Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Humalistonkatu 4, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt. Kiinteistön 91-14-492-9 haltija on Helsingin kaupungin asunnot Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin Taka-Töölössä, osoitteessa Humalistonkatu 4, Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöllä 91-14-492-9. Kaivutyöt kohdistuvat myös suunnittelualueen eteläisessä reunassa vähäisessä määrin pihan huoltoportin kohdalla kiinteistölle 91-14-492-11, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Kunnostusalueen pinta-ala on 1 900 m². Kunnostusalue on rajattu kokonaisuudessaan alla olevassa kuvassa mustalla värillä.

Voimassa olevassa asemakaavassa kiinteistöllä on merkintä YHS (Virasto- ja sosiaalitointa palvelevien rakennusten korttelialue, jolle voidaan sijoittaa myös asuntoja ja jolle on sijoitettava tilat lasten päiväkotia varten). Kiinteistöllä sijaitsee muun muassa 1990-luvulla rakennettu päiväkoti Ratikka. Päiväkotia ollaan laajentamassa viereiseen rakennukseen, jossa toimii palvelutalo sekä palvelutalon käytössä olleelle piha-alueelle. LPK Ratikan laajennussuunnitelmassa (ilmoituksen yleissuunnitelma, 14.9.2022, liite 8) päiväkodin piha-alueella leikkialueet ovat osin päällystämätöntä hiekkamaata/kivituhkaa tai ne on päällystetty tekonurmella, betonikiveyksellä tai -laatalla. Lisäksi piha-alue on osin päällystetty asfaltilla.

Korttelissa on aiemmin ollut varikkotoimintaa yli sadan vuoden ajan. Vieressä kaakkoon sijaitsevalla tontilla toimii edelleen Töölön raitiovaunuvarikko. Entisissä raitiovaunuhalleissa toimii Kulttuuritehdas Korjaamo sekä rautatiemuseo. Koillispuolella sijaitsee asuin- ja liikekiinteistö.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kiinteistöllä on tehty varikkohistorian vuoksi useita maaperän pilaantuneisuuden selvityksiä ja maaperää on puhdistettu vuonna 2013 muun muassa päiväkoti Ratikan piha-alueella. Maaperä on paikoin pilaantunut raskasmetalleilla ja PAH-yhdisteillä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 22.9.2022.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu. Humalistonkatu 4 Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. 14.9.2022. Ramboll Oy. Liitteet 1–9, piirustukset 1–5.

Ilmoitusta on täydennetty 7.10.2022 ja 24.10.2022 sähköpostitse.

Ilmoitus on tullut ensimmäisen kerran vireille 15.9.2021. Ilmoituksen käsittelyn aikana ilmoitusalueelle tehtiin 28.10.2021 tarkastuskäynti, jonka perusteella on laadittu tarkastusmuistio (13.12.2021). Ilmoituksen käsittely keskeytettiin ilmoituksen tekijän pyynnöstä 15.12.2021.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Pihalle tehtyjen koekuoppien perusteella maaperä on pääosin täyttömaata, joka koostuu pääosin hiekasta ja sorasta. Täyttömaan alla todettiin paikoin savikerroksia. Kallion pinta todettiin tutkimuspisteiden kohdalla tasolla -1,6…+4,6 ja maan pinta on piha-alueella tasolla +5,6 mpy.

Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai herkkiä pintavesiä.

Haitta-ainetutkimukset ja aikaisemmat puhdistustyöt

Kohteessa sijaitsevan päiväkodin piha-alueelta on laadittu seuraavat maaperän haitta-ainetutkimus- ja kunnostusraportit:

- Ympäristöarviointi, Humalistonkatu 4, projektinro: 11502120184, Golder Associates Oy, 25.8.2011.

-Tutkimusraportti, Päiväkotien tarkentavat tutkimukset, Päiväkoti Ratikka, WSP Finland Oy, 21.11.2011.

-Helsingin kaupunki, Päiväkoti Ratikka Terveys ja ympäristöriskien arviointi, WSP Finland Oy, 25.1.2012.

-Maaperän lisätutkimus- ja kaivusuunnitelma, Päiväkoti Ratikka, Helsinki ENV312, Vahanen Environment Oy, 18.6.2013.

