Toimenpidepyyntö, vahinkoeläinten pesintä asuinkerrostaloissa

HEL 2021-011556
Asialla on uudempia käsittelyjä
6. / 6 §

Oikaisuvaatimus ympäristöterveysyksikön terveydensuojelutiimin tiimipäällikön kirjeestä

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto käsitteli asian oikaisuvaatimuksena ja hylkäsi muutoksenhakijan tekemän oikaisuvaatimuksen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön II osan 2 luvun 10 §:n mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto toimii, ellei toisin ole määrätty, terveydensuojelulaissa tarkoitettuna kunnan viranomaisena.

Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva kirje

Ympäristöterveysyksikön terveydensuojelutiimin tiimipäällikkö on 12.7.2023 päivätyssä kirjeessä katsonut, että asia koskien lintujen pesintää asuinkerrostalossa ei anna aihetta ympäristöpalvelujen osalta jatkotoimenpiteisiin. Ympäristöpalvelut on keskustellut kiinteistön isännöitsijän kanssa puhelimitse 27.6.2023. Isännöitsijän mukaan kiinteistöä on korjattu niin, etteivät linnut pääse rakenteisiin. Ympäristöpalvelut katsoo, että valittaja on asian vireillepanijana ulkopuolisen asemassa, koska hän ei asu valituksen kohteena olevassa kiinteistössä. Ympäristöpalvelut ei ole todennut asunnossa terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita toimenpidepyynnön perusteella, joten toimenpidepyynnön käsittely ympäristöpalveluissa on päättynyt.

Oikaisuvaatimus

Asuinkerrostalon viereisen kiinteistön asukas ********** on 22.7.2023 kaupungille saapuneella kirjelmällään vaatinut oikaisua mainittuun päätökseen. Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun ohella seuraavaa.

Ympäristöterveysyksikön terveydensuojelutiimin tiimipäällikön kirjeessä ilmoitettu ratkaisu muodostaa valituskelpoisen hallintopäätöksen, koska sillä on sellaisia perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia, ettei poikkeusta muutoksenhakuoikeudesta voida pitää vähäisenä. Kysymys ei ole ollut valmistelusta eikä täytäntöönpanosta, vaan vaatimus päätettiin hylätä kuulematta hakijaa riittävästi.

Asia ei ole tullut kaupungin ympäristöpalveluissa vireille 13.10.2021 ainoastaan muodollisesti. Kaupunki on tehnyt asiassa tosiasiallisia toimenpiteitä, muun muassa järjestänyt kuulemisen 15.3.2022 ja keskustellut isännöitsijän kanssa 14.10.2022 ja 27.6.2023. Viranomainen ei voi määritellä käsittelyä muodolliseksi vetoamalla itse aiheuttamaansa passiivisuuteen. Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 17 §:n mukaan viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä ja määräyksiä sekä työnantajan työnjohto- ja valvontamääräyksiä ja viranhaltijan on toimittava tehtävässään tasapuolisesti ja käyttäydyttävä asemansa ja tehtävänsä edellyttämällä tavalla.

Hakija uudistaa asiassa aikaisemmin esittämänsä vaatimukset ja perusteet siltä osin kuin ne koskevat Asunto Oy Malminkartanon Rukkilan rakennusta (osoite Luutnantintie 13, Helsinki) ja vaatii, että sanottu yhtiö velvoitetaan poistamaan varpusten pesäpaikat kiinteistöstään. Rakennuksen isännöitsijä on neljä kertaa tietensä erehdyttänyt terveydensuojeluviranomaista ja väittänyt, että pesintä olisi estetty kiinteistössä heinäkuun 2022 lopussa. Isännöitsijän lausumat eivät ole totta. Pesäpaikat ovat yhä edelleen avoinna vahinkolinnuille. On erikoista, että isännöitsijä lausuu totuudenvastaisesti asiasta, jonka kuka tahansa voi käydä julkisella paikalla todentamassa. Jos koloihin on jonkinlaisia "verkkoja" asenneltu, linnut ovat repineet ne auki.

Myös vaatimuksessa olevan liitteen osoittamassa paikassa on alkanut vahinkolintujen pesintä 6.6.2023 lähetetyn kirjeen jälkeen, eli rakennuksessa on ainakin kolme pesää.

