Ympäristölupa, Kyläsaaren välivarastointi- ja esikäsittelykenttä, kaupunkiympäristön toimiala, Kruunusillat-tiimi

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Helsingin kaupungin Kruunusillat-tiimin Kyläsaaren kierrätyskentän ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.

Hakija

Helsingin kaupunki / Kaupunkiympäristön toimiala / Rakennukset ja yleiset alueet / Yleiset alueet / Alueellinen rakennuttaminen / Kruunusillat-tiimi, PL 58229, 00099 Helsingin kaupunki

Y-tunnus 0201256-6

Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta

Jätteiden laitos- ja ammattimainen käsittely on ympäristöluvanvaraista toimintaa ympäristönsuojelulain 27 §:n 1 momentin mukaan. Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 2 §:n 1 momentin kohdan 12 f mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Viereiselle alueelle on vireillä GRK Infra Oy:n ympäristölupahakemus kierrätyskenttätoiminnalle. Edellä mainittu hakemus käsitellään samanaikaisesti tämän ympäristölupahakemuksen kanssa ympäristönsuojelulain 46 §:n mukaisesti.

Asian vireilletulo

Ympäristölupahakemus on jätetty kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostolle 4.11.2021 ja sitä on täydennetty 11.2.2022. Toiminnanharjoittaja anoo lupaa aloittaa hakemuksen mukainen toiminta muutoksenhausta huolimatta.

Laitoksen sijaintipaikka ja sen ympäristö

Toiminnan sijaintipaikka on kiinteistöllä 91-10-9906-9 sijaitsevalla 11 200 m²:n kokoisella vuokra-alueella osoitteessa Kyläsaarenkatu 10, 00580 Helsinki (kuva 1). Toiminta-alueen omistaa Helsingin kaupunki.

Laitosaluetta ympäröivillä alueilla on erilaista varastointitoimintaa, jätteenkäsittelylaitoksia sekä Swerock Oy:n betoniasema. Lähimmät asuinrakennukset ovat Hermannissa noin 250 metrin päässä laitosalueesta. Laitoksen ja asuinalueen välissä kulkee vilkasliikenteinen Hermannin rantatie.

Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-aineistossa suunnittelualueen maaperä on merkitty täyttömaaksi. Kentän lähellä on aikaisemmin toiminut Kyläsaaren jätteenpolttolaitos ja historiatietojen ja maaperätutkimusten mukaan aluetta on mahdollisesti täytetty myös jätteenpolttolaitoksen tuhkalla. Täytön paksuus on 2–5 m ja sen alapuolella on savikerros, jonka paksuus on 20–30 m.

Lähin luonnonsuojelualue on Vanhankaupunginlahden-Viikin luonnonsuojelu- ja Natura 2000-alue (Natura 2000, FI0100062), joka sijaitsee noin 1 km päässä kohteesta. Suunnittelualueen itäpuolen ranta-alue on merkitty Helsingin kaupungin paikkatietopalvelussa linnustollisesti tärkeäksi heinikkoiseksi ruderaattialueeksi (Kyläsaarenrannan eteläosa 39/2010, arvoluokka 3). Vanhankaupunginlahden länsiselkä n. 350 metrin etäisyydellä on merkitty tärkeäksi lepakkoalueeksi.

Suunnittelualueella ei sijaitse ojia, puroja, lampia tai muita pintavesistöjä. Lähin pintavesi on noin 200 m etäisyydellä sijaitseva merenlahti (Vanhankaupungin lahti). Nykytilanteessa suunnittelualueen pintavedet imeytyvät pääosin maaperään.

