Asemakaavan muutos, nro 12792, Munkkiniemi, tontti 30033/10, Laajalahdentie 10, Helsingin seurakuntayhtymä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee korttelin 30033 tonttia 10, joka sijaitsee Munkkiniemen kaupunginosassa Vanhan Munkkiniemen alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa nykyisen vanhan seurakuntatalon suojelemisen ja muuttamisen asuinkäyttöön. Kaavaratkaisu on tehty, koska nykyinen rakennus on peruskorjauksen tarpeessa ja tilojen käyttötarpeet ovat muuttuneet. Kaavamuutoksen hakijalla on tarve kehittää omistamiaan kiinteistöjä vastaamaan paremmin nykyisiä tilatarpeita ja -kysyntää.

Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan se, että rakennus suojellaan ja että tilat voidaan muuttaa asuinkäyttöön. Samalla kaava mahdollistaa asuintiloissa tapahtuvaa pienimuotoista liiketoimintaa. Rakennuksen ulkoasu säilytetään pääpiirteittäin.

Uutta asuntokerrosalaa on 935 k-m2, joka vastaa säilytettävän rakennuksen kerrosalaa. Asuintiloissa maantasokerroksessa saa harjoittaa pienimuotoista liiketoimintaa enintään 100 m2:n alueella. Polkupyöräsuojana toimivalle piharakennukselle on osoitettu 30 k-m2 rakennusoikeutta.

Kaavaratkaisussa tontin pinta-ala ei muutu käyttötarkoituksen muuttuessa. Kaavaratkaisun mukainen tehokkuus on koko rakennusoikeus huomioiden e=0,63. Asukasmäärän lisäys on noin 20–30 henkilöä.

Autopaikat, leikki- ja oleskelualue sekä muut toiminnot sijoitetaan tontille siten, että vanhoja jalopuita voidaan säästää. Piha-alueen muutokset suhteessa suojeltavaan rakennukseen on huomioitu kaavamääräyksin.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että nykyisin tyhjänä oleva rakennus saadaan uudelleen käyttöön. Käyttötarkoituksen muuttuessa rakennuksen sisäpihan (Munkinpolun) puoleiset julkisivut muuttuvat aukotuksiltaan ja niihin tulee pieniä parvekkeita. Asuntojen huoneistoalasta vähintään 50 % tulee toteuttaa asuntoina, joissa on keittiön/keittotilan lisäksi kolme asuinhuonetta tai enemmän. Lisäksi tontin pihajärjestelyt muuttuvat ja tontti on mahdollista aidata 1,2 m korkuisella pensasaidalla.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaupunginvaltuusto on 13.10.2021 hyväksynyt uuden Kasvun paikka - Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025. Kaavaratkaisu edesauttaa kaupunkistrategian tavoitteiden toteutumista siten, että se

• edistää asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella (radat ja raiteet) ja yleensäkin asuntorakentamista:
  
  • Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa ja kaupungin kestävää kasvua.
    
  • Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä asuntotuotantoa hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä (AM-ohjelman tavoitteiden mukaisesti).
    
• edistää alueen imagoa:
  
  • Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista uudistamalla olemassa olevaa rakennettua ympäristöä kestävästi huomioiden alueen erityispiirteet.

Kaavaratkaisu huomioi Hiilineutraali Helsinki 2035 toteutusohjelman tavoitteita:

• Käyttämällä riittävää tonttikohtaista viherrakennetta ohjaavaa Helsingin viherkerroinmenetelmää.

Helsingin yleiskaavan 2016 mukaan alue on asuntovaltaista aluetta (A3). Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Vanhan Munkkiniemen keskiosassa Tiilipolun, Munkinpolun ja Laajalahdentien katualueiden sekä Tiilimäenlehto -puiston rajaamalla alueella. Tontilla sijaitsee Munkkiniemen evankelisluterilaisen seurakunnan seurakuntatalo. Rakennuksen on alkujaan suunnitellut arkkitehti Frans. A. Sjöström ja rakennuttajana toimi Mårten. G. Stenius. Alun perin työväen asuintalona Leppäsuolla sijainneella hirsirunkoisella rakennuksella on monipuolinen historia. Rakennuksella on kaupunkikuvallisia sekä kulttuurihistoriallisia arvoja, mutta on laajan saneeraukseen tarpeessa. Munkinpolun laidalla on vanhoja jalopuita.

