Vahingonkorvaus, autovaurio, 19.8.2021, Lontoonkatu 3
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.1.2022 § 13 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 25.1.2022 § 13 tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 25.1.2022 § 13 päätöksellään hylännyt 19.8.2021 osoitteessa Lontoonkatu 3 tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa vaatimuksensa määrältään 1.859,65 euron vahingonkorvauksesta 19.8.2021 yön aikana osoitteessa Lontoonkatu 3 tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Hakijan auto oli vaurioitunut liikennemerkin kaaduttua sen päälle. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä.
Hakija katsoo, että yksikön päällikön päätös tulisi kumota jo sillä perusteella, että se on syntynyt lainvastaisessa järjestyksessä, koska hänelle ei ole varattu hallintolain 34 §:n mukaisesti mahdollisuutta lausua valmistelijan 18.1.2022 kaupungin kunnossapidon edustajalta pyytämän lisäselvityksen johdosta.
Oikaisuvaatimuksen mukaan Helsingin kaupunki on laiminlyönyt hakijan auton päälle kaatuneen ja sitä vahingoittaneen liikennemerkin kunnossapidon. Hakijan mukaan liikennemerkin putken tyveen on erittäin todennäköisesti osunut aura-auto edellisenä talvena ja merkki on silloin vaurioitunut. Tätä tukee hakijan käsityksen mukaan myös se, että paikalle kasataan talvisin aurattua lunta ja myös viereisen puun metallinen suojakehikko oli talvella vaurioitunut. Oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että kun päätöksestä ilmenevin tavoin kyseinen merkki oli aikaisemmin kesällä eli 26.6.2021 kaupungin toimesta käyty suoristamassa sen oltua vinossa, oli tämä suoristaminen vain vahingoittanut putkea lisää. Tämä on sittemmin johtanut merkin kaatumiseen. Kaupungin tuottamus on hakijan mukaan seurausta virheellisestä korjaustavasta, kun vinossa ollut merkki oli vääntymisen jälkeen vain nostettu takaisin pystyyn vaihtamatta putkea. Huolellisuusvelvoitetta on laiminlyöty, mikä on aiheuttanut vahingon.
Perustelut
Hakijan vaatimus päätöksen kumoamisesta laillisuusperusteella
Yksikön päällikön päätöksen valmistelussa on noudatettu hallintolain (434/2003) 31 §:ssä säädettyä selvittämisvelvollisuutta. Valmistelija on pyytänyt kunnossapidolta asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset sen arvioimiseksi, onko kunnossapitotoiminnan yhteydessä syyllistytty sellaiseen laiminlyöntiin, virheeseen tai huolimattomuuteen, joka on aiheuttanut kyseisen liikennemerkin kaatumisen 19.8.2021 ja kaatumista seuranneen hakijan auton vaurioitumisen.
Viranhaltija arvioi kaupungin toiminnan huolellisuutta ja tekee ratkaisunsa sen selvityksen pohjalta, joka kunnossapidolta pyynnöstä toimitetaan ja joka perustuu kunnossapidon käytäntöjen mukaisiin merkintöihin suoritettujen toimenpiteiden osalta. Asianosaisen kuuleminen ei vaikuta näiden kunnossapidon selvitysten sisältöön, joten kuuleminen on tästä syystä ollut viranhaltijapäätöksen valmistelun yhteydessä ilmeisen tarpeetonta (HallintoL 34 §:n 2 momentin 5) -kohta). Hakijalle on sittemmin yksikön päällikön päätöksen antamisen jälkeen 1.2.2022, hänen 31.1.2022 tekemänsä tietopyynnön perusteella, toimitettu sähköpostitse kaikki asiassa hankitut kunnossapidon selvitykset, joten ne ovat olleet hänen käytössään oikaisuvaatimusta tehtäessä.
Kaupunki katsoo, että yksikön päällikön päätös on syntynyt lainmukaisessa järjestyksessä.
Vahingonkorvausvaatimusta koskevan päätöksen perustelut
Kaupunkiympäristölautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Pelkkä liikennemerkin kaatuminen yksinään ei osoita kaupungin korvausvastuuta silloinkaan, kun kaatumisesta on aiheutunut vahinkoa. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Hakijan valmistelijan pyynnöstä toimittamasta valokuvasta käy ilmi, että kaatuneen merkin perustus on näyttänyt varsin hyväkuntoiselta. Juuriputki ei ole ollut edes pintaruosteessa. Kyseessä on uudehkon asuinalueen katureunan pysäköintioikeutta osoittava merkki, jonka kuntoa ei kunnossapidon tarkastuksissa ole ollut mitään aihetta epäillä merkin ulkonäön, iän tai muunkaan ulkoisen syyn perusteella.
Saadun kunnossapidon selvityksen mukaan tanko itsessään on katkennut juuriputken yläreunasta, mikä on hyvin tyypillinen katkeamiskohta tangolle. Tankoa liikuttava voima (yleensä auto tai tuuli) kohdistuu yleensä tangon ylempiin osiin, mikä johtaa tankomateriaalin murtumiseen vipuvoiman vaikutuksesta juuri kiinteän perustuksen ja tankomateriaalin leikkauspisteessä.
Vastauksena valmistelijan lisäselvityspyyntöön, koskien vahinkotapahtuman (19.8.2021) mahdollista yhteyttä 26.6.2021 suoritettuun merkin korjaustapahtumaan, selvityksen antaja on todennut kyseessä olevan kaksi erillistä tapahtumaa: 25.6.2021 asukkaan kirjaama ilmoitus on käyty hoitamassa 26.6.2021 ja 19.8.2021 ja 23.8.2021 asukkaiden kirjaamat palautteet ovat koskeneet samaa merkin kaatumisen tapahtumaa, jolloin merkki on käyty hakemassa pois 23.8.2021 iltapäivällä ja uusi merkki on asennettu tämän jälkeen 25.8.2021.
Ulospäin täysin ehjän ja suhteellisen uuden, vain kallistuneena olleen merkin nostaminen pystyyn 26.6.2021 on ollut tavanomainen kunnossapidon toimenpide. Saadun selvityksen mukaan työryhmän kirjaus "Liikennemerkki vinossa, nyt suoristettu", viittaa siihen, että "tanko on ollut sen verran vähän vinossa, että siihen ei ole tullut rakenteellisia vaurioita ja se on pystytty suoristamaan ilman, että tankoa on tarvinnut uusia".
Liikennemerkit on suunniteltu niin, että ne kestävät tavanomaiset ympäristökuormat kuten myrskytuulen, lumi- ja aurauskuorman, mutta ne hajoavat turvallisesti esim. törmäystilanteessa. Merkki ei voi olla täysin hajoamaton. Vahinkopäivänä on vallinnut hetkellisesti puuskissa kovimmillaan 15,5 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli. Liikennemerkit kestävät tällaisen tuulennopeuden hyvin.
Kesäkuun 26. päivänä 2021 suoritetun korjaustoimenpiteen tai talvella suoritettujen auraustoimenpiteiden mahdollisesta vaikutuksesta elokuiseen vahinkotapahtumaan voidaan luonnollisesti esittää mielipiteitä ja arveluita. Kaupungin näkemyksen mukaan asiassa ei kuitenkaan ole tullut esiin seikkoja, joiden perusteella voitaisiin pitää edes riittävän todennäköisenä saati varmana, että näillä tapahtumilla olisi syy-yhteys 19.8.2021 yöllä tapahtuneeseen merkin kaatumiseen. Ulkonaisesti hyväkuntoinen merkki on 19.8.2021 kaatunut tuntemattomasta syystä.
Hakijan oikaisuvaatimuksessaan mainitsema korkeimman oikeuden (KKO) ratkaisu KKO 1991:138 ei sovellu tähän tapaukseen, koska KKO on ratkaisussa katsonut, että urakkatyö, jonka yhteydessä oli tapahtunut ilkivallan seurauksena ajoneuvovaurio auton suistuttua kadun kaivantoon, ei ole liittynyt ko. tapauksessa kaupungin tienpitoon lainkaan. Kysymyksessä on ollut kaukolämpötyömaa, jota suoritti yksityinen urakoitsija kaupungin toimeksiannosta. Alempien oikeusasteiden kannoista poiketen KKO vapautti kaupungin kaikesta vastuusta tienpitäjänä ja tuomitsi jutussa vahingonkorvaukseen tuottamuksen perusteella vain urakointiyrityksen, joka ei ollut paremmin valvonut työmaansa varoituslaitteita, vaikka sivulliset olivat jo useita kertoja ilkivalloin poistaneet varoitusmerkkejä. Ratkaisusta ei siten ole vedettävissä hakijan esittämää johtopäätöstä, että kaupungin tienpitäjänä voitaisiin aina katsoa olevan tuottamuksesta riippumattomassa vastuussa ulkopuolisen tahon tahallisen ilkivaltaisen teon tienkäyttäjälle aiheuttamasta vahingosta. Jokainen vahinkotapaus on arvioitava tapauskohtaisesti ja vastuu voi perustua vain tuottamukseen.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein hoitaneensa vahinkopaikan kunnossapidon asianmukaisesti eikä liikennemerkin kaatuminen ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa. Liikennemerkki on katkennut ja kaatunut kaupungille tuntemattomaksi jääneestä, kolmannen osapuolen aiheuttamasta ulkoisesta syystä - todennäköisesti kolaroinnista tai ilkivallasta - eikä liikennemerkin kaatuminen ole siten ollut kaupungin taholta ennalta arvattavissa. Kaupunki on lisäksi korjannut merkin kohtuullisessa ajassa ilmoituksen sen kaatumisesta saatuaan. Kaupunki ei ole asiassa korvausvelvollinen.
Lopputulos
Vaatimus yksikön päällikön päätöksen kumoamisesta sillä perusteella, että se olisi syntynyt lainvastaisessa järjestyksessä, hylätään.
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvossa ilmenneestä vauriosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Hallintolaki (434/2003) 31 § 1 momentti, 34 § 2 momentti 5)-kohta
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-5 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Oikaisuvaatimuksen käsittelyn edellytykset
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi sähköpostitse 26.1.2022.
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 7.2.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 25.01.2022 § 13
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 12.10.2021 esittänyt kaupungille 1859,65 euron ja osittain vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen ajoneuvon korjauskuluista. Hakijan pysäköitynä ollut ajoneuvo on 19.8.2021 yön aikana vaurioitunut sen päälle kaatuneesta liikennemerkistä osoitteessa Lontoonkatu 3.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat rakenteet sekä muut yleiset alueet niiltä osin kuin ne kunnan osaksi on lain mukaan säädetty. Kunnan hallinnassa oleva taitorakenne ja muu yleinen alue on kunnan pidettävä alueen käyttötarkoituksen vaatimassa kunnossa. Myös liikennemerkit kuuluvat kadun rakenteellisen kunnossapidon piiriin.
Vahinkoalueella kunnossapitoa suorittavalta urakoitsijalta on pyydetty selvitys asiassa. Selvityksen mukaan vahinkopaikalta on tullut ilmoitus kaatuneesta liikennemerkistä 19.8.2021 ja 23.8.2021. Ilmoitusten jälkeen paikalla on käyty vaihtamassa merkki uuteen. Vahingon aiheuttanut merkki on ollut katkenneena juuriputkestaan tuntemattomasta syystä. Kyseinen merkki on ollut hakijan toimittaman kuvankin perusteella hyväkuntoinen.
Vahingon aiheuttaneesta merkistä ja sen korjaustarpeesta on ennen vahinkoa tullut 25.6.2021 kaupungille ilmoitus ja se on korjattu tuolloin heti 26.6.2021. Tuolloin merkkiin ei ole syntynyt rakennevaurioita, vaan se on ollut vinossa ja suoristettu.
Liikennemerkin rakenne on tarkkaan standardoitu ja sillä on pitkä käyttöikäolettama, liikennemerkin pystytysputken käyttöiän ollessa noin 50 vuotta. Merkki kestää hyvin ympäristöstä aiheutuvat tavanomaiset ympäristökuormat, se ei kuitenkaan voi olla täysin hajoamaton jotta se ei aiheuta tarpeetonta vahinkoa tai vaaraa. Merkit istutetaan niin syvään, ettei tavanomaisen tuulen ole mahdollista irrottaa merkkiä maasta.
Liikennemerkeille erityisrasitusta aiheuttavat esimerkiksi koirat, aura-autot, ilkivalta, liikennemerkeissä roikkuminen ja niihin törmääminen. Valtaosa liikennemerkkien vaurioitumisista aiheutuukin kaupunkiolosuhteissa kunnossapidon laiminlyönnin sijaan jonkin ulkoisen tekijän seurauksena.
Ilmatieteen laitoksen Helsinki-Vantaan säämittausaseman mukaan tuulen keskinopeus on vahinkopäivänä vaihdellut 5 - 10,8 m/s, mikä luokitellaan navakaksi tuulen nopeudeksi. Puuskassa tuuli on puhaltanut hetkellisesti kovimmillaan 15,5 m/s, pääasiallisesti puuskissakin pysyen navakan tuulen nopeudessa. Liikennemerkit kestävät hyvin tällaisen tuulennopeuden.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.
Vahingon aiheuttaneen liikennemerkin perustus on kunnossapitäjän mukaan näyttänyt hyvältä myös vahinkokuvissa, juuriputki ei ole ollut edes pintaruosteessa, eikä merkissä ole ollut muutenkaan havaittavissa olevaa vikaa. Merkki on kaatunut tuntemattomasta syystä. Siitä, mikä ulkopuolinen voima merkkiin on kohdistunut, ei kaupungilla ole tietoa. Ilkivallan tai ulkopuolisen aiheuttaman vahingon mahdollisuutta ei voida sulkea pois. Vahingon aiheuttanut liikennemerkki on uusittu kaatumisen jälkeen kunnossapitopiirin toimesta.
Asiassa ei ole esitetty sellaista näyttöä, jonka perusteella voitaisiin todeta, että kaupunki olisi laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia tehtäviään. Tapahtuma on ollut ennalta-arvaamaton. Näin ollen kaupunki ei katso olevansa asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–3 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 25.11.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512