Kuva 1: Toiminta-alueen sijainti ja lähimmät häiriintyvät kohteet

Kaavoitustilanne

Voimassa olevassa asemakaavassa (9735/1990) laitosalue on merkitty satamatoimintojen alueeksi (LS), jolle saa rakentaa mm. kuormaustiloja ja kulkuteitä. Alueella on käynnissä asemakaavan muutosprosessi, jonka myötä alue on muuttumassa asuinalueeksi. Asemakaavan muutoksen mukainen toiminta alueella sijoittuu tämän lupahakemuksen mukaisen toiminnan päättymisen jälkeiseen aikaan.

Toiminnan kuvaus

Välivarasto- ja esikäsittelykentän on tarkoitus palvella Kruunusillat-hankkeen rakentamista. Välivarasto- ja esikäsittelykentällä varastoitavia ja käsiteltäviä massoja on ensisijaisesti tarkoitus hyödyntää Kruunusillat hankkeen työmailla, tai jos massoja ei voida hyödyntää hankkeessa niin kuljettaa ulkopuoliseen vastaanotto / hyödyntämiskohteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja tai jätejakeita.

Kruunusillat-hankkeella on lupa hyödyntää kaivantojen täytöissä Hakaniemen alueella laajasti haitta-ainepitoisia kaivumassoja. Massojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin usein välivarastointia, johon työmaalla ei ole mahdollisuuksia, sillä rakentamisalue on tiiviisti rakennettua ja liikennöityä kaupunkialuetta. Näin ollen massojen välivarastointi on toteutettava rakentamisalueen ulkopuolella, erillisellä välivarastointi- ja esikäsittelykentällä.

Välivarastointi- ja esikäsittelykentän toiminnan tarkoituksena on saada osa työmailta tulevista maa- ja jätemateriaaleista hyötykäyttöön ja näin ollen vähentää vastaanottopaikkoihin ja jätekeskuksiin meneviä materiaalivirtoja. Välivarasto- ja esikäsittelykentän toiminta edesauttaa Kruunusillat-hankkeen ja Helsingin kaupungin ilmasto- ja vastuullisuustavoitteiden toteutumista.

Hakemuksen mukaan kierrätyskentällä vastaanotetaan, välivarastoidaan, käsitellään ja kuormataan vuosittain enintään 49 000 tonnia seuraavia valtioneuvoston asetuksen jätteistä (179/2012) liitteen 4 jäteluettelon mukaisia jätteitä:

Hakemuksen mukaan kentän toiminta-aika on arkisin klo 6.00 -22.00. Massojen käsittelyä (seulonta, välppäys, rikotus) tehdään arkisin klo 7.00 - 18.00. Seulonnan, välppäyksen ja rikotuksen valmistelevia toimia voidaan tehdä kuitenkin klo 6.00-22.00 välisenä aikana. Kentälle voidaan satunnaisesti tuoda kuormia yöllä myös sellaisista kohteista, joiden urakointi on suoritettava yöaikaan mm. liikenteen takia.

Kentän arvioitu kapasiteetti yhtä aikaa välivarastoitaville massoille on noin 10 000 m³ eli noin 20 000 tonnia. Vuosittainen enimmäiskapasiteetti on noin 24 000 m³ eli noin 49 000 tonnia. Välivarastoitavat ja esikäsiteltävät materiaalit tulevat todennäköisesti olemaan pääosin pilaantumatonta maa-ainesta sekä mineraalista purkujätettä sisältävää pilaantumatonta maa-ainesta. Lupahakemuksessa on huomioitu kierrätys- ja esikäsittelykentän mahdollisimman monipuolinen käytettävyys, minkä vuoksi eri jätenimikkeiden osalta ei tehdä tarkempia määräarvioita. Käytännössä välivarastoitavat määrät tulevat todennäköisesti olemaan esitettyjä vähäisempiä ja määrät vuositasolla tulevat todennäköisesti olemaan hakemuksessa esitettyä suppeampia.

Hakijan arviot välivarastoitavista mineraalisista purkujätemateriaaleista ovat seuraavat:

- asfaltti; kertavarasto enintään 1000 t, kokonaismäärä koko toiminnan aikana 3000 t

- tiili; kertavarasto enintään 500 t, kokonaismäärä koko toiminnan aikana 1000 t

- betoni; kertavarasto enintään 3000 t, kokonaismäärä koko toiminnan aikana 10 000 t

Kentällä esikäsitellään massoja seuraavasti:

- mineraalinen purkujäte (betoni, tiili, asfaltti): pulverointi, seulonta, erottelu ja välppäys

- pilaantumaton maa-aines; seulonta, välppäys, kivien rikotus

- mineraalista purkujätettä (betoni, tiili ja asfaltti) sisältävä maa-aines: seulonta, välppäys, jätejakeiden erottelu, kivien rikotus.

Massat tuodaan alueelle kuorma-autoilla. Välivarastoinnin ja tarvittavien esikäsittelytoimenpiteiden jälkeen massat toimitetaan sopiviin hyötykäyttökohteisiin. Massoja välivarastoidaan alueella enintään kaksi vuotta. Toiminta kierrätyskentällä päättyy viimeistään vuoden 2027 lopussa.

Alueen rakenteet

Välivarastointiin ja esikäsittelyyn suunnitellulla kentällä on tällä hetkellä varastoalueita. Kenttä on pinnoittamaton. Kentän pintaa muotoillaan vahvistamalla olevia puhtaita rakennekerroksia (murske) ja tämän alapuolelle asennetaan suodatinkangas. Kentälle ei rakenneta tiivistä pintaa eikä hulevesiviemäröintiä. Hulevedet pyritään imeyttämään hallitusti ja tasaisesti kentän alueella.

Kentälle tuotavat maa-ainekset ja purkumateriaalit välivarastoidaan noin 2 m korkeisiin aumoihin tai kasoihin. Aumat tai kasat sijoitetaan molemmin puolin kenttää siten että kentän keskelle jää leveä pääväylä ja reunoille, päätyihin sekä väleihin jää työkoneille liikkumatilaa. Välivarastoitavat massat suojataan tarvittaessa pölyämistä vastaan peittämällä. Alueelle ei osoiteta erikseen alueita eri materiaaleille mutta eri materiaalit ja eri haitta-aineita sisältävät massat pidetään erillään siten, etteivät ne pääse sekoittumaan.

Massojen käsittely

Kruunusiltojen hankealueelta tullaan maa-ainesten kaivun lisäksi purkamaan erilaisia rakenteita (siltojen perustuksia, pumppaamorakennuksia yms.) sekä asfalttipäällystettä. Betoni, tiili ja asfaltti ovat peräisin Kruunusiltojen hankealueelta ja pääosin Hakaniemestä. Käsiteltävät jätemateriaalit ja massat sijoitetaan kentälle ilman erillisiä pohjarakenteita tai pinnoitusta suoraan pintamaakerroksen päälle. Erityyppiset betoni-, tiili- ja asfalttijätteet läjitetään omiin kasoihinsa.

Seulonnalla ja välppäyksellä erotetaan erikokoinen materiaali toisistaan. Seula- ja välppäkoot valitaan kulloinkin käsiteltävän materiaalin mukaan.

Pulveroinnissa purkujäte pienennetään suunnitellun hyötykäytön kannalta tarvittavaan kappalekokoon. Pulveroinnissa betonikappaleet rikotaan hydraulisilla kaivinkoneeseen asennettavilla leuoilla. Pulveroinnista ei aiheudu tavanomaisesta konemelusta poikkeavaa ääntä. Alueella voidaan pulveroida betonia, tiiliä tai asfalttia. Erityyppiset massat pidetään pulveroinnin aikana erillään toisistaan.

Maamassojen seassa olevia kiviä rikotetaan tarpeen mukaan iskuvasaralla. Tätä arvioidaan hakemuksen täydennyksen mukaan tapahtuvan noin kerran kuukaudessa klo 7 - 22.