-Maaperän lisätutkimus ja pilaantuneen maan kaivuraportti. Päiväkoti Ratikka, Humalistonkatu 4, 00250 Helsinki, Tontti 14492/9, ENV312, Vahanen Environment Oy, 14.10.2013.

-Helsingin kaupunki, Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit, Tutkimusraportti 12.5.2021, Humalistonkatu 4, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Ramboll Finland Oy.

Piha-alueelta poistettiin vuonna 2013 varastorakennuksen seinälinjaan asti pintamaasta (0…0,5 m) maa-ainekset, joissa oli todettu alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Kaivurajaan jäi reunalle pilaantunutta maa-ainesta ja kaivannon reunaan asennettiin huomioverkko.

Vuonna 2021 kohteessa on tutkittu useana ajankohtana päiväkodin laajentamiseen liittyen lattiarakenteiden haitta-aineita ja maaperän haitta-aineita lattiarakenteiden alapuolelta kairaamalla sekä piha-alueelta koekuopista. Lisäksi otettiin passiivinäytteenottona ilmanäytteitä kellarikerroksesta Carbopack-putkiin.

Kellarin betonilattiasta otetuissa betoninäytteissä todettiin korkeita öljyhiilivetyjen summapitoisuuksia (max 1 700 mg/kg).

Lattiarakenteiden alapuolelta otetuissa näytteissä todettiin eräitä metalleja (lyijy, kupari, sinkki, antimoni) yli ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus muutamassa näytteessä. Lisäksi sinkkiä ja antimonia todettiin useammassa näytepisteessä joko kynnysarvon tai yli alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia, ja kobolttia todettiin yhdessä näytepisteessä yli alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Edellä mainittujen epäorgaanisten aineiden lisäksi lattiarakenteiden alta todettiin eri näytepisteissä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia, elohopeaa, kadmiumia tai nikkeliä.

Yhdessä pisteessä lattiarakenteiden alta kairatussa näytteessä PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli 221 mg/kg, missä yksittäisistä PAH-yhdisteistä naftaleenin (19 mg/kg), bentso(a)antraseenin (16 mg/kg), fenantreenin (37 mg/kg) ja fluoranteenin (37 mg/kg) osalta ylittyivät ylemmät ohjearvopitoisuudet. Lisäksi samassa näytepisteessä eri syvyydellä ylittyi PAH-yhdisteiden summapitoisuus alemman ohjearvojen osalta sekä öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀ summapitoisuus kynnysarvojen osalta. PAH-yhdisteiden summapitoisuus ylitti alemman ohjearvopitoisuuden myös neljässä muussa näytepisteessä.

Piha-alueella todettiin maaperän pintakerroksessa kahdessa pisteessä sinkkiä ylemmän ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. PAH-yhdisteitä todettiin kahdessa koekuopassa ylemmän ja alemman ohjearvon välisinä pitoisuuksina. Korkein pihalla todettu PAH-yhdisteiden summapitoisuus oli 68 mg/kg. Yksittäisistä PAH-yhdisteistä bentso(a)antraseenin, bentso(a)pyreenin ja fluoranteenin pitoisuudet ylittivät alemman ohjearvopitoisuuden.

Entisessä pannuhuoneessa sijaitsevassa mittauspisteessä RF1 todettiin ilmanäytteissä mittausmenetelmän rajat ylittäviä pitoisuuksia BTEX-yhdisteitä ja pienempiä pitoisuuksia oksygenaatteja (MTBE, TAME, ETBE) sekä tetrakloorieteeniä. Myös pisteiden RF3 ja RF4 ilmanäytteissä havaittiin BTEX yhdisteitä, mutta huomattavasti pienempiä pitoisuuksia. Ilmanäytteistä ei tutkittu naftaleenin pitoisuuksia.

Vuosina 2021 ja 2022 tehdyissä lisätutkimuksissa todettiin sähköpääkeskuksen ja lämmönjakohuoneen alapuolelta otetuissa maaperänäytteissä kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia arseenia. Kaikissa tutkituissa maaperänäytteissä orgaanisten haitta-aineiden (PAH-yhdisteet, haihtuvat hiilivedyt, oksygenaatit sekä öljyhiilivedyt C₅–C₄₀) pitoisuudet alittivat laboratorion määritysrajan.

