Toivomusponsi, rantojen käytettävyyden ja saavutettavuuden lisääminen Koivusaaren asemakaavan muutoksessa

HEL 2021-010118
Asialla on uudempia käsittelyjä
19. / 519 §

Valtuutettu Eva Biaudetin toivomusponsi rantojen käytettävyyden lisäämisestä Koivusaaren asemakaavan muutoksessa

Helsingin kaupunginhallitus

Päätös

Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2021 § 270 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Hyväksyessään Koivusaaren asemakaavan muutoksen kaupunginvaltuusto hyväksyi ponnen, jonka mukaan selvitetään mahdollisuudet merkittävästi lisätä Koivusaaren rantojen luonnonmukaisuutta ja rantojen käytettävyyttä ja saavutettavuutta eri ihmisryhmille siten, että niistä tulee mahdollisimman elävät ja monikäyttöiset.

Ponnesta on saatu kaupunkiympäristölautakunnan sekä vanhus- ja vammaisneuvoston lausunnot.

Kaupunkiympäristölautakunta toteaa lausunnossaan mm., että asemakaavan lähtökohtana on ollut, että alueella olevia luonnonrantoja on säilytetty mahdollisimman paljon osana uutta Koivusaarta. Eteläkärjessä rantaniitty on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Rannalla oleskeluun ja virkistäytymiseen hyvin sopivat avokalliorannat ja niihin liittyvä siirtolohkare säilyvät luonnonmukaisina osana puistoa Leppäsaarenpuiston länsirannalla.

Koivusaaressa on saaren polveilevan muodon vuoksi paljon rantaviivaa ja tavoitteena on ollut erilaisiin toiminnallisiin lähtökohtiin sopivien rantojen suunnittelu. Koivusaaren koillisrannalla Kotisatamanpuiston rantaviiva luiskataan ja suunnitellaan luonnonmukaiseksi rannaksi siten, että vesikasvit voivat juurtua helposti rantaviivaan ja pohjaan. Koivusaaren
poukaman hiekkaranta on suunniteltu luonnonmukaiseksi ja loivaksi vesirajaan pääsemiseksi. Koivusaaren eteläkärkeen on suunniteltu kivisten luotojen sarja, jonka tarkoituksena on vedenalaisen luonnon monimuotoistaminen. Uudesta rakennettavasta rantaviivasta merkittävä osa onkin suunniteltu luonnonmukaistuvaksi rantaviivaksi.

Sen sijaan Koivusaaren kanavan ranta ja Vaskilahden pohjukan ranta sekä Koivusaaren puistokadun pääteaukiot on suunniteltu kaupunkimaisesti rakennetuksi rannaksi laitureineen ja istuskeluportaineen niin, että lähelle vettä on pääsy ja veneellä, yhteysaluksella tai kanootilla voi kiinnittyä ja nousta Koivusaareen.

Vanhusneuvosto toteaa, että Koivusaaressa on luontokohteita, lepakkokohteita ja geologinen kohde. Siellä on mahdollista jo nyt liikkua kävellen, pyörällä, pyörätuolilla tai rollaattorin kanssa. Ehdotettu asemakaava tarkoittaisi muutosta Koivusaaren kaikkiin rantoihin, koska 12 hehtaarin saari laajenisi lähes 30 hehtaarin alueeksi merentäytön johdosta. Merellisyys on tärkeää Helsingille ja helsinkiläisille. Vanhusneuvosto katsookin, että Koivusaaren rannat tulisi jättää luonnon rannoiksi ja kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäyttöön.

Vammaisneuvosto kannattaa ponnen tavoitetta ja toteaa mm., että haasteena on löytää tasapaino, jossa toteutetaan elävän, monikäyttöisen ja luonnonmukaisen rannan kulku fyysisesti esteettömästi, mutta luontoarvoja kunnioittaen. Yksityisten venesatamien lisäksi Koivusaaren ranta-alueen tulisi olla yleisemmin kaupunkilaisten virkistyskäytössä ja sitä tukee läheisen, esteettömän metroaseman olemassaolo.

Kaupunginhallitus toteaa kokoavasti lausuntoihin viitaten, että Koivusaaren pitkä rantaviiva mahdollistaa monimuotoiset rannan käyttömahdollisuudet ja asemakaavan toteutuksessa tulisi ottaa huomioon myös vammais- ja vanhusneuvoston tuomat näkökulmat yleisölle tarkoitettujen rantojen esteettömyydestä, mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä näiden vaikuttamistoimielinten kanssa.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Sulje

Kaupunkiympäristölautakunta 03.05.2022 § 277

Lausunto

Kaupunkiympäristölautakunta antoi seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle:

Koivusaaren rantaviiva on nykyisin osittain luonnonrantaa, mutta venesatamien rannat ja Koivusaareen johtava Länsiväylän kannas ovat aikaisempien täyttöjen myötä syntynyttä rakennettua rantaviivaa. Nykyinen Koivusaaren maa-alue on syntynyt niin, että alkuperäinen Koivusaari ja sen eteläpuolella sijainnut pienempi Leppäsaari on yhdistetty maatäytöin toisiinsa. Leppäsaaren alkuperäistä rantaviivaa on vielä jonkin verran jäljellä Koivusaaren eteläkärjessä. Koivusaaren alkuperäistä rantaviivaa on näkyvissä esimerkiksi saaren kaakkoisreunalla ja vähäisessä määrin Njk:n pursiseuran rannassa.

