkotirakennukset Ampujantie 1:een sekä
ryhtymällä toimenpiteisiin rakennustyömaan aiheuttamien riskien selvittämiseksi työmaan tärinävaikutukset arvioimalla.
Helsingin kaupungin toiminnan ja kaupungin rakennustyömaan läheisyydessä sijaitsevan rakennuksen vaurioiden välillä ei ole osoitettu olevan syy-yhteyttä. Kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Naapurussuhdelaki (26/1920) 9 §
Ympäristövahinkolaki (737/1994) 1 §, 3 §
RIL-253-2010, rakentamisen aiheuttamat tärinät
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Sara Hagström, lakimies, puhelin: 310 34723
Päätös tullut nähtäväksi 26.04.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut;
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512