Sähköpääkeskuksen ja lämmönjakohuoneen lattiarakenteista otetuissa bitumieristenäytteissä todettiin korkeita öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, jotka ylittivät öljyhiilivetyjen osalta vaarallisen jätteen cut off -arvon ja PAH-yhdisteiden osalta alimman sovellettavan vaarallisen jätteen raja-arvon. Yhdessä lämmönjakohuoneesta otetussa betoninäytteessä öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden summapitoisuudet ylittivät kynnysarvotason.

Sähköpääkeskuksen ja lämmönjakohuoneen näytepisteistä tehtiin ilmanäytteiden lisänäytteenotot marraskuussa 2021 passiivikeräimillä noin kahden vuorokauden ajan ja maaliskuussa 2022 pumppaamalla. Marraskuun näytteenotossa tolueenin ja ksyleenien pitoisuudet ylittivät analyysimenetelmän määritysrajat molemmissa näytepisteissä. Bentseeniä todettiin 40…50 µg/m³, etyylibentseeniä 89 ja 110 µg/m³ ja MTBE:ä 1,4…3,3 µg/m³. Maaliskuussa tehdyssä näytteenotossa pitoisuudet olivat huomattavasti pienempiä ja kaikkien BTEX-yhdisteiden pitoisuudet alittivat sisäilman viitearvot. Maaliskuussa analysoitiin myös PAH-yhdisteet, joista naftaleenia todettiin 100…130 µg/m³. Näytteenottoreiät olivat olleet avoinna marraskuun ja maaliskuun välisen ajan, minkä vuoksi rakenteiden ja kellarin alapuolisesta maaperästä yhdisteet olivat todennäköisesti ehtineet tänä aikana osin poistua.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve

Pilaantuneisuus on arvioitu kohdekohtaiseen riskinarvioon perustuen. Käsitteellisessä mallissa lähtökohtana on, että kohteen suunniteltu käyttötarkoitus on päiväkotitoiminta. Piha-alue on päällystetty, lukuun ottamatta istutusalueita. Mahdolliset altistumisreitit ovat suoran kosketuksen ja maan syömisen kautta pintamaan haitta-aineille, jotka sijaitsevat päällystämättömillä alueilla sekä haihtuville yhdisteille, joita voi kulkeutua rakennuksen sisäilmaan.

Muita altistumisreittejä ihmisille ei pidetä mahdollisena (ei ole ravintokasveja, pohjavettä ei käytetä talousvetenä) eikä mahdollisena pidetä myöskään haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen tai pintavesistöihin. Kohteen läheisyydessä ei ole ekologisesti merkittäviä alueita tai vesistöjä, joihin haitta-aineita voisi kulkeutua pohjaveden tai pintavalunnan välityksellä.

Tutkimuksissa havaittuja maaperän haitta-aineiden enimmäispitoisuuksia on verrattu terveysperusteisiin viitearvoihin (SHPter) alla olevassa taulukossa. Maaperä on kohteessa osittain pilaantunut. Bentso(a)pyreenin pitoisuus on ylittänyt terveysperusteisen viitearvon sekä rakennuksen alla, että piha-alueella syvyydellä 0,2–1,0 m. Pintamaasta ei tutkittu PAH-yhdisteiden pitoisuuksia. Antimonin ja lyijyn pitoisuudet ylittivät terveysperusteiset viitearvot rakennuksen alta otetuissa näytteissä. Naftaleeni on ainoa haihtuva yhdiste, jota rakennuksen alla on todettu viitearvon ylittävä pitoisuus, mutta terveysperusteinen viitearvo ei ylity.

Ilmanäytteet on otettu kiinteistön betonilattiaan poratusta reiästä. Alla olevassa taulukossa on verrattu Ilmanäytteiden enimmäispitoisuuksia sisäilman terveysperusteisiin viitearvoihin (TCA ja HTP8h/10) ja hajukynnyksiin. Bentseenipitoisuus on ylittänyt useassa kellarin tutkimuspisteessä asuintilojen vertailuarvon. Yhdessä pisteessä bentseenin pitoisuus ylittää asuintilojen vertailuarvon noin 1,5 kertaisesti, mutta ei muissa kuin asuintiloissa käytettäviä vertailuarvoja tai hajukynnystä. Lisäksi maaliskuun 2022 näytteenotossa todettu naftaleenipitoisuus ylitti asuintilojen vertailuarvon. Toisin kuin alla olevassa taulukossa on esitetty, oli naftaleenin enimmäispitoisuus 130 µg/m³.

On mahdollista, että bentseeniä kulkeutuu rakennuksen kellarin entisestä pannuhuoneesta, sähköpääkeskuksesta ja lämmönjakohuoneesta muihin tiloihin sekä ylempiin kerroksiin, joihin on suunniteltu päiväkotitoimintaa. Laimenemista ei välttämättä tapahdu niin merkittävästi, että pitoisuudet kellaritiloissa tai ylemmissä kerroksissa olisivat hyväksyttävällä tasolla.

Koska BTEX-yhdisteiden enimmäispitoisuuksia ei saatu täysin määriteltyä osasta näytepisteitä on mahdollista, että bentseenin lisäksi myös tolueenin, ksyleenien ja etyylibentseenin pitoisuudet ovat haitallisella tasolla kellarissa. Tolueenilla ja ksyleeneillä on haitallisia vaikutuksia keskushermostoon, jolloin niiden summautuvat vaikutukset tulee huomioida.

Viimeisimmässä ilmanäytteenotossa (maaliskuu 2022) haitta-aineiden pitoisuudet olivat huomattavasti aiempaa pienempiä. Haitta-aineet ovat oletettavasti haihtuneet näytteenottoon tarkoitetun reiän ympäristöstä, eikä syvemmältä maaperästä tai rakenteista näytepisteen ympäristöstä ole myöhemmin kulkeutunut haitta-aineita ilmaan. Kellarin alapuolisessa maaperässä BTEX-yhdisteiden sekä naftaleenin pitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä, mikä viittaa siihen, että näytteenotoissa todetut haitta-aineet ovat peräisin rakenteista.

Puhdistustavoitteet

Piha-alueen päällystämättömillä alueilla poistetaan pintamaasta maa-ainekset, joissa haitta-aineiden pitoisuus ylittää SHPter-arvot tai peitetään pintarakenteella tai pilaantumattomilla pintakerroksilla.

Alueelle mahdollisesti rakennettavissa johtokaivannoissa putkien ja alueelle jäävän pilaantuneen maa-aineksen väliin tulee vähintään 0,30 metrin paksu suojakerros pilaantumattomasta maasta.

Lattian alapuolelta ei ole tarvetta poistaa pilaantunutta maata muuten kuin rakentamisen vaatimassa laajuudessa. On kuitenkin tarpeen rakennesuunnittelussa varmistaa, että haihtuvia haitta-aineita ei kulkeudu rakennuksen sisäilmaan terveyttä tai viihtyvyyttä haittaavina pitoisuuksina joko purkamalla haitta-aineita sisältävät rakenteet tai estämällä kulkeutuminen rakenteellisin ratkaisuin.

Puhdistuksen toteutus

Pilaantuneen maan kaivu tehdään rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Pihan alueelta poistetaan pintamaat, mutta kaivut eivät ulotu kovin syvälle lukuun ottamatta uusia kaivoja. Kohteeseen jää todennäköisesti vuonna 2013 tehdyssä maaperän kunnostustyössä todettuja jäännöspitoisuuksia.

Päällystämättömillä alueilla (hiekkamaa, kivituhka) pilaantuneen maa-aineksen päälle tulee vähintään puolen metrin paksuinen kerros pilaantumatonta maata. Päällystettävillä alueilla (asfaltti, tekonurmi, kiveys) rakennekerrokset arvioidaan riittäväksi eristeeksi estämään kosketus pintamaahan. Lisäksi asfaltin pintaa uusitaan. Rakennekerrosten paksuus eri päällysteiden alla on seuraavanlainen:

- hiekkatekonurmen alle vähintään asennuskerros 50 mm ja kantava kerros 300 mm

- kivituhkapinnan alle 300 mm kantava kerros

- betonikivien alle asennuskerros 50 mm, kantava kerros 150 mm ja jakava kerros 450 mm

- betonilaattojen alle kantava kerros 150 mm ja jakava kerros 650 mm.

Pilaantumattoman maa-aineksen kerros on vähintään 0,5 metriä alueilla, joilla todetaan jäännöspitoisuusnäytteissä pilaantunutta maata riippumatta rakennesuunnitelmissa esitetyistä kerrospaksuuksista. Pilaantuneella maalla tarkoitetaan maa-ainesta, jossa haitallisen aineen pitoisuus ylittää alemmat ohjearvot.

Haitta-ainepitoiset maa-ainekset poistetaan puhdistustavoitteiden mukaisesti rakentamisen yhteydessä. Rakentamisen vuoksi arvioidaan kaivettavan 100…300 m³ktr maa-ainesta, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon (noin 100 m³ktr) tai ylittää ylemmän ohjearvon (noin 200 m³ktr). Kynnysarvomaan määräksi on arvioitu noin 150 m³ktr.

Kaivetut pilaantuneet maat kuljetetaan vastaanottopaikkoihin, joissa voidaan vastaanottopaikan ympäristöluvan mukaisesti ottaa vastaan kyseisiä pilaantuneita maita. Jätteeksi luokiteltaville kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat, tai niiden jäljennökset, säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan niiden allekirjoittamisesta ja ne esitetään viranomaiselle tämän pyynnöstä.

Puhdistustyön jälkeen rakennuksen alle arvioidaan jäävän 100…150 m³ maa-aineksia, joissa raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. Piha-alueella kiinteistörajalle voi jäädä alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita.

Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti. Eriasteisesti pilaantuneet massat sijoitetaan erilleen siten, että ne kyetään luotettavasti ohjaamaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Massojen lajittelu tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten ja kenttämittausten perusteella. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Näytteitä otetaan siten, että tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien näytteiden määrä on vähintään 1 näyte/100 m³ kaivettavaa maa-ainesta. Seurantanäytteitä otetaan vain alueilta, joilla on todettu haitta-aineita kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina, tai jos aistinvaraisesti on syytä epäillä kaivettavaa maa-ainesta pilaantuneeksi.

Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä XRF-kenttämittarilla ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä seurataan tarvittaessa VOC-analysaattorilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai tehdään havaintoja pilaantuneisuudesta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu kenttämittausten tai laboratorioanalyysien avulla.

Alueilla, joilta poistetaan pitoisuuksiltaan alemmat ohjearvot ylittäviä maa-aineksia, varmistetaan kunnostuksen lopputulos jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivualueilta yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 100 m² kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla näyte jokaista 20 metriä kohti. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain.

Näytteistä tutkitaan ne haitta-aineet, joita kyseisen kaivualueen massoissa on todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Suunnittelualueelle tai sen rajalle jäävä pilaantunut maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella. Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa. Huomiorakenteita ei kuitenkaan tehdä rakennusten, paalulaattojen tms. alapuolelle.

Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet, sekä esitetään niiden sijainnit kartalla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Kaivun aikana massoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Lyhytaikaiset välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Kuljetuksen aikana pilaantuneen maan kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön.

Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla ja/tai pesemällä.

Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla (kypärä, jalkineet, haalari, suojakäsineet, huomioliivi ja tarvittaessa hengityssuojain).

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli pilaantuneita alueita kaivaessa kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, vedestä otetaan näytteet niiden laadun selvittämiseksi. Veden laadun perusteella vedet johdetaan tarvittaessa HSY:n sade- tai jätevesiviemäriin.

Kaivantojen kuivatusvesistä otetaan näytteet, joista tutkitaan vähintään kiintoaine, pH sekä sellaiset haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmissa tutkimuksissa todettu. Kaivantojen kuivatusvedet johdetaan pitoisuuksien perusteella joko suoraan maastoon, sadevesiviemäriin tai jätevesiviemäriin.

Ilmoituksessa on esitetty, että kaivantovesi johdetaan hulevesiviemäriin tai maastoon, mikäli se täyttää Helsingin työmaavesiohjeen mukaiset laatusuositukset ja/tai vastaavat laadultaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa (12/2014) esitettyjä Helsingin teollisuusalueiden tyypillisiä hulevesiä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueella voidaan varastoida lyhytaikaisesti pieniä määriä maa-aineksia (enintään 4 viikkoa) muun muassa tutkimustulosten valmistumisen ajan. Tarvittaessa kasat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympäristöön. Varastointi tehdään kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään kaivantojen täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot (ns. kynnysarvomaat). Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia.

Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreeni).

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään vähintään 0,5 metriä pilaantumattomalla (alle kynnysarvotason) maa-aineskerroksella tai rakenteilla. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutumista maaperässä kynnysarvotason pitoisuuksissa ei käytännössä tapahdu.

Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Odottamattomiin tilanteisiin varautumisesta on esitetty suunnitelma alla olevassa taulukossa:

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään mm. seuraavat asiat:

- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

- tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

- tiedot työskentelyolosuhteista ja muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot

- työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot

- kunnostustyön toteutus

- laadunvarmistusmenetelmät

- kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat

- vesien käsittely

- kaivualueet kartalla

- täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit

- huomio- ja eristerakenteet

- analyysitulokset taulukoituna

- kunnostuksen aikataulu

- arvio tavoitteiden toteutumisesta

- jälkiseurantasuunnitelma

- asiakirjojen säilytys.

Puhdistustyön ajankohta

Työ on tarkoitus aloittaa joulu-tammikuussa 2022/2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Asiassa on kuultu kiinteistön 91-14-492-9 haltijaa, jonka oikeutta tai etua ilmoitusasia saattaa koskea. Kiinteistön haltija on 24.10.2022 ilmoittanut sähköpostitse, että muistutusta ei ole tarvetta antaa asiassa.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Humalistonkatu 4 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava ilmoituksen mukaisesti pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä seuraavien maaperän pintakerroksia koskevien puhtaustavoitteiden mukaisesti. Pihan päällystämättömillä alueilla ja koko leikkipihan alueella haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Muualla päällystetyillä piha-alueilla päällysteiden alapuolisten rakennekerrosten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §) Purettavista rakenteista on selvitettävä niiden haitta-ainepitoisuudet ja toimitettava haitta-ainepitoisuuksien perusteella vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä materiaaleja. (JL 29 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella, kun se on rakennusteknisesti mahdollista. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13, 120 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 978/2021 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, 121 a §, VNA 978/2021 40 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä on otettava näytteet, joista tutkitaan vähintään kiintoaine, pH sekä sellaiset haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmissa tutkimuksissa todettu. (YSL 8 §)

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, pois lukien haisevat tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältävät maa-ainekset. Hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa kuitenkaan ylittää määräyksen 1 kunnostustavoitteita. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreenia). Hyödynnettävät maa-ainekset on peitettävä vähintään 0,5 metriä paksulla kerroksella pilaantumattomia (pitoisuudet alle kynnysarvotason) maa-aineksia tai muilla käyttöön soveltuvilla rakenteilla. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Jälkiseuranta

Kellarikerroksen sisäilmasta on otettava ilmanäytteitä vähintään kaksi kertaa ensimmäisen vuoden ajan rakennustöiden valmistumisen jälkeen. Ilmanäytteistä on analysoitava vähintään BTEX-yhdisteiden ja naftaleenin pitoisuus. Tarkkailutulokset ja esitys jatkotarkkailun tarpeesta tulee toimittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkkailujakson päätyttyä, minkä perusteella arvioidaan jatkotarkkailutarve. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

9. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994 raitiovaunujen varikkotoiminnasta.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu alueen käyttöön päiväkodin ulkoilu- ja leikkialueena kunnostussuunnitelman liitteenä esitetyn pihasuunnitelman mukaisesti.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Tavoitteena on poistaa haitta-ainepitoiset maa-ainekset perusparannuksen yhteydessä siihen pitoisuustasoon, että maasta ei aiheudu asemakaavan mukaisessa käytössä riskiä alueen käyttäjille. Koska asemakaavan mukaisessa käytössä kohde on lasten ulkoilu- ja leikkialuetta, niin on tarpeen varmistaa, että kohteen päällystämättömillä alueilla on riittävä suojakerros maa-aineksia, joissa ei ole havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, jolloin vältytään altistumiselta haitallisille aineille.

Ilmoituksen mukaan päällystämättömällä alueella tarkoitetaan pintakerrosta, joka on joko hiekkapintaa tai kivituhkaa. Päällystetyllä alueella tarkoitetaan päällystettä, joka on joko hiekkatekonurmea, betonikiveystä, betonilaattaa tai asfalttia.

Kohteen pilaantuneen maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteet/enimmäispitoisuudet päiväkotirakennuksen alapuoliselle maaperälle sekä piha-alueella päällystämättömille alueille ja erilaisilla päällystemateriaaleilla päällystetyille alueille. Päällystämättömillä alueilla kunnostustavoite on esitetty 0,5 metrin syvyyteen. Ilmoituksen täydennyksen (7.10.2022) mukaan päällystetyillä alueilla rakennekerrokset ovat seuraavanlaisia: hiekkatekonurmi 0,35 metriä, kivituhkapinta 0,3 metriä, betonikivet 0,65 metriä ja betonilaatta 0,8 metriä. Lisäksi täydennyksen (24.10.2022) mukaan pilaantumattoman maa-aineksen kerrospaksuus on vähintään 0,5 metriä alueilla, joilla todetaan jäännöspitoisuusnäytteissä pilaantunutta maata riippumatta rakennesuunnitelmissa esitetyistä kerrospaksuuksista. Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkipihan alueella pintakerroksen kulumista on tarkkailtava ja varmistettava, että pilaantumattoman maan kerros on vähintään 0,5 metriä. Tämän perusteella ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että kivituhkapintaa ja hiekkatekonurmea ei voida katsoa sellaisiksi päällysteiksi, joissa esitetyt rakennekerrokset olisivat riittävät leikkialueilla.

Ilmoituksen mukaan lattiarakenteista otetuissa betoni- ja bitumieristenäytteissä on todettu korkeita öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden summapitoisuuksia. Kunnostuksen yhteydessä voi olla tarpeen purkaa haitta-aineita sisältäviä lattiarakenteita. Määräys on tarpeen ympäristönsuojelun kannalta, jotta haitta-ainepitoiset materiaalit toimitetaan asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Määräyksellä ulkopuolisten pääsyn estosta ja alueen merkitsemisestä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Jätelain (646/2011) 13 §:n vaatimuksia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä on noudatettava myös rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden käsittelyssä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että Helsingin työmaavesiohjetta ei suoraan sovelleta pilaantuneen maaperän kunnostusalueella. Alueen kaivantovedet eivät myöskään ole verrattavissa Helsingin teollisuusalueen tyypillisiin hulevesiin. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään vesienjohtamissuunnitelman toimittamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön tarkastettavaksi.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Kunnostuskohteesta kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi määräyksessä on velvoitettu toimittamaan suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle, joka tarkastaa suunnitelman ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista.

7. Jälkiseuranta

Ilmoituksessa esitetystä poiketen päätöksessä on määrätty ilmanäytteiden jälkiseurannasta. Ilmanäytteiden analysointi on tarpeen rakennuksen kellarikerroksen ja ylempien kerrosten sisäilman terveysturvallisuuden varmistamiseksi. Kellarikerroksen sisäilmasta on kolmessa tutkimuspisteessä todettu korkeita BTEX-yhdisteiden pitoisuuksia ja kahdessa pisteessä myös kohonnut pitoisuus naftaleenia. Ilmoituksen mukaan yhdessä maaperän tutkimuspisteessä on todettu yli ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus naftaleenia, mikä ei kuitenkaan ylitä terveysperusteista viitearvoa. Ilmoituksen yleissuunnitelmassa on arvioitu sisäilmaa koskevien terveysriskejä. Arvion mukaan kellarin alapuolisessa maaperässä BTEX-yhdisteiden sekä naftaleenin pitoisuudet ovat olleet pääosin pieniä, mikä viittaa siihen, että näytteenotossa todetut haitta-aineet ovat peräisin rakennuksen lattiarakenteista. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että etenkin naftaleenin seuranta on kunnostuksen päättymisen jälkeen tarpeen, sillä ei ole täyttä varmuutta siitä, onko kohonnut naftaleenipitoisuus peräisin maaperästä vai lattiarakenteista, sillä naftaleenia on tutkittu sisäilmasta vain yhden kerran.

8. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

9. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen on tarpeen, sillä ilmoituksen mukaan kaivutyöt kohdistuvat ilmoitusalueen eteläisessä reunassa vähäisessä määrin naapurikiinteistölle. Lisäksi kohde rajautuu osittain herkkiin kohteisiin, kuten asuinkerrostaloihin.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 8, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 155, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 29,118, 120, 121, 121 a, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 3, 4, 11, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.