Kemikaalit ja polttoaineet

Hakemuksen täydennyksen 11.2.2022 mukaan alueelle ei ole tulossa polttonesteiden varastointia vaan työkone tankataan läheisellä jakeluasemalla.

Alueella ei säilytetä muita kemikaaleja tai ympäristölle vaarallisia aineita.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Toiminnan luonteesta johtuen alueelle ei tarvitse järjestää vesihuoltoa. Mahdollinen kasojen sumutus tapahtuu vesisäiliöstä.

Sade- ja hulevesien hallinta suunnitellaan maanpinnan kallistuksin niin, että vuokra-alueen sisältä ei pääse kulkeutumaan hulevesiä vuokra-alueen ulkopuolelle.

Energian käyttö ja energiatehokkuus

Energiaa kuluu pääasiassa työkoneiden käyttöön ja alueen valaistukseen, joten energiankäytön tehokkuutta ei ole perusteltua arvioida.

Liikenne

Jätteiden kuljetus laitokselle ja sieltä edelleen jatkokäsittelyyn tapahtuu kuorma-autoilla. Ajoneuvojen reitti alueelle kulkee Kyläsaarenkatua pitkin. Hakijan arvion mukaan keskimäärin alueelle tuodaan noin 5 kuormaa päivässä, kiireisimpinä aikoina kuormia voidaan tuoda maksimissaan 40 päivässä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)

BAT-vertailuasiakirjoja sovelletaan ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 1 mukaisiin ns. direktiivilaitoksiin. Kruunusillat-tiimin kierrätyskenttä ei ole tällainen laitos, joten vertailuasiakirja ei velvoita sitä.

Kierrätyskentän toiminta vähentää osaltaan neitseellisten luonnonmateriaalien (hiekka, kallio) käyttöä, sillä tavoitteena on toimittaa suurin osa materiaaleista uudelleen käyttöön. Myös murskattu asfaltti, tiili ja betoni ovat kierrätysmateriaaleja, joiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö on ympäristön kannalta positiivista. Hyödyntämiskelpoisten massojen ohjaaminen välivarastointi- ja esikäsittelykentälle vähentää raskaan liikenteen ajokilometrejä sekä liikennettä kentän pohjoispuolisilla liikenneväylillä.

Kruunusillat-hanke on Helsingin vähäpäästöisiin työmaihin sitoutunut hanke. Vähäpäästöinen työmaa on työmaa, joka käyttää vähemmän ja puhtaampaa energiaa kun normaalisti on totuttu. Vähäpäästöinen työmaa on askel kohti päästöttömiä työmaita. Vähäpäästöisellä työmaalla käytetään fossiilittomia polttoaineita ja mahdollisimman laajasti sähkökäyttöisiä koneita, uudempaa ja vähäpäästöisempää kalustoa.

Toiminnan vaikutukset ympäristöön

Välivarastoitavien ja esikäsiteltävien massojen haitta-ainepitoisuudet ovat alhaisia ja haitta-aineiden liukoisuus arvioidaan vähäiseksi, joten niiden välivarastoinnista ja esikäsittelystä ei katsota aiheutuvan kuormitusta maaperään tai pohjaveteen.

Työkoneet ja kuljetuskalusto aiheuttavat ilmaan pakokaasupäästöjä. Liikenteestä, kuormien purusta, välppäyksestä ja seulonnasta aiheutuu melua ja pölyämistä. Välivarastoitavat ja esikäsiteltävät massat voivat pölytä myös tuulisella säällä. Normaalina toiminta-aikana kierrätyskentällä arvioidaan tarvittavan 1 kpl työkoneita (kaivinkone, pyöräkuormaaja). Kierrätyskenttä ei lisää alueen liikennemääriä.

Ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy

Päästöt maaperään, vesistöihin ja pohjaveteen

Pilaantumattomien maiden ja betonin, asfaltin ja tiilen varastoinnista ja mekaanