Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, HKL väistövarikko, Postivaununkatu 5, Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin liikelaitoksen tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos

Y-tunnus:0201256-6

**********

Kiinteistön ja alueen omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaa Posti Group Oyj ja haltijana on Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin 17. kaupunginosassa (Pasila), kiinteistöillä 19-17-99-1, 91-17-99-2, 91-17-99-3, 91-17-99-4, 91-17-99-5, 91-17-99-6, 91-436-13-0 ja 91-436-3-9, osoitteessa Postivaununkatu 5.

Kohde sijaitsee Helsingin Postivaununkadun koillispuolella ja Postisoudunkadun lounaispuolella. Nykyään alueella on asfaltoitu pysäköintialue, varastorakennus (purettu elokuussa 2021), toinen purettu rakennus ja teollisuushalli, jossa toimii mm. autokorjaamo.

Postin lajittelukeskuksen etelänpuoleisen, nykyisen teollisuusalueen maankäyttö on muuttumassa. Eteläisen postipuiston alueelle on suunnitteilla asuinalue (asemakaavaehdotus 12565).

Alueelle tullaan rakentamaan Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen tilapäinen linja-autovarikko. Varikon arvioidaan olevan käytössä vuoden 2023 loppuun saakka.

Kohteen pohjoispuolella on Postin pääkonttori, idässä rata-aluetta, etelässä junarata ja Ilmalan juna-asema sekä lännessä Keskuspuiston kallioista metsäaluetta, joka on virkistyskäytössä. Kohteen lähiympäristössä ei ole ns. herkän maankäytön kohteita, kuten päiväkoteja tai kouluja. Lähimmät arvokkaat luontokohteet ovat keskuspuiston alueella Postintaipaleen länsipuolella. Keskuspuisto on Helsingin karttapalvelun mukaan tärkeää lintualuetta ja liito-oravan ydinaluetta ja siellä on mm. tärkeitä kasvikohteita (Kivihaan lähteikkö ja Ilmalan purolaakso).

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Ennen rakentamista kohde on ollut suoaluetta. Aiemmin alueella on ollut ampumarata ja Helsingin kaupungin kaatopaikka.

Kaatopaikkatoiminnan loputtua alue on tasoitettu hiekkakentäksi. 1960-luvun lopulla alueen itäpuolelle rakennettiin VR:n varikko. Myöhemmin alueen länsiosaan on rakennettu Postin ja Pohjolan liikenteen toimitiloja.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Uudenmaan ympäristökeskuksen 26.3.1999 antama jätehuoltolain 21 a §:n mukainen päätös (No YS 204, Dnro 0199Y0051) Suomen Posti Oy:n jätehuoltoilmoituksen johdosta.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen 21.6.2007 antama ympäristönsuojelulain 46 §:n mukainen päätös (No YS 815, Dnro 0199Y0051-119) Postin päätoimiston kiinteistön kaatopaikkakaasujen ja vesien laadun tarkkailusta kunnostuksen (päätös No YS 204, 26.3.1999, Dnro 0199Y0051-18) jatkotoimenpiteenä. Tarkkailuohjelmaa on päivitetty vuonna 2011.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen kirje (30.1.2008, Ymk 2008-53) Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta Pasilassa, osoitteessa Postintaival 5, Polttoaineen jakelutoiminnan päätyttyä.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston 27.12.2012 myöntämä ympäristölupa (Nro 232/2012/1, Dnro ESAVI/294/04.08/2011), joka koskee kiinteistön nro 91-436-3-9 korttelin 17099 pilaantuneen maan kunnostusta. Kunnostusta ei ole toteutettu, ja ympäristölupa on rauennut vuonna 2014 voimaantulleen ympäristönsuojelulain (527/2014) siirtymäsäännöksen 231 §:n 1 momentin nojalla.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston päätös 18.5.2018, 104 § (HEL 2018-003873) Oy Pohjolan Liikenne Ab:n Postintaipaleen linja-autovarikon ympäristöluvan raukeamisesta.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätös (ESAVI/14280/2020, 21.4.2021) Helsingin kaupungille maa- ja kiviainesten hyödyntämiselle maarakentamisessa Eteläisen Postipuistossa.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 19.8.2021 § 167 siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ympäristönseuranta- ja -valvontayksikön 6.8.2021 saadun tiedon mukaan Postin kiinteistölle 91-17-99-5 rakennetaan HKL:n väistövarikon jakelupisteen viemärilinjaa, josta on löytynyt jätteistä ja haitta-ainepitoista maata. Tutkimusten mukaan näytteissä on havaittu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuskisa PAH-yhdisteitä, arseenia, elohopeaa ja kadmiumia, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, kuparia ja öljyhiilivetyjä sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä. Pilaantunutta maa-ainesta oli kaivettu ilman viranomaisen hyväksyntää. Ympäristönseuranta- ja -valvontayksikön ympäristötarkastaja teki tarkastuksen paikalle 10.8.2021.

Tarkastuksen jälkeen 18.8.2021 ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle toimitettiin jatkotoimenpide-ehdotus kaivusuunnitelmineen. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö totesi, että toiminnasta tulee tehdä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus.

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 2.9.2021.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Posti, Valtuutus Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle (HKL) tekemään ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen osoitteessa Postivaununkatu 5 sijaitsevan alueelle, kiinteistöillä 19-17-99-1, 91-17-99-2, 91-17-99-3, 91-17-99-4, 91-17-99-5, 91-17-99-6, 91-436-13-0 ja 91-436-3-9.

Helsingin kaupungin liikenneliikelaitos, Postivaununkatu 5, Helsinki, Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen yleissuunnitelma liitteineen 2.9.2021, Sitowise.

Ilmoitusta on täydennetty (3.9.2021) sähköpostiselvennyksellä haitta-aineiden kulkeutumisen arvioinnista, hyötykäytöstä sekä 19.9. massamäärien ja näytteenoton osalta ja 17.9.2021 jäännöspitoisuusnäytteiden tarpeellisuuden arvioinnista.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohde on GTK:n maaperäkartta-aineiston perusteella kartoittamatonta aluetta. Alue on vanhojen ilmakuvien ja pohjatutkimusten perusteella ollut ennen suoaluetta. Maaperä- ja pohjatutkimusten perusteella tutkitulla alueella oli havaittavissa arviolta neljän metrin täyttömaakerros, joka rajautui alapinnasta löyhään 3,1…3,7 metrin siltti-/savi-/hiekkakerrokseen, jonka alla oli keskitiivis kitkamaakerros. Häiriintyneissä maanäytteissä havaittiin silmämääräisesti jätteitä syvyyksillä 2…4 metriä. Puristinheijarikairaukset päättyivät 10,1 ja 11,8 metrin syvyyteen maanpinnasta (taso +11,1 ja +12,5) tiiviiseen pohjamaahan, kiveen tai kallioon. Maanpinnan korkeus vaihteli välillä +22,5…+22,9 mpy.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen läheisyydessä ole pohjavesialueita tai veden ottoa. Pohjavedenpinnan arvioidaan sijaitsevan noin 1,7 metrin syvyydellä maanpinnasta.

Kohteen hulevedet päätyvät nykyisellään kaupungin hulevesiverkostoon. Lähin vesistö, Pikku Huopalahti, sijaitsee 1,7 km:n päässä kohteesta lounaaseen.

Haitta-ainetutkimukset

Alueen maaperän pilaantuneisuutta on tutkittu useasti vuosien 1999‒2016 aikana.

Tilapäisen varikon rakentamisen yhteydessä jo kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia on valvottu kasa- ja kaivantonäytteenotolla 27.7.2021 alkaen. Kaivualueet on esitetty ilmoituksen liitteessä 1, yhteenvetotaulukko alueella tutkituista näytteistä liitteessä 3 ja laboratorioanalyysitodistukset liitteessä 4.

Alueen autojen lämmityspisteiden kaapelilinja on kaivettu. Kaapelilinjan kaivusyvyys on ollut noin yksi metri. Kaapelilinja on ollut jätteellistä sekä maassa esiintyi alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä ja kynnysarvon ylittävä pitoisuus raskasmetalleja ja PAH-yhdisteitä. Pintamaassa ei havaittu jätteitä eikä haitta-aineita.

Alueen pohjoisosaan on rakennettu polttoaineen jakelupaikka. Ennen töiden aloittamista alueella tehtiin maaperätutkimukset neljästä tutkimuspisteestä metrin syvyysvälein. Syvimmillään tutkimukset ulotettiin kuuden metrin syvyyteen maanpinnan tasosta. Alueella todettiin alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia useita raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä sekä fenantreenia. Näytteissä havaittiin myös puu- ja tiilijätettä. Kaivusyvyys jakelupaikan laatan alueella oli 1,2 metriä. Rakentamisen laajuudessa ylös kaivetuissa pintamaissa ei havaittu jätejakeita eikä haitta-ainepitoisuuksia. Jakelupisteen laatan alue kaivettiin, paalutettiin ja pohjalle tehtiin mursketäyttö.

Jakelupaikan läheisyyden viemärilinjaa on kaivettu 2…4 metrin syvyyteen. Kaivussa todettiin jätteen sekaista pilaantunutta maata. Kaivumassoista otettiin kasanäytteitä, joissa todettiin vaarallisen jätteen raja-arvon ylittäviä pitoisuus sinkkiä, ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus kuparia, alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, kuparia, lyijyä, PCB-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä C₁₀–C₂₁ ja C₂₁–C₄₀. Kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa todettiin raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Pintamaassa havaittiin alemman ohjearvon ylitys sinkillä, mutta ei muita haitta-ainepitoisuuksia.

Lisäksi alueen etelä-lounaisreunaan on kaivettu hulevesilinjaa, joka on jo valmis. Linjan kaivusyvyys on ollut noin kaksi metriä. Kaivetut pilaantuneet maat on yhdistetty kaapelilinjan massojen kanssa, joissa on ollut alemman ohjearvon ylittävä sinkkipitoisuus.

Hulevesiviemärilinjan kaivantoon kertyneestä vedestä on otettu kaivantovesinäyte 13.8.2021. Vedestä tutkittiin Vna:n 214/2007 mukaiset metallit (kokonaispitoisuudet), PAH-yhdisteet, PCB-yhdisteet ja öljyhiilivedyt C₁₀–C₂₁ ja C₂₁–C₄₀. Vedessä todettiin korkeahkot pitoisuudet kobolttia ja sinkkiä.

Alueella tullaan kaivamaan vielä jakelupisteen läheisyyteen hulevesi- ja jätevesiviemärilinjaa, joiden kaivusyvyydet ovat 2–2,5 metriä sekä öljynerotinkaivot, jotka ulottuvat viiden metrin syvyyteen. Kaivettavien viemärien alueella arvioidaan olevan alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PCB-yhdisteitä sekä öljyhiilivetyjä C₁₀–C₂₁ ja C₂₁–C₄₀. PAH-yhdisteitä on todettu kynnysarvon ylittävissä pitoisuuksissa.

Alueen eteläosasta puretun varastorakennuksen alueelle on 23.8.2021 kaivettu yhdeksän koekuoppaa alueen pilaantuneisuuden selvittämiseksi. Näytteistä yhdistettiin kolme kokoomanäytettä. Alueen rakentamissuunnitelma muuttui koekuoppatutkimuksen jälkeen niin, että alue pyritään rakentamaan pengertämällä ilman kaivutöitä.

Kaivettavien massamäärien kokonaisarvioksi on esitetty 670 m³ ja 1200 t.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kunnostustavoitteeksi ehdotetaan jätteen sekaisten sekä haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamista rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Kohteen maaperälle ei aseteta numeerisia kunnostustavoitteita. Kohde tullaan kunnostamaan kokonaisuudessaan ennen alueen maankäytön muuttamista asuinalueeksi. Nyt rakennettava varikko on tilapäinen. Väliaikaisen väistövarikon maanpinnan alle voidaan jättää vna 214/2007 mukaisten ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia eri haitta-aineita.

Alueen tuleva väliaikainen käyttömuoto ei ole herkkää. Haitta-ainepitoiset kerrokset sijaitsevat puhtaan pintamaan alla ja alueelle tulee suurimmaksi osaksi asfalttipinnoite. Suoraa altistumista haitta-ainepitoisiin maakerroksiin ei tapahdu ja haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan alueelta sadevesien mukana. Kaasuuntuvien yhdisteiden haihtumista hengitysilmaan pinnoitteen läpi ei arvioida merkittäväksi. Arvion mukaan alueella ei ole rakentamisen laajuutta suurempaa puhdistustarvetta väliaikaisessa varikkokäytössä. Maaperässä esiintyvät kynnys- ja ohjearvot ylittävät haitta-ainepitoisuudet eivät rajoita kohteen nykyistä maankäyttöä. Alueelle jää kuitenkin toimenpidetarve.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Haitta-ainepitoisen maaperän kaivutöitä ja massojen loppusijoitusta ohjataan tutkimusvaiheen analyysitulosten sekä kaivutöiden aikana kenttämittausten ja näytteiden laboratorioanalyysien perusteella. Mikäli aistinvaraisesti tai kenttämittarilla havaitaan poikkeamia, näytteitä otetaan tiheämmin.

Kaivetuista maista analysoidaan laboratoriossa Vna 214/2007 mukaiset metallit, PAH-yhdisteet sekä öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀. Jätteistä analysoidaan laboratoriossa metallit, PAH- ja PCB-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀, kiintoaine sekä tarvittaessa muut vastaanottopaikan edellyttämät haitta-aineet ja muut parametrit. Seurannasta ja mittauksesta vastaa ympäristötekninen valvoja.

Alueen haitta-ainepitoisuuksia on tutkittu tiheästi, joten jäännöspitoisuusnäytteenotto ei tuo lisäarvoa. Alue tullaan pinnoittamaan asfaltilla, jolloin kulkeutumista alueelta sadevesien mukana ei pääse tapahtumaan. Asfalttipinnoitteen vuoksi kulkeutumisriskiä myös pilaantuneesta maasta puhtaaseen maaperään arvioidaan vähäiseksi. Huomioverkon arvioidaan olevan riittävä ratkaisu väliaikaiselle toiminnalle.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Huomioverkko asennetaan kaikkiin kaivantoihin, jotka ovat edelleen auki tai joista tullaan kaivamaan maaperää pois.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ulkopuolisten pääsy työmaalle on estetty ja työmaa-alue merkitty. Alueella työskentelevillä sekä vierailevilla tulee olla asianmukaiset suojavaatteet (vähintään kypärä, huomioliivi ja turvakengät). Kaivutyöt toteutetaan niin, ettei haitta-ainepitoista maa-ainesta leviä työmaa-alueen ulkopuolelle estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja tarvittaessa puhdistamalla renkaat. Haitta-ainepitoisen maan kuormat peitetään. Sääolosuhteet huomioidaan kunnostustyössä ja tarvittaessa työt keskeytetään. Tarvittaessa massoja kastellaan tai pidetään peitettynä pölyämisen estämiseksi. Haitta-ainepitoisten ja kiintoainetta sisältävien kaivantovesien esiintyminen tiedostetaan.

Veden tutkiminen ja käsittely

Mahdollisessa työmaavesien käsittelyssä huomioidaan Helsingin kaupungin työmaavesiohje. Tarvittaessa kaivantovesien johtamisesta jätevesi- ja sekaviemäriin johtamiseen pyydetään lupa viemärin omistajalta. Johtaminen tehdään HSY:n ohjeiden mukaan. Tarvittaessa kaivantovedet toimitetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan säiliöautolla.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Haitta-ainepitoisia massoja varastoidaan kohteessa laboratorioanalyysien valmistumisen ajan. Maa-aineskasat ovat asfaltoidulla alueella, joten ne eivät aiheuta pilaantumisen vaaraa pilaantumattomalle maa-ainekselle.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteessa kaivettuja, pitoisuuksiltaan alle Vna 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen maa-aineksia voidaan käyttää hyödyksi rakentamisessa. Ylös kaivettuja kantavia pintamaita esitetään käytettäväksi viemärilinjojen täytöissä, vaikka pitoisuudet ylittäisivät alemmat ohjearvot, mutta alittaisivat ylemmät ohjearvot. Pilaantumattoman ja haitta-ainepitoisen maaperän raja merkataan kaivannoissa näkyväksi esimerkiksi huomioverkoin. Haitta-ainepitoisuuksia seurataan esitetyn mukaisesti ja hyödynnetyn maa-aineksen määrästä, pitoisuuksista ja sijoittamisesta pidetään kirjaa, joka esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Tavanomaisia poikkeuksellisia tilanteita ja toiminta näissä tilanteissa on esitetty taulukossa:

Jälkiseuranta

Kohteen tuleva maankäytön muutos ja sitä edeltävä kunnostustyö huomioiden jälkiseurannan tarvetta ei arvioida tässä vaiheessa olevan.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja pitää kaivuiden aikana kirjaa vähintään seuraavista asioista: Tiedot alueelta poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista (määrä, pitoisuudet, alkuperä, sijoituspaikka ja toimitusajankohta), otetuista näytteistä ja analyysituloksista, tiedot mahdollisiin täyttöihin hyötykäytetyistä maista, tiedot mahdollisista haitta-ainepitoisen maaperän kaivannoista, pumpatuista kaivantovesistä (laatu, määrä, ajankohta, käsittely, johtamispaikka), tiedot huomiorakenteista sekä havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä niiden syyt. Kirjanpito pidetään ajan tasalla sekä viranomaisten saatavilla kunnostuksen aikana.

