Liikennejärjestelyt, jalankulku ja pyöräilyliikenne, läntinen ja itäinen kantakaupunki

Kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat liikennejärjestelysuunnitelmat:

• Stenbäckinkadun liikennejärjestelyt piirustus nro 7183
• Savonkadun, Kotkankadun, Viipurinkadun länsiosan ja Aleksis Kiven kadun länsiosan liikennejärjestelyt piirustus nro 7184
• Pyöräilyn ja jalankulun liikennejärjestelyt Nordenskiöldinkadulla välillä Auroranportti-Vauhtitie piirustus nro 7185
• Pyöräilyn ja jalankulun liikennejärjestelyt Helsinginkadulla välillä Vauhtitie-Alppipuisto piirustus nro 7186

Nykyisiä kaksisuuntaisia pyöräliikenteen järjestelyitä muutetaan yksisuuntaisiksi Aleksis Kiven kadulla, Savonkadulla, Viipurinkadulla, Kotkankadulla, Nordenskiöldinkadulla, Helsinginkadulla ja Stenbäckinkadulla.

Rakenteellisesti merkittävimmät liikennejärjestelyiden muutokset kohdistuvat risteysalueille. Risteysalueiden välisillä osuuksilla hyödynnetään pääosin nykyisiä katurakenteita. Pyöräliikenteen väylien päällysteet on suunniteltu uusittavaksi punaisella asfaltilla tai punaisella pinnoitteella. Pyöräliikenteen ja jalankulun erottelua parannetaan.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Liikennejärjestelysuunnitelmien lähtökohtina ovat Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma (Kh 12.1.2015), Raitioliikenteen kehittämisohjelma (Kh 19.3.2018), Pyöräliikenteen kehittämisohjelma 2020-2025 (Kh 2.11.2020), Kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkko (Kslk 22.5.2012), Liikenneturvallisuuden kehittämisohjelma (Kh 5.10.2015), Autoliikenteen verkkoselvitys (kslk 9.5.2017), Jalankulkijoiden kadunylitysjärjestelyjen suunnitteluperiaatteet (kylk 10.12.2019) sekä näissä ohjelmissa mainitut liikenneverkon tavoitteet.

Kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkossa on esitetty tavoitetila pyöräliikenteen järjestelyille. Tavoiteverkossa kantakaupungin alueella olevat pyöräliikenteen järjestelyt on suunniteltu toteutettavaksi kadunvarsilla pääosin yksisuuntaisiksi. Tavoiteverkossa Aleksis Kiven katu, Savonkatu, Viipurinkatu, Nordenskiöldinkatu ja Helsinginkatu ovat osa pyöräliikenteen pääverkkoa.

Tavoiteverkon toteutumisen edistyessä uusien yksisuuntaisten järjestelyiden ja vanhojen kaksisuuntaisten pyöräteiden välille on muodostunut saumakohtia, joissa liikennejärjestelyiden selkeys ja jatkuvuus ovat heikkoja. Suunnittelun tavoitteena on ollut poistaa näitä saumakohtia niin, että yksisuuntaisten järjestelyiden jatkuvuus katuverkolla toteutuisi paremmin. Suunnittelun tavoitteena on laajentaa kantakaupungin pyöräliikenteen yksisuuntaista verkkoa, parantaa kaikkien kulkumuotojen turvallisuutta ja selkeyttää liikennejärjestelyitä. Suunnittelun lähtökohtana on ollut hyödyntää pääosin nykyisiä katurakenteita risteysalueiden välisillä osuuksilla. Risteyksissä muutokset ovat rakenteellisesti merkittävämpiä, koska entinen pyöräliikenteen kaksisuuntainen suunnittelutapa ei sovellu suoraan yksisuuntaiselle pyöräliikenteelle.

Suunnitelma

Nykyiset kaksisuuntaiset pyörätiet muutetaan yksisuuntaisiksi Aleksis Kiven kadulla, Savonkadulla ja Nordenskiöldinkadulla. Helsinginkadulla nykyiset kaksisuuntaiset pyörätiet yksisuuntaistetaan lukuun ottamatta kadun eteläreunan pyörätieosuutta pääradan pyörätielle johtavalta rampilta kohti Hesperianpuistoa. Viipurinkadulla kadun eteläreunan yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä muutetaan yksisuuntaiseksi pyörätieksi ja jalankulku erotellaan. Kadun pohjoisreunalle ajoradalle merkitään pyöräkaista nykyisen pysäköinnin tilaan ja raitiovaunupysäkkien kohdalla rakennetaan yksisuuntainen pyörätie pysäkin taakse. Kotkankadulla ja Stenbäckinkadulla nykyiset ajoradan pohjoispuolella sijaitsevat kaksisuuntaiset pyörätiet muutetaan jalkakäytäviksi ja pyöräliikenne siirretään ajoradalle.

Stenbäckinkadun eteläpäässä pyöräliikenteen siirtäminen ajoradalle on mahdollista vasta, kun Linnankoskenkadun/Paciuksenkadun liittymän liikennejärjestelyt muuttuvat Linnankoskenkadun katuremontin myötä. Välivaiheessa on liittymäjärjestelyjen yhteensopivuuden vuoksi tarve säilyttää Stenbäckinkadun eteläpäässä nykyinen kaksisuuntainen pyörätie Lastenlinnantien risteykseen saakka. Tästä tullaan tekemään erillinen suunnitelma välivaiheen toteutusta varten.

Liikennejärjestelyissä suurimmat rakentamistarpeet kohdistuvat risteysalueille, joissa rakennetaan pyöräliikenteen suunnitteluohjeen mukaiset yksisuuntaisuutta tukevat järjestelyt. Pyöräliikenteen väylien päällysteet on suunniteltu uusittavaksi punaisella asfaltilla tai punaisella pinnoitteella.

Aleksis Kiven kadulla jalankulun turvallisuutta parannetaan leventämällä suojateiden keskisaarekkeita sekä muuttamalla sivukatujen risteyksissä suojateitä ylijatketuiksi jalkakäytäviksi. Nykyinen liikennevalo-ohjaamaton suojatie Sähköttäjänsillan kohdalla muutetaan kadunylityspaikaksi, sillä lainsäädännön mukaan nykyinen suojatie sijaitsee liian lähellä Savonkadun liikennevalo-ohjattua risteystä. Kotkankadun ja Kajaaninkadun risteyksien eteläpuolella olevat suojatieylitykset poistetaan.

Nordenskiöldinkadun ja Viipurinkadun risteyksessä autoliikenteen ryhmityskaistajärjestelyitä muutetaan siten, että Nordenskiöldinkadulla oikeanpuoleinen suoraan menevien ja oikealle kääntyvien kaista muutetaan oikealle kääntyvien kaistaksi. Kaistajärjestely parantaa risteyksen turvallisuutta ja sujuvuutta jalankulun ja pyöräliikenteen osalta ja mahdollistaa sen, että risteyksessä Viipurinkadun ylittävä suojatie- ja pyöräliikenteen ylitys voidaan toteuttaa jatkuvana ilman pysähdyksiä. Viipurinkadulla risteyksen toinen ryhmityskaista poistetaan ja ajoradalle merkitään pyöräkaista.

Suunnitelman vaikutukset

Pyöräliikenteen väylien yksisuuntaistaminen parantaa pyöräliikenteen verkon jatkuvuutta ja kattavuutta ja lisää näin pyöräliikenteen houkuttelevuutta. Osalla nykyisistä reiteistä pyöräliikenteen sujuvuus heikkenee nykyisestä, mutta kokonaisuutena muutosten katsotaan olevan pyöräliikenteen kannalta suotuisat. Suunnitelmien toteutumisen myötä kantakaupungin pyöräliikenteen tavoiteverkon mukaisia katuosuuksia rakennetaan yhteensä noin 3,8 km.

Jalankulun olosuhteet ja turvallisuus paranevat, kun pyöräliikenne ja jalankulku erotellaan nykyistä paremmin toisistaan. Aleksis Kiven kadulla myös uusittavat kadunylitysjärjestelyt parantavat jalankulun turvallisuutta. Liikennejärjestelyjen selkeys ja turvallisuus kokonaisuudessaan paranevat risteysalueilla.

Autoliikenteelle tai joukkoliikenteelle liikennejärjestelyiden muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta. Suunnittelun yhteydessä laadittujen toimivuustarkastelujen perusteella Nordenskiöldinkadun ja Viipurinkadun risteyksen ajokaistamuutokset eivät vaikuta auto- ja raitioliikenteen sujuvuuteen merkittävästi. Toimivuustarkastelujen perusteella ratkaisu on liikenteellisesti toimiva.

Liikennejärjestelyiden toteuttamisen myötä Viipurinkadulta poistuu noin 15 kpl kadunvarren autopysäköintipaikkaa. Aleksis Kiven kadulla toteutettavat liikennejärjestelyt lisäävät kadunvarren autopysäköintipaikkojen määrää noin 18 kpl, joten alueellisesti pysäköintipaikkojen kokonaismäärä hieman kasvaa.

Kustannukset

Liikennejärjestelysuunnitelmien toteuttamisen kustannusarvio on noin 2 240 000 euroa (alv 0%). Kustannukset jakautuvat kaduittain seuraavasti:

Vuorovaikutus

Asukkailla ja sidosryhmillä oli mahdollisuus antaa palautetta liikennejärjestelysuunnitelmien luonnoksista Kerrokantasi –kyselyssä verkossa 3.12.2020 – 3.1.2021. Palautteita annettiin 228 kappaletta. Näihin vastattu liitteenä olevassa vuorovaikutusmusmuistiossa.

Jatkotoimenpiteet

Kaupunkiympäristön toimiala laatii tarvittavat katujen rakennussuunnitelmat.

Toteutus

Liikennejärjestelyt toteutetaan vuoden 2022 loppuun mennessä.

Päätös tullut nähtäväksi 10.11.2021

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §