Avustuksen myöntäminen, kaupunginhallituksen asukasosallisuusavustukset vuodelle 2022

Päätös on ehdotuksen mukainen.

MÄÄRÄRAHA 2022

1 096 000 euroa

ASUKASOSALLISUUDEN YLEIS- JA TOIMINTA-AVUSTUKSET YHTEENSÄ

1 068 800

PIENAVUSTUKSIIN JÄÄ

27 200 euroa

Kaupunginhallitus päätti 28.9.2015 § 921, että yhteisöjen ylläpitämien asukastalojen vuokrat ja ylläpito sekä toiminnan koordinointi asukastaloilla ja kaupunginosissa keskitetään kaupunginhallitukselle vuodesta 2017 alkaen. Kaupungin lautakunnat ja toimialat myöntävät edelleen avustuksia asukastaloilla järjestettävään lautakuntien omaan substanssiin liittyvän ja täydentävän toiminnan tukemiseen.

Asukasosallisuuden avustusten avustuslajit vuonna 2022 ovat:

- Asukasosallisuuden yleisavustus, joka on tarkoitettu muiden kuin kaupungin ylläpitämien asukastilojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin.

- Asukasosallisuuden toiminta-avustus, joka on tarkoitettu asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen.

Asukasosallisuuden yleis- ja toiminta-avustukset valmistellaan vuosittain kaupunginhallituksen päätettäväksi

Kaupunginhallitus päätti 25.6.2018 § 460, että 1.6.2018 lukien viestintäjohtaja päättää asukasosallisuuden pienavustusten myöntämisestä, jos haettu avustus on enintään 3 000 euroa.

Pienavustukset ovat luonteeltaan erilaisia kuin yleis- ja toiminta- avustuslajit, jotka kohdistuvat laajempiin ja vakiintuneempiin toimintakokonaisuuksiin ja joissa on kiinteä rajoitettu hakuaika. Pienavustuksilla ei ole kiinteää hakuaikaa, mikä mahdollistaa vuoden kuluessa nopean ja ketterän reagoinnin kaupunkiyhteisöstä nouseviin tarpeisiin. Pienavustusten hakijoina voivat olla myös rekisteröitymättömät toimijat ja ryhmät.

Kaupunginkanslian viestintäosaston osallisuus ja neuvonta -yksikkö on valmisteluvastuussa kaikissa asukasosallisuuden avustuslajeissa.

Avustuskriteerit

Asukasosallisuuden avustuksia myönnetään Helsingin kaupungin strategian mukaiseen ja kaupungin toimintaa täydentävään, yleishyödylliseen, avoimeen ja pääsääntöisesti maksuttomaan, innovatiiviseen ja monipuolisesti eri väestöryhmille suunnattuun toimintaan. Avustettavan toiminnan tavoitteena tulee olla asukkaiden osallistumisen, vaikutus- mahdollisuuksien, yhteisöllisyyden, alueen viihtyisyyden ja vetovoiman parantaminen.

Avustusten hakijoina voivat olla rekisteröidyt yhteisöt, kuten asukas- sekä kaupunginosayhdistykset, muut yhdistykset, säätiöt, osuuskunnat, sosiaaliset yritykset, asukastaloja hallinnoivat pysäköintiyhtiöt ja muut yritykset, sikäli kun avustettava toiminta on yleishyödyllistä ja kohdistuu Helsingin kaupungin asukkaisiin. Yritysmuotoisiin hakijoihin sovelletaan kaupungin yleisiä ohjeita. Asukasosallisuuden pienavustuksia voivat hakea myös rekisteröitymättömät toimijat kuten kaupunginosaliikkeet ja erilaiset toimintaryhmät.

Toiminnan tulee edistää yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on alueellinen tasapaino ja tarveperustainen harkinta. Tukea voidaan priorisoida alueille, joissa toimintaa on ennestään vähemmän tai joiden katsotaan siitä eniten hyötyvän.

Hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista.

Hakijalta edellytetään toiminnan tulosten ja hyötyjen näkyväksi tekemistä ja niistä raportointia.

Nämä kriteerit täydentävät Helsingin kaupungin avustusten myöntämisessä noudatettavia yleisohjeita, jotka kaupunginhallitus hyväksyi 28.10.2019 § 723. Yleisohjeet ovat päätöksen liitteenä.