Lintujen pesinnästä ja lisääntymisestä aiheutuu haittaa ja rasitusta myös naapurikiinteistöille. Hakija ei ole asiassa ulkopuolinen, koska asuu naapurikiinteistössä ja haitta kohdistuu hänen kotiinsa ja varpuset yrittävät tunkeutua myös naapurikiinteistön rakennuksen räystäiden alle. Asuntoa käytetään työhuoneena päätulon hankkimiseen. Varpuset tirskuttavat kovaäänisesti enimmillään viisitoista tuntia päivässä. Linnun äännähdys muistuttaa rikkinäisen metallisen herätyskellon rääpäisyä, ja yksi lintu toistaa sitä jopa 50 kertaa minuutissa. Tirskutus kuuluu kolminkertaisten ikkunoiden läpi makuuhuoneisiin ja haittaa yöunta, vaikka ikkunat olisivat suljettuina. Linnut tulevat liian lähelle asuntoja. Helteellä ei voi pitää asunnon ikkunoita auki, vaikka se olisi tarpeen.

Kuuleminen

Hallintolain (434/2004) 34 §:n mukaan asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista varattava tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta sekä antaa selityksensä sellaisista vaatimuksista ja selvityksistä, jotka saattavat vaikuttaa asian ratkaisuun.

Ympäristöpalvelut järjesti 21.11.2023 uuden kuulemisen asukkaalle ja Asunto Oy Malminkartanon Rukkilalle. Lisäksi ympäristöpalvelut keskusteli Asunto Oy Malminkartanon Rukkilan taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan kanssa puhelimitse 21.11.2023. Kiinteistön isännöitsijän 24.11.2023 toimittaman vastineen mukaan kiinteistöhuolto on heinäkuussa 2022 tukkinut taloyhtiön pyynnöstä pieneläinverkolla kaikki mahdolliset aukot, joista lintujen oli mahdollista päästä rakenteisiin, eivätkä he ole saaneet viime aikoina havaintoja lintujen pääsemisestä sisälle rakenteisiin. Asukas nostaa 11.12.2023 toimittamassaan vastineessa esiin aikaisemmin esittämiään vaatimuksia naapurikiinteistöä kohtaan. Lisäksi asukkaan mukaan asian käsittely on kestänyt ympäristöpalveluissa kohtuuttoman kauan, eikä Asunto Oy Malminkartanon Rukkila ole edelleenkään tehnyt korjaavia toimenpiteitä lintujen pesimisen estämiseksi. Asukas kiistää ympäristöpalveluiden perustelut siitä, että kyseessä ei ole terveyshaittaa aiheuttavia olosuhteita.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sulje

Suomen perustuslain (731/1999) 21.1 §:n mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Tässä tapauksessa asian joutuisan käsittelyn vuoksi ympäristö- ja lupajaosto katsoo, että ympäristöterveysyksikön terveydensuojelun tiimipäällikön kirjettä voidaan pitää valituskelpoisena hallintopäätöksenä, koska sillä on muutoksenhakijan mainitsemia perustuslain 21 §:n 1 momentissa tarkoitettuja oikeusvaikutuksia.

Hallintolain (434/2002) 49 g §:n mukaan otettuaan oikaisuvaatimuksen tutkittavakseen viranomainen voi muuttaa hallintopäätöstä, kumota päätöksen tai hylätä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuspäätöksessä on annettava perusteltu ratkaisu oikaisuvaatimuksessa esitettyihin vaatimuksiin.

Terveydensuojelulain (763/1994) 1 §:n 2 momentin mukaan terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä.

Terveydensuojelulain 6 §:n mukaan kunnan tehtävänä on alueellaan edistää ja valvoa terveydensuojelua siten, että asukkaille turvataan terveellinen elinympäristö. Kunnan on tiedotettava terveydensuojelusta ja järjestettävä terveydensuojelua koskevaa ohjausta ja neuvontaa.

Terveydensuojelulain 31 §:n mukaan kunnan terveydensuojeluviranomainen voi velvoittaa kiinteistön tai yleisen alueen omistajan tai haltijan ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin terveyshaittaa aiheuttavien mikrobien ja vahinkoeläinten hävittämiseksi kiinteistöltä tai yleiseltä alueelta.

Kunnan terveydensuojeluviranomainen voi määrätä kunnassa tarpeellisista toimenpiteistä vahinkoeläinten hävittämiseksi, mikäli niiden voidaan katsoa levittävän tauteja tai muutoin aiheuttavan terveyshaittaa.

Terveydensuojelulain 26.1 §:n mukaan asunnon ja muun sisätilan — — melun, — — ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston asunnon terveyshaitan selvittämisprosessin ohjeen 7/2020 mukaan terveydensuojelun soveltamisalueeseen kuuluvaa melua asunnossa eivät ole luonnonilmiöiden ja luonnonvaraisten eläinten äänet luonnossa ja luonnon muovaamissa rakenteissa.

Toimenpidepyynnön vireilleoton harkinnassa on arvioitu, ettei ole aihetta epäillä ilmoittajan esiin nostamien tekijöiden (melu, linnun jätökset) aiheuttavan terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa, eikä ilmoitus ole antanut aihetta enempiin toimenpiteisiin. Lintujen pesintä asuinkerrostalossa voi vaurioittaa kiinteistön rakenteita ja sen vuoksi kiinteistön omistajaa on neuvottu torjuntatoimista terveyshaittaa ennaltaehkäisevästi.

Lintujen jätösten voidaan katsoa aiheuttavan terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa esimerkiksi silloin, kun linnut voivat suoraan tai välillisesti pintojen kautta pilata jätöksillään elintarvikkeita, tai kun esimerkiksi pääasiallisen kulkuväylän välittömässä läheisyydessä on jätöksillään aluetta sotkevia lintuja.

Luonnonvaraisten pikkulintujen ääntely ulkona on äänenvoimakkuudeltaan sellainen, ettei se aiheuta asunnon sisällä olevalle terveyshaittaa. Pikkulintujen äänten ei voida katsoa aiheuttavan melun päivä- ja yöaikaisten keskiäänitasojen toimenpiderajojen ylittymistä, koska ulkoa aiheutuvia melutasoja asunnoissa tarkastellaan aina asunnon ikkunat ja ovet suljettuna.

Tämän vuoksi myös sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mainitussa ohjeessa on katsottu, että luonnonvaraisten eläinten äänet eivät ole sellaista melua, mikä kuuluisi terveydensuojelulain soveltamisalueeseen, eikä tarkastus paikan päällä ole ollut myöskään tarpeellinen, koska toimenpidepyynnöissä kuvatut tekijät (melu, lintujen jätökset) ja kiinteistön tekemät toimenpiteet eivät anna syytä epäillä terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa.

Kiinteistön isännöitsijältä hankitun selvityksen mukaan kiinteistöä on korjattu niin, etteivät linnut pääse rakenteisiin. Lisäksi varpusten äänet eivät ole sellaista melua, josta aiheutuisi terveydensuojelulain mukaista terveyshaittaa. Perustuen edellä mainittuihin seikkoihin ympäristö- ja lupajaosto hylkää oikaisuvaatimuksen.

Sovelletut oikeusohjeet ja muut ohjeet

Perustuslaki (731/1999) 21 §
Terveydensuojelulaki (763/1994) 1, 6, 26, 27, 31, 51 ja 56 §
Hallintolaki (434/2013) 34, 49 a ja 49 g §
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston ohje asunnon terveyshaitan selvittämisprosessiin 7/2020

Sulje

Päätös tullut nähtäväksi 23.01.2024

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Helsingin hallinto-oikeudelta.

Valitusoikeus

Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Jos hallintopäätöstä on oikaisuvaatimusmenettelyssä muutettu tai se on kumottu, oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa kuitenkin hakea muutosta valittamalla myös se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään sekä viranomainen, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon sinä päivänä, jona päätös on luovutettu asianosaiselle tai hänen lailliselle edustajalleen.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä päätöksestä katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Käytettäessä todisteellista sähköistä tiedoksiantoa päätös katsotaan annetun tiedoksi, kun asiakirja on noudettu viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa:

https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

  • päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös); 
  • miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  • vaatimusten perustelut;
  • mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä

  • valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  • selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
  • asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Sulje

Esittelijä

yksikön päällikkö
Heidi Öjst

Lisätietojen antaja

Milla Hätönen, vs. terveysinsinööri, puhelin: 09 310 37417

milla.hatonen@hel.fi

Liitteet (pdf)

1. Toimenpidepyyntö 12.10.2021
2. Ympäristöpalveluiden vastaus 15.11.2021
3. Toimenpidepyyntö 26.11.2021
4. Vastine 18.3.2022 Luutnantintie 13
5. Vastine 27.3.2022
6. Ympäristöpalveluiden vastaus 3.5.2022
7. Kirje 28.8.2022
8. Ympäristöpalveluiden vastaus 16.11.2022
9. Toimenpidepyyntö, 6.6.2023
10. Ympäristöpalveluiden vastaus 12.7.2023
11. Oikaisuvaatimus 22.7.2023
12. Vastine, Kiinteistötahkola Vantaa, 23.11.2023
13. Vastine 11.12.2023

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.