Toivomusponsi, rauhallisten luokkatilojen varmistaminen hankesuunnitelman hyväksymisessä

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Sami Muttilaisen toivomusponteen, jossa edellytetään selvitettävän, että tiloja kehitettäessä varmistettaisiin koulussa olevan myös riittävästi rauhallisia luokkatiloja:

Hankesuunnitelman valmistumisen jälkeen suunnitelmia on kehitetty edelleen käyttäjien kanssa yhteistyössä toteutussuunnitteluvaiheeseen. Käyttäjätoimiala on linjannut, että opetustilojen välinen avattavuus ja visuaalinen yhdistettävyys on pedagogisesti ja valvottavuuden sekä tilojen joustavan käytön kannalta tärkeää. Osa tiloista on erillisiä luokkahuoneita ja osa muunneltavaa oppimisympäristöä, jossa luokkatiloja voi yhdistää ja jakaa opetustilanteen tarpeen mukaan siirtoseinillä ja palje- tai taiteovilla. Oppimiskortteli on 125 oppilaan kotialue, jonka tilat kiertyvät ns. yhdessä oppimisen tilan ympärille. Yhdessä oppimisen tilaan mahtuu noin 60 henkilöä, ja tila on jaettavissa kahteen tai kolmeen osaan. Ryhmätyötilat muistuttavat kooltaan perinteisiä luokkahuoneita. Niitä on oppimiskorttelissa 2 - 3 kpl ja ne on mitoitettu 20 - 30 oppijalle. Lisäksi oppimiskorttelissa on aina vähintään yksi pienryhmätyötila. Tilojen välillä on lasiseiniä, jotka on varustettu verhoin. Aineopetusluokat ovat erillisiä tiloja.

Hankkeen suunnitteluryhmään kuuluu akustikko, joka on laatinut Akustiset vaatimukset -asiakirjan, jota käytetään suunniteltaessa tilojen välisiä rakenteita, tilojen sisäisiä vaimennusmateriaaleja, LVIS-laitteiden aiheuttamaa taustameluatasoa sekä ulkoa kantautuvaa melua vaimentavia ulkoseinärakenteita. Akustiset vaatimukset perustuvat Ympäristöministeriön Asetukseen rakennuksen ääniympäristöstä (796/2017) sekä edellistä täydentävään Ympäristöministeriön ohjeeseen rakennuksen ääniympäristöstä, standardiin SFS 5907 (Rakennusten akustinen luokitus) ja Valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melun ohjearvoista.

Akustiikkasuunnittelu koulurakennuksessa korostuu akustiikan kannalta vaativissa tiloissa, kuten esim. musiikkiluokassa tai teknisen työn tiloissa, joissa on tarve sekä rajoittaa äänen kuulumista muualle, että luoda tilan sisällä opetukselle miellyttävä ääniympäristö. Sekä tilojen rakenteet, äänieristävät väliovet, että ääntä vaimentavat alakatto ja/tai seinäpinnat ovat osa tätä kokonaisuutta.

Tilojen käytön ja toiminnan mukaisesti asetetaan huoneakustiikan tavoitetasot ja niitä tukevat ratkaisut: Tiloissa, joissa on ääntä tuottavaa toimintaa, esim. tekninen työ, pyritään alakattoon sijoittamaan riittävästi ääntä vaimentavaa materiaalia. Opetustiloissa, joissa on paljon ryhmä- yms. työskentelyä, alakaton vaimennuksella pyritään vähentämään tiloissa samanaikaisesti toimivien pienryhmien aiheuttamaan melua. Toisaalta tiloissa, joissa selkeästi ns. perinteisempää opetusta (yksi ryhmä tekee samaa toimintaa) pyritään alakatossa osa pinnoista luomaan osittain heijastavaksi, jolloin saadaan riittävä tuki puheelle, samoin musiikille musiikkipainotteisen opetuksen kotiluokissa.

Käyttäjätoimiala on linjannut, että perusopetuskoulut toimivat ns. kengättöminä kouluina, mikä osaltaan vähentää sisätilojen meluisuutta mm. liikkumisesta syntyviä ääniä. Osaan tiloista tulee tekstiilimatto.