Selvitys Asukastalo Ankkuri

Asukastalo Ankkuri on ollut kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustusten piirissä vuodesta 2017. Kaupunginhallitus myönsi (11.1.2021 § 33) Ankkurin toimintaan 60 900 euroa. Päätöksessä huomioitiin kaupungin nuorisotalon muutosta johtunut asukastalon tilakustannusten nousu 20 000 euroa. Samalla kaupunginhallitus päätti, että vuoden 2021 aikana tulee selvittää, miten tilan hallinta ja mahdollinen toiminnallinen yhteistyö kaupungin kanssa voidaan järjestää pysyvälle pohjalle.

Kaupunginkanslian viestintäosaston osallisuus ja neuvonta -yksikkö on vuoden 2021 aikana tavannut sekä asukastaloyhdistyksen toimijoita, että keskustellut toimialojen kanssa mahdollisesta toiminnallisesta yhteistyöstä. Lisäksi on pyydetty lausunnot kulttuuri- ja vapaa-ajan, kaupunkiympäristön, sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan näkemyksistä toiminnallisen yhteistyön osalta. Määräaikaan mennessä saatiin kulttuuri- ja vapaa-ajan, kaupunkiympäristön ja sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtajien lausunnot. Lausuntojen mukaan kaupungin palvelutuotannossa ei nähdä mahdollisuutta sellaiseen toiminnalliseen yhteistyöhön, joka järjestäisi Ankkurin toiminnan pysyvälle pohjalle.

Asukastalo Ankkuri toimii Herttoniemenrannassa kaupungin omistamassa rakennuksessa (Paasivaarankatu 6). Tällä hetkellä rakennuksessa on tyhjänä 385 m² tilojen käyttörajoituksista johtuen. Asukastaloyhdistys Ankkuri aloitti toimintansa tiloissa vuonna 1998 ja asukastalotoiminta on jatkunut siitä asti keskeyttämättä pienin muutoksin tähän päivään asti. Vuonna 2020 aikana talon ylläpito siirtyi kokonaan yhdistykselle, kun nuorisotalotoiminta lakkautettiin tiloissa.

Herttoniemenrannan Asukastaloyhdistys Ankkuri ry tarjoaa toiminta- ja harrastusmahdollisuuksia eri ikäisille helsinkiläisille. Toiminnasta vastaa Herttoniemenrannan Asukastaloyhdistys Ankkuri ry:n hallitus. Ankkuri ylläpitää matalan kynnyksen olohuonetta ja kohtaamispaikkaa. Ankkurissa toimii edullinen kahvila ja kirpputori. Ankkurissa voi syödä arkipäivisin ilmaisen hävikkilounaan. Tiloissa sijaitsevat myös Nicehearts ry:n ja Mieto ry:n toimistot.

Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialajohtajan lausunnossa todetaan, että keväällä 2020 valmistuneen kauppakeskuksen yhteyteen sijoitettiin kirjasto ja nuorisotila (yht. 1 000 m2). Uusi tila korvasi osoitteessa Kettutie 8 sijainneet kirjaston tilat (730m²) ja nuorison tilat (675m²) sekä osoitteessa Paasivaarankatu 6 sijainneet nuorison tilat (485m²). Uusi tila sijaitsee osoitteessa Linnanrakentajantie 2 ja välimatka Paasivaarankadun tilaan on yksi kilometri. Yhteiskäyttötilat ja yhteistyö eri hallintokuntien kanssa olivat perustelujen mukaan kaupungin strategisten linjausten ydintä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla ei ole noussut esiin tarpeita uudelle toiminnalliselle yhteistyölle Paasivaarankadun tiloissa. Lausunnossa todetaan myös, että Paasivaarankadun kiinteistö on vanha ja että se vaatisi mittavaa perusparannusta.

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan lausunnossa todetaan, että kaupunki perii vuokralaiselta vuokraa 485 m² suuruisesta tilasta 2 556,89 €/kk (5,3 €/m2/kk) eli yhteensä 30682,68 euroa vuodessa. Rakennus on rakennettu 1955. Tällä hetkellä rakennuksessa on tyhjänä 385 m2 kellaritilasta sisäilmaongelmien takia. Vuokratulot riittävät kattamaan rakennuksen suorat ylläpitomenot, mutteivat poistoja ja korkotuottotavoitetta. Jos rakennukseen investoidaan, sen talous muuttuu kaupungin kannalta tappiolliseksi. Kokonaistalouden kannalta kaupungin kannattaa luopua rakennuksesta, jos toimialoille ei ole sen tiloille tai tontille käyttöä ja etsiä Asukastalo Ankkurille korvaava tilavaihtoehto. Samassa yhteydessä joudutaan arvioimaan Asukastalo Ankkurin toimintaan liittyviä tilatarpeita. Pitkällä aikavälillä Asukastalo Ankkurin toiminta nykyisissä tiloissa ei ole kokonaistaloudellisesti perusteltua.

Kaupunginhallituksessa (8.11.2021 § 815) käsitellyssä vastauksessa Tuomas Rantasen asukastalojen kehittämisselvitystä koskevaan aloitteeseen todetaan, että kaupungin ja yhteisöjen tilojen muodostama asukastalokokonaisuus selvitetään samalla kun kaupunki vuonna 2022 uudelleenorganisoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintakokonaisuutta osana sosiaali- ja terveyshuollon vuonna 2023 voimaan tulevan uudistuksen valmistelua. Kaupunkiympäristön toimialajohtaja viittaa lausunnossaan kaupunkiympäristölautakunnan lausuntoon (21.9.2021) koskien Tuomas Rantasen aloitetta asukastalojen kehittämiselvityksestä ja toteaa, että Asukastalo Ankkurin tapausta on syytä tarkastella kaupunkiyhteisen työryhmän työn yhteydessä ja linjata periaatteita, joiden avulla kaupunki voi tukea asukastalojen toimintaa ja hallita tiloihin liittyvää taloutta.

Lausunnossa todetaan, että kaupungin ollessa mukana hankkimassa tiloja asukkaiden ja järjestöjen käyttöön on syytä tarkastella vaihtoehtoisia ratkaisuja toteuttaa tarve ja vertailla näiden sopivuutta asukaskäyttöön tilojen saavutettavuuden, esteettömyyden, toiminnallisuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Tilaratkaisun arvioinnin yhteydessä on myös selvitettävä tiloja operoivan toimijan riskit ja avustustarve sisältäen toiminnan palkoista ja tiloista aiheutuvat kustannukset ottaen myös huomioon tarkastelussa tilan omistajan kustannukset, kun kaupunki toimii omistajana.

Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja toteaa lausunnossaan, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole roolia Asukastalo Ankkurin nykyisten asukastilojen vuokrauksessa, vuokrakustannuksissa tai ylläpitämisessä. Toiminnallista yhteistyötä tehdään sosiaali- ja terveystoimialan asukastalotyön ja alueellisten kaupunkiosajärjestöjen ja -yhdistysten kanssa muun muassa alueellisten yhteistyöryhmien kautta alueiden kehittämisessä, relevanttien toimijoiden tunnistamisessa sekä yhteisten kaupunginosien omien tilaisuuksien ja tapahtumien järjestämisessä mahdollisuuksien mukaan.

Hakuprosessi

Avustuskuulutus julkaistiin kaupungin yhteisessä ilmoituksessa joulukuussa 2020. Asukasosallisuuden avustuksia ja niiden hakemista esiteltiin maaliskuussa verkkotilaisuutena järjestetyssä avoimessa infotilaisuudessa. Lisäksi maaliskuussa kaupungin verkkosivuilla julkaistiin uutinen avustushaun alkamisesta.

Kaupunginhallituksen asukasosallisuuden avustushakemuksia vuodelle 2022 tuli määräaikaan 30.4.2021 mennessä 35 kappaletta. Föreningen Luckan r.f:n hakemus siirrettiin kaupunginhallituksen yleisavustuksen avustushakuprosessiin.

Avustuksia haettiin yhteensä 1 713 951,78 euroa. Vuoden 2022 talousarvioon vahvistettiin asukasosallisuuden avustusmäärärahaksi 1 096 000 euroa. Määrärahaan sisältyvät asukasosallisuuden pienavustukset, jotka avataan haettavaksi tammikuussa 2022.

Hakemusten käsittelyn ja hakemuksia koskevan esityksen valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä hakijoiden sekä kaupungin muita avustuksia myöntävien hallintokuntien kanssa. Lisäselvitysten pyytämisessä on pyritty asukaslähtöisyyteen ja joustavuuteen. 1.12.2021 mennessä hakemuksia ja liitteitä on ehditty täydentää riittävästi.

Vuoden 2022 avustusten myöntämisen perusteet

Asukasosallisuuden avustuskriteerien mukaan yleisavustusta myönnetään asukastalojen ylläpitämiseen ja toiminnan koordinointiin sekä toiminta-avustusta asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen. Asukasosallisuuden avustusta myönnetään asukastiloille, jotka ovat pääsääntöisesti helsinkiläisten avoimesti ja maksutta käytettävissä, ja joita käytetään monipuolisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Asukasosallisuuden avustuksissa pyritään alueelliseen tasapainoon, yhdenvertaisuuteen ja tarveperusteiseen harkintaan.

Asukastaloavustusten myöntämisperiaatteissa on pyritty kohtelemaan hakijoita mahdollisimman yhdenmukaisesti tilojen vuokrien ja ylläpitokustannusten osalta. Esityksen mukaisella määrärahan tasapuolisella kohdentamisella tavoitellaan mahdollisimman oikeudenmukaista tilannetta hakijoiden kesken. Kuitenkaan hakijalle ei ole esitetty suurempaa avustusta, kuin hakija on hakemuksellaan hakenut.

Avustusmäärärahan ja avustuskriteereiden puitteissa ei ole ollut mahdollista esittää hakijoille kaikkia toiminnasta aiheutuvia menoja täysimääräisesti. Asukasosallisuusavustuskriteereiden mukaan hakijalla tulee olla toimintaa varten muitakin resursseja, jotka voivat koostua varainhankinnasta, jäsenmaksuista, tiloista tai niiden edelleen vuokraamisesta saaduista tuloista, vapaaehtoistyöstä sekä muista avustuksista.

Mikäli toiminnasta, johon avustusta haetaan, vain osa on kaikille avointa ja maksutonta, avustusta esitetään myönnettäväksi osittain. Avustusta ei myönnetä yhdistysten perushallinnon toimeenpanoon tai yhdistyksen hallinnon toimitiloihin.

Yleisavustus

Palkkakustannusten pääsääntönä on ollut, että palkka-avustusta esitetään enintään 35 000 euroa kaupunginosaa kohden. Yhtä kokoaikaista työntekijää kohden esitetään avustusta 35 000 euroa vuodessa, ja osa-aikaista työntekijää kohden esitetään enintään 17 500 euroa vuodessa. Tavoitteena on saavuttaa hakijaa kohden määrärahojen mahdollistama palkka-avustuksen taso, jota voidaan pitää kokonaisuutta ajatellen tyydyttävänä. Yhtenevällä palkka-avustuksella vastataan myös asukasosallisuuden kriteeristön yhteisvalmistelussa yhteisöjen esiin nostamaan kritiikkiin avustusmäärärahojen epätasaisesta jakautumisesta kaupunginosittain.

Esityksessä on tavoiteltu vakiintuneiden asukastilojen vuokrien ja muiden ylläpitokulujen avustustason pysymistä edellisen vuoden tasolla siten, että pyritty turvaamaan välttämättömät kulut kuten vuosittaiset vuokramenot ja muita pakollisia kuluja, kuten sähkö, vakuutukset ja tietoliikennekulut kohtuulliseksi katsotussa määrin.

Asukastilojen vuokra- ja ylläpitokustannuksissa on pyritty tasapuolisuuteen ja tarveperusteisuuteen huomioimalla avustusten myöntämistä koskevassa esityksessä hakijan ilmoittamat todelliset vuokrakustannukset huomioiden myös tiedossa olevat vuokran korotukset/vähennykset verrattuna edelliseen vuoteen. Edellä mainituista syistä osalla hakijoista avustuksen kokonaismäärä edelliseen vuoteen verrattuna jonkin verran nousee ja osalla vähenee.

Asukastilojen ylläpitokustannuksiin esitetään enintään 3 000 euroa lukuun ottamatta Tapanilan Kylätila ry:tä ja Herttoniemenrannan asukastaloyhdistys Ankkuri ry:tä. Tapanilan Kylätila ry omistaa asukastilana toimivan kiinteistön, ja sille esitetään avustusta 20 000 euroa ylläpitokustannuksiin, jotka koostuvat maanvuokrasta ja kiinteistön ylläpitämisen kannalta välttämättömistä kuluista.

Herttoniemenrannan asukastaloyhdistys Ankkuri ry:lle esitetään vielä poikkeuksellisesti vuodelle 2022 korotettua tukea ylläpitokuluihin korvaamaan kaupungin nuorisotalon vuonna 2020 muutosta johtunutta asukastalon tilakustannusten nousua. Asukastalo Ankkurin tilannetta suhteessa muihin asukastiloihin tarkastellaan vuoden 2022 jälkeen. Kaupungin ja yhteisöjen tilojen muodostama asukastalokokonaisuus selvitetään samalla kun kaupunki vuonna 2022 uudelleenorganisoi terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintakokonaisuutta osana sosiaali- ja terveyshuollon vuonna 2023 voimaan tulevan uudistuksen valmistelua.

Myllypuro-Seura ry haki avustusta asukastila Myllärin vuokraan. Mylläri on toiminut sosiaali- ja terveystoimialan hallinnoimissa tiloissa, jonka määräaikainen vuokrasopimus päättyi 30.11.2021. Sosiaali- ja terveystoimiala on luopunut Myllärin tiloista ja Myllypuro-Seura ry on löytänyt toiminnalleen uudet tilat. Avustusesitys on tehty uuden tilan kulujen pohjalta. Vaikka Myllypuro-Seura ry ei hakenut hakuajan puitteissa työntekijäresurssia, esitetään puolikasta palkka-avustusta työntekijään uuden toiminnan käynnistämiseksi.

Vuodelle 2022 esitetään myönnettäväksi asukasosallisuuden avustusta yhdelle uudelle toimijalle. Vesalan pienkiinteistö yhdistys ry haki palkka-avustusta Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -toiminnan koordinointiin ja viestintään ja jatkaa siltä osin aiempaa Kontukeskus ry:n toimintaa.

Pääosa avustusmäärärahasta kohdentuu asukastilatoiminnan vuokra- ja palkkakustannuksiin. Avustusmäärärahoista 467 300 euroa kohdentuu asukastilojen vuokriin ja ylläpitoon. Avustuksilla tuetaan 21 asukastaloa vuokra- ja ylläpitokustannusten osalta. Palkka-avustuksia esitetään yhteensä 572 000 euroa, mihin sisältyy sekä asukastalojen työntekijöiden että asukasosallisuuskoordinaatiota tekevien työntekijöiden palkkakustannukset. Palkka-avustuksella tuetaan 22 työntekijän palkkausta. Esitettävät avustussummat vaihtelevat 9 500 eurosta 142 400 euroon.

Suurin avustus (142 400 euroa) esitetään Kalliolan Setlementti ry:lle. Hakijalle esitetään avustusta Naapuruustalo Pasilan vuokra- ja ylläpitokustannuksiin sekä asukastila Mellarin vuokra-, ylläpito- ja palkkakustannuksiin.

Toiminta-avustus

Asukasosallisuutta parantavien rakenteiden ja menetelmien kehittämiseen suunnattua toiminta-avustusta esitetään Kansan Radioliitto ry:lle kaupunginosaradion alueellisten lähetysten tuottamiseen ja Yhteismaa ry:lle asukasosallisuuden ja alueellista osallistumista edistävän Nappi Naapuri -verkkopalvelukonseptin kehittämiseen.

Edellä mainittujen hakijoiden hakemukset kohdistuvat laajamittaiseen alueellista osallistumista ja vaikuttamista parantavien menetelmien ja mallien kehittämiseen sekä yhteisöllisesti ja osallistavin menetelmin tuotetun alueellisen tiedonkulun parantamiseen.

Asukasosallisuuden pienavustuksiin kohdennetaan vuodelle 2022 määrärahaa 27 200 euroa.

Hylkäysperusteet

Hakemuksista kuutta esitetään hylättäviksi, koska ne eivät täytä hakuehtoja tai ehdotettua toimintaa ei muusta perustellusta syystä ole mahdollista avustaa asukasosallisuuden määrärahan puitteissa.

Seuraavat hakemukset hylätään:

Koillis Seura ry:n ja Pikku Huopalahtiseura ry:n hakemukset hylätään, koska hakijat ovat hakeneet avustusta yksittäisiin pienimuotoisiin vuokriin. Avustusta hakeneet yhdistykset ohjataan hakemaan tammikuussa 2022 avattavia pienavustuksia.

FEMMA Planning Oy:n hakemus hylätään, koska hakija ei toimittanut pakollisia liitteitä.

Maunulan Spinni ry:n, Eridan ry:n ja Vanhusten Turva sr:n hakemukset hylätään, sillä ne eivät täytä asukasosallisuuden avustuskriteereitä.

Kaupunkiympäristön toimiala 18.11.2021

Lisätiedot

Hannu Kurki, erityissuunnittelija, puhelin: 310 36285

Päätös tullut nähtäväksi 21.12.2021

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.