Voimassa olevassa vuoden 1950 asemakaavassa alue on yleisten rakennusten aluetta, eikä sitä koskien ole lisämääräyksiä.

Korttelialueen omistaa Helsingin seurakuntayhtymä. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaupunki saa yksityisessä omistuksessa olevien tonttien osalta maankäyttökorvauksia.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• kasvatuksen ja koulutuksen toimiala
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala (kaupunginmuseo)

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vesihuoltoon, jätehuoltoon sekä rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.

Kaupunginmuseo toi esille kannanotossaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta muun muassa perusteita rakennuksen riittävälle suojelemiselle, perusteita kulttuurihistoriallisille ja kaupunkikuvallisille arvoille sekä sisätilojen arvojen vähäisen säilyneisyyden sekä perusteluja ja rajauksia mahdollisille julkisivumuutoksille sekä sisätilojen muutoksille. Lisäksi kannanotossa kerrotaan rakennuksen historian vaiheita, nykytilaa ja kuntoa sekä piha-alueella tapahtuvien muutosten myötä huomioitavien arvojen tärkeydestä suhteessa rakennukseen.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä seuraavasti.

Kaavaratkaisu ei edellytä vesihuollon lisärakentamista tai tarkennuksia suunnitelmiin. Jätehuollon osalta tarkistettiin viitesuunnitelmien kautta riittävä tilavaraus sekä jätehuollon sijainti tontilla.

Kulttuurihistoriallisten sekä kaupunkikuvallisten arvojen huomioinnista ja ratkaisuista on neuvoteltu sekä kaupunginmuseon, että hakijan kanssa ja näiden pohjalta on päädytty suojeleviin ja kaavaa-alueen arvot huomioon ottaviin kaavamerkintöihin ja -määräyksiin, jotka on tarkemmin lueteltu kaavaselostuksessa kohdassa Alueiden käyttötarkoitus ja korttelialueet. Kaavaratkaisussa on parvekkeita, talousrakennusta, jätealuetta, piha- ja ulkoilualueita, tontin liittymistä ympäristöön, istutettavia alueita sekä vanhaa puuriviä koskien määräyksiä, jotka on eritelty tarkemmin kaavaselostuksessa.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat asumisen ja liike- tai toimitilan yhdistämismahdollisuuksiin ja niiden sijaintiin sekä kokoon. Lisäksi ehdotettiin huoneistojen avautumista puiston suuntaan ja pihoja näihin huoneistoihin.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että liiketoiminnan sallivia tiloja voi sijoittaa noin 100 m2:n alueelle maantasokerroksessa. Kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpiin Laajalahdentien sekä Tiilimäenlehdon julkisivuihin ei kuitenkaan osoiteta uusia oviaukkoja, sillä ne ovat ristiriidassa rakennuksen suojelullisten arvojen suhteen.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kirjallisia mielipiteitä saapui 2 kpl.

Valmisteluaineiston muut käsittelyvaiheet

Tarkistettu osallistumis- arviointisuunnitelma (päivätty 7.6.2022) toimitettiin tiedoksi asianomaisille tahoille, sillä asemakaava-alueen rajauksia tarkistettiin ja pienennettiin ja kaavaprosessia muutettiin. Kaavaprosessi muutettiin lyhennetyksi siten, että kaavaehdotus viedään kaupunkiympäristölautakunnan hyväksyttäväksi julkisen nähtävilläolon jälkeen.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 14.6.–13.7.2022

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 30 päivän ajan.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat tärinä-, runko- ja liikennemeluun sekä rakennussuojeluun, kulttuurihistoriallisiin ja kaupunkikuvallisiin arvoihin.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-
  keskus)
• kaupunginmuseo

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset –liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Kaava-alueeseen liittyvät tarvittavat maankäyttösopimusmenettelyt on saatettu päätökseen. Maankäyttösopimus on allekirjoitettu 22.2.2023 (tonttipäällikön päätös § 5, 25.1.2023).

Kaupungin uusi hallintosääntö 1.6.2017 alkaen on laajentanut lautakunnan toimivaltaa asemakaavojen osalta. Poiketen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ilmoitetusta, kaavan hyväksyy kaupunginvaltuuston sijaan kaupunkiympäristölautakunta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 19.8.2022

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 10.3.2022

Päätös tullut nähtäväksi 22.03.2023

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 151 (Kustannusten osalta: ) ja 155 (Kustannusten osalta: ) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 155 §.

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.