Kaivutyöstä tehdään loppuraportti, jossa esitetään vähintään kohteen tunnistetiedot, työn toteutus ja aikataulu, kaivantojen sijainnit ja syvyydet, tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, näytteenotto, analyysitulokset, asennetut huomio- ja eristysrakenteet, tiedot hyötykäytetyistä maista ja vesienkäsittely. Raportti toimitetaan viranomaiselle tarkastettavaksi.

Kunnostuksesta vastaava vastaa tarpeelliseksi katsomastaan tiedotuksesta yhdessä ympäristöteknisen valvojan kanssa.

Puhdistustyön ajankohta

Työt on aloitettu 28.6.2021 ja työ päättyy arviolta 15.10.2021.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. Hakija on toimittanut Postin valtakirjan Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle ilmoituksen tekoon.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin liikenneliikelaitoksen ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Pasilassa, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (VNA 214/2007)

Alueen maaperässä ja orsivedessä olevat haitta-aineet eivät saa kulkeutua viemäreiden kautta ympäristöön. (VNA 214/2007)

Alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa (VNA 214/2007)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua ohjaavat tutkimukset

Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (VNA 214/2007 5 §, YSL 6, 209 §)

jäännöspitoisuustutkimukset

Mikäli kaivuissa havaitaan aiemmin tutkittuja suurempia pitoisuuksia kulkeutuvia haitta-aineita, on arvioitava ko. kaivannon osalta jäännöspitoisuusnäytteiden tarve. Arvioinnin perusteella otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään em. kulkeutuvien haitta-aineiden pitoisuudet. ( YSL 6 §)

Tutkimusmenetelmien ja laitteiden luotettavuus

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Kaivualueen reunat on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella esitetyn mukaisesti.

Eristystarve on arvioitava mahdollisten jäännöspitoisuustutkimusten perusteella.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JhL 32 §, YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää. (JL 13 §)

Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. ( VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväkysytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 179/2012 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemärin kautta käsiteltäväksi tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöpalveluille tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista tai maaperän tai pohjaveden lisäpilaantumista (JL 13 §, YSL 7 § )

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää kohteessa hyödyksi alueilla, joilla hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolelle tulee tiivis rakennekerros tai vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros.

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot tai arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Selvästi haitta-aineelta haisevia, kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, elohopeaa tai POP-yhdisteitä sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (JhL 21, 32 §, YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa esimerkiksi puhelimitse tai sähköpostilla työn eri vaiheiden etenemisestä, jotta ympäristöseuranta- ja -valvontayksiköllä on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. (YSL 172 §)

Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

Tieto maaperään kunnostuksen jälkeen jääneistä pilaantuneista maa-aineksista on toimitettava maa-alueen tulevalle haltijalle. Pilaantuneet maa-ainekset on otettava huomioon alueen tulevissa kaivutöissä. Kunnostuksen loppuraportti on liitettävä alueelle rakennettavien rakennusten huoltoasiakirjoihin. (YSL 135 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä.

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen takia.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Alueen maaperässä ja orsivedessä todetut haitta-aineet voivat kulkeutua tavallisten putkimateriaalien läpi, siksi rakentamisratkaisuissa tulee ottaa huomioon todetut haitta-aineet ja mahdollinen kulkeutuminen hulevesien mukana eteenpäin ympäristöön. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Kohde kunnostetaan väliaikaiseen käyttöön. Haitta-aineiden riskit on arvioitu ko. ajanjaksolle. Tämän vuoksi alueen pilaantuneisuus ja kunnostustarve on arvioitava uudelleen alueen käyttötarkoituksen muuttuessa tai ko. määräajan jälkeen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää sekä varmistus kulkeutumisriskien poistumisesta.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen, dokumentointi

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

6. Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

7. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle, tämän vuoksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastaa suunnitelman, jossa on käsitelty myös em. vaikutuksia riittävästi hyötykäytön teknisen toteuttamisen esittämisen lisäksi.

Haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Mikäli poistoimitettujen massojen alustavissa kenttätestituloksissa on virheellisyyttä, tulee viranomaiselle ja maa-ainesten vastaanottajalle ilmoittaa siitä jatkotoimista sopimiseksi ja oikean loppusijoituspaikan varmistamiseksi.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (jäteasetus) (179/2012) 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3,10, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 31.12.2023 saakka.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin liikenneliikelaitokselle.