Lasiseiniin, oviin ja siirtoseiniin on haettu kokonaisratkaisu, joka on toteutettavuudeltaan ja käytettävyydeltään hyvä, kustannuksiltaan järkevä ja akustisesti riittävä hyvään oppimisympäristöön. Suunnitteluratkaisuja kehitellään suunnitteluryhmässä yhteistyönä. Akustiikkasuunnittelija on mukana mm. äänieristykseen ja huoneakustiikkaan vaikuttavien rakenteiden ja pintamateriaalien suunnittelussa ja valinnassa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Sami Muttilaisen toivomusponnesta, jossa pyydettiin tiloja kehitettäessä varmistamaan koulussa olevan riittävästi rauhallisia luokkatiloja:

Nykyinen toimintamalli

Koulujen tilasuunnittelun tavoitteena on turvallinen, terveellinen ja tarkoituksenmukainen toimintaympäristö, joka tukee sekä lasten että henkilökunnan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Tilat suunnitellaan kaikille sopiviksi, lasten kasvua ja kehitystä tukevaksi oppimisympäristöksi. Tilatarpeen mitoitus perustuu Helsingin kaupunkitasoisiin toiminnallisiin ja pedagogisiin tavoitteisiin.

Opetustilojen laajuus, määrä ja sisältö mitoitetaan oppilasmäärän perusteella siten, että tilat ovat yhteiskäyttöisiä ja erilaisille toiminnoille on käytössä tarkoituksenmukaiset ja toimivat tilat. Tiloissa on mahdollista keskittyä häiriöttä oppimiseen ja opetukseen yhtä lailla pienessä kuin suuremmassakin ryhmässä. Tilatarpeet huomioidaan koulurakennuksen toiminta-alueissa, jotka muodostuvat ryhmä- ja yhteisistä tiloista. Tilasuunnittelulla ja hyvällä akustiikalla edistetään tilojen rauhallisuutta ja vähennetään läpikulkua. Tilojen varustelu tukee opetussuunnitelman tavoitteiden totetumista, ja niiden suunnittelussa sekä varustelussa otetaan huomioon turvallisuus, valvottavuus, yhteisöllisyys ja liikunnallisuus. Jokaiselta toiminta-alueelta löytyy erikokoisia ja eriluonteisia ryhmätyötiloja ja pienryhmätiloja. Osa ryhmätyötiloista on rajattu siten, että tilojen äänieristys mahdollistaa äänekkään toiminnan muita häiritsemättä. Samoja tiloja käytetään myös esim. koetilanteisiin. Toiminta-alueille toteutettavat erilaiset pienryhmätilat tarjoavat rauhallisen toimintaympäristön pienemmälle ryhmälle. Jokaisella toiminta-alueella on vähintään yksi pienempi vetäytymistila, joka on myös eriyttämiseen soveltuva tila.

Tilojen pedagoginen toimivuus varmistetaan käyttäjien ja koulukohtaisen pedagogisen suunnitelman avulla. Tilojen suunnittelussa osallistetaan käyttäjiä koko suunnitteluprosessin ajan ja saadun käyttäjäpalautteen pohjalta arvioidaan ja edistetään tilojen toiminnallisuutta. Rehtorilla on keskeinen rooli osallistamisen toteuttamisessa koulussa. Tiiviillä ja jatkuvalla yhteistyöllä varmistetaan toimivat oppimisen tilat kaikille oppilaille sekä hyvä toimintaympäristö henkilökunnalle. Tilasuunnittelulla tuetaan opetuksen sisällön toteuttamista opetuksessa ja kouluyhteisön työ- ja toimintakulttuurin toimivaa kokonaisuutta.

Tilasuunnitteluvaiheessa varmistetaan, että rakennuksesta löytyy saman aikaisesti kaikille koulun luokille rauhallista ryhmäkeskustelua mahdollistava tila. Lisäksi nuorimmille oppilaille ja erityisluokille varmistetaan oma kotipaikka, joka toimii kiintopisteenä koulupäivien ajan.