Asemakaavan lähtökohtana on ollut, että alueella olevia luonnonrantoja on säilytetty mahdollisimman paljon osana uutta Koivusaarta. Koivusaaren eteläkärjen rantaniitty säilytetään luonnonvaraisena ja säilymisen edellytyksenä oleva avoin merisektori etelään on otettu suunnittelun lähtökohdaksi. Rantaniitty on merkitty asemakaavassa suojelualueeksi (S-1, luonnonsuojelulain 29 §:n perusteella suojeltu rantaniitty). Rannalla oleskeluun ja virkistäytymiseen hyvin sopivat avokalliorannat ja niihin liittyvä siirtolohkare säilyvät luonnonmukaisina osana puistoa Leppäsaarenpuiston länsirannalla. Luonnonmukaista rantaviivaa ruovikkoineen ja rantaan liittyvine puustoalueineen on säilytetty myös Länsiväylän pohjoispuolisessa osassa Koivusaarta osana Koivusaarenpuistoa.

Koivusaaressa on saaren polveilevan muodon vuoksi paljon rantaviivaa ja tavoitteena on ollut erilaisiin toiminnallisiin lähtökohtiin sopivien rantojen suunnittelu. Koivusaaren koillisrannalla Kotisatamanpuiston rantaviiva luiskataan ja suunnitellaan luonnonmukaiseksi rannaksi siten, että vesikasvit voivat juurtua helposti rantaviivaan ja pohjaan. Koivusaaren poukaman hiekkaranta on suunniteltu luonnonmukaiseksi ja loivaksi vesirajaan pääsemiseksi. Koivusaaren eteläkärkeen on suunniteltu kivisten luotojen sarja, jonka tarkoituksena on vedenalaisen luonnon monimuotoistaminen. Uudesta rakennettavasta rantaviivasta merkittävä osa on suunniteltu luonnonmukaistuvaksi rantaviivaksi.

Koivusaaren kanavan ranta ja Vaskilahden pohjukan ranta ja Koivusaaren puistokadun pääteaukiot on suunniteltu kaupunkimaisesti rakennetuksi rannaksi laitureineen ja istuskeluportaineen niin, että lähelle vettä on pääsy ja veneellä, yhteysaluksella tai kanootilla voi kiinnittyä ja nousta Koivusaareen. Koivusaaren eteläkärjessä olemassa olevat rantakalliot muodostavat rantaoleskeluun erinomaisesti sopivan paikan samoin kuin rakennetumpi kanavanranta veden lähelle laskettuine laituritasoineen. Pohjoisosassa hiekkaranta ja siihen yhdistyvä Koivusaarenpuiston luonnonranta muodostavat omaleimaisen ja suojassa olevan rannalla virkistäytymiseen sopivan paikan niin kuin myös luonnonmukaistettava ranta saaren koillisreunalla. Koivusaareen suunniteltujen venesatamien rantaviivalla on omat veneilyyn liittyvät toiminnalliset vaatimuksensa ja ne eivät laiturirakenteineen voi olla luonnonmukaista rantaviivaa.

Koivusaaren kaarevia kortteleita (ns. korvakorttelit) kiertäviä reittejä on suunniteltu rantaviivaltaan luiskattaviksi. Jatkosuunnittelussa niin luiskia kuin muutakin ranta-aluetta voidaan suunnitella luonnonmukaisempaan suuntaan istuttamalla alueelle monipuolista ja merelliseen ympäristöön soveltuvaa kasvilajistoa.

26.04.2022 Pöydälle

Esittelijä
vs. kaupunkiympäristön toimialajohtaja
Silja Hyvärinen
Lisätiedot

Mikko Reinikainen, tiimipäällikkö, puhelin: 310 37206

mikko.reinikainen@hel.fi

Paula Hurme, maisema-arkkitehti, puhelin: 310 26093

paula.hurme@hel.fi
Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 05.07.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

Sulje

Esittelijä

vs. kansliapäällikkö
Tuula Saxholm

Lisätietojen antaja

Tanja Sippola-Alho, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36154

tanja.sippola-alho@hel.fi

Liitteet (pdf)

3. Lausunto, Helsingin vammaisneuvosto, 23.11.2021, saate 22.12.2021
Liitettä ei julkaista internetissä.
4. Lausunto, Helsingin vammaisneuvosto, 23.11.2021
Liitettä ei julkaista internetissä.

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.