Arkkitehtuuri- ja designmuseon säätiön perustaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen tausta

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Helsingin kaupunki ovat käynnistäneet vuoden 2017 lopulla yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon ja Designmuseon taustasäätiöiden kanssa hankkeen kansainvälistä huipputasoa edustavan arkkitehtuuri- ja designmuseon toteuttamiseksi Helsinkiin. Kaupunginhallitus hyväksyi 29.3.2021 § 225 valtion ja kaupungin välisen yhteistyösopimuksen, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö ja kaupunki olivat tehneet 24.3.2021 uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon edistämiseksi.

Arkkitehtuuri- ja designmuseohankkeen pääomatavoitteeksi sovittiin yhteensä 150 miljoonaa euroa, josta valtion ehdollinen pääomitusosuus olisi 60 miljoonaa euroa, kaupungin vastaavasti 60 miljoonaa euroa ja yksityisen rahoituksen osuus 30 miljoonaa euroa. Kaupungin pääomitus toteutuu tasatahtia valtion kanssa vuosina 2023−2026.

Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosastolla on merkittynä kokonaispääomituksen suuruinen varaus. Vuosittaiset pääomituserät valmistellaan osana kunkin vuoden talousarviosuunnittelua. Tämänhetkisen arvion mukaan kaupungin pääomituserät ovat kaksi miljoonaa euroa vuonna 2023, 13 miljoonaa vuonna 2024, 10 miljoonaa vuonna 2025 ja 35 miljoonaa vuonna 2026.

Yksityisistä rahoittajista ehdolliset pääomituspäätökset ovat tehneet Jane ja Aatos Erkon säätiö 20 miljoonalla eurolla, Svenska kulturfonden kahdella miljoonalla eurolla, Suomen kulttuurirahasto kahdella miljoonalla eurolla ja Saastamoisen säätiö yhdellä miljoonalla.

Museon on tarkoitus jäädä Makasiinirantaan suunniteltavaan rakennukseen vuokralle, ja vuokrakustannuksia katetaan kokonaispääoman tuotolla. Museon toimintaa rahoitetaan valtakunnallisena vastuumuseona valtionosuuksin. Kaupunki ei myöhemmin osallistu museon käyttötalouden kustannusten kattamiseen eikä muutoinkaan museon säännöllisen toiminnan rahoittamiseen.

Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön perustaminen

Kaupungin ja valtion välisen yhteistyösopimuksen tekemisen jälkeen museohankkeen valmistelu on edennyt sekä hallinnollisten rakenteiden että sisällönkehityksen osalta.

Valtio ja kaupunki ovat yhdessä perustaneet Suomen arkkitehtuuri- ja designmuseosäätiön ja nimenneet sille asiantuntijahallituksen. Kaupungin puolesta säätiön perustamisesta on päättänyt kaupunginhallitus 8.11.2021 § 831 ja hallituksen nimeämisestä konsernijaosto 4.4.2022 § 43.

Säätiön tehtävänä on turvata uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnittelulle olosuhteet, joissa varmistetaan säätiömuotoinen toiminta kunnianhimoisella kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Hallituksen nimeämisessä keskeisiksi osaamisalueiksi tunnistettiin varainhallinta, juridiikka, kiinteistökehittäminen, museoala, suunnittelualat, johtaminen sekä pohjoismainen ja kansainvälinen osaaminen.

Säätiön hallituksen puheenjohtajaksi nimettiin Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen, joka on toiminut museohankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana keväästä 2021 lähtien. Hallituksen jäseniä ovat arkkitehti SAFA Mikko Aho, Föreningen Konstsamfundet ry:n toimitusjohtaja Stefan Björkman, hallitusammattilainen Anne Korkiakoski, Senaatti-kiinteistöjen laatu- ja yhteiskuntavastuujohtaja Juha Lemström, valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri Leena Mörttinen, Bang & Olufsenin Chief Design Officer Miklu Silvanto, Serlachius-museoiden johtaja Pauli Sivonen sekä Aalto-yliopiston strategisen muotoilun professori Anna Valtonen.

Museohankkeen henkilöstön, huhtikuussa 2021 aloittaneen hankejohtaja Kaarina Gouldin ja kahden muun työntekijän, on tarkoitus siirtyä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta säätiön palvelukseen, kun Patentti- ja rekisterihallitus on hyväksynyt säätiön rekisteröimisen kesän 2022 aikana.

Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon sisällöllinen kehittyminen

Hankeorganisaatio on käynnistänyt yhteistyössä Arkkitehtuurimuseon, Designmuseon ja niiden keskeisten sidosryhmien kanssa palvelumuotoiluprosessin, jota fasilitoi teknologia-, design- ja palvelumuotoiluyritys Solita Oy. Suunnittelutyötä tukee kansainvälisestä näkökulmasta newyorkilainen konsultti David van der Leer Design Decisions, jolla on mittavat referenssit mm. museoalan hankkeista. Palvelumuotoiluilla kartutetaan pohja-aineistoa museon tulevalle toiminnalle sekä arkkitehtuurikilpailun toiminnallisiin ja tilallisiin lähtötietoihin.

Kaupungin järjestämä laatu- ja konseptikilpailu Makasiinirannan alueen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi käynnistyi kesällä 2021. Kilpailun tuomaristo on valinnut toiseen vaiheeseen neljä ehdotusta, joiden pohjalta kehitetyt versiot tulevat kaupunkilaisten nähtäville heinäkuun 2022 alussa. Kilpailun on määrä ratketa marraskuussa 2022. Arkkitehtuuri- ja designmuseon suunnitelmat ja alustava tilaohjelma on tarkoitus ankkuroida Makasiininrannan jatkosuunnitteluun ja vuonna 2023 järjestettävän arkkitehtuurikilpailun pohjatietoihin. Jatkosuunnittelussa määritetään museolle tarkempi sijainti.

Museohankkeen toteutusrakenteesta tehdään KPMG:n kanssa arvonlisäverokonsultointia sekä ostopalveluna tila- ja kustannuskonsultointia.

Valtion ja kaupungin välisen yhteistyön jatkosopimus ja rahoituksen siirtymävaihe

Valtio ja kaupunki ovat alkuperäisessä yhteistyösopimuksessa sitoutuneet rahoittamaan museohankkeen valmistelua kumpikin 500 000 eurolla. Yhteistyösopimus kattoi hankkeen käynnistämisvaiheen. Hankkeen edetessä kohti säätiömallia tarvitaan jatkosopimus hankkeen rahoituksen ja toimintojen siirtämiseksi säätiöön sekä talouden turvaamiseksi hankevaiheessa.

Vuonna 2022 uusia menoja aiheuttavat mm. verokonsultoinnit, tilaohjelma- ja kustannuskonsultoinnit, viestinnän ja vuorovaikutuksen lisääntyminen sekä säätiön hallituksen palkkionmaksun käynnistyminen. Arvonlisäverokonsultointia on tehty yhteistyössä sekä KPMG:n että kaupunginkanslian oikeuspalvelujen kanssa.

Valtion, kaupungin ja museohankkeen yhteisten laskelmien perusteella hankeorganisaatiolle tulisi osoittaa enintään 285 000 euron lisärahoitus hankkeen edellyttämien konsultointien sekä säätiön hallinnollisten kulujen kattamiseen. Lisärahoitus myönnetään kaupunginhallituksen käyttövaroista ja maksetaan säätiölle heti.

Toinen rahoitusosa, enintään 385 000 euroa, perustuu alkuperäiseen yhteistyösopimukseen. Valmistelukustannuksia on tähän asti maksettu sekä kaupunginhallituksen käyttövaroista että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan määrärahoista. Samalla kun lisärahoitus myönnetään, on tarkoituksenmukaista osoittaa kaupunginhallituksen käyttövaroista myös alkuperäisestä rahoitussitoumuksesta käyttämättä oleva osuus. Säätiölle osoitetaan se osuus, joka 500 000 euron valmistelumäärärahasta on käyttämättä siinä vaiheessa, kun museohankkeen valmistelu ja henkilöstö siirtyvät kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalta säätiöön.

Yhteistyön jatkosopimus ja rahoitusmallit on valmisteltu yhdessä valtion, kaupungin ja hankeorganisaation kesken. Kulut ja jatkorahoitus toteutuvat yhtä suurin osuuksin valtion ja kaupungin kesken. Kaupunginhallituksen päätös on ehdollinen, kunnes valtio on tehnyt vastaavan päätöksen. Jos valtion käsittelyssä ilmenee sopimukseen vähäisiä teknisiä tarkistustarpeita, on tarkoituksenmukaista, että kansliapäällikkö voi hyväksyä ne ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Sopimuksessa mainittu kiinteistöosakeyhtiön perustaminen on tulossa kaupunginhallituksen päätettäväksi erillisenä asiana.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto 04.04.2022 § 43

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

Paiju Tyrväinen, palvelun päällikkö, puhelin: 310 29874

Kaupunginhallitus 13.12.2021 § 927

Päätös

08.11.2021 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan

01.11.2021 Pöydälle

Esittelijä

Lisätiedot

Saara Kanto, hankepäällikkö, puhelin: 310 20277

Päätös tullut nähtäväksi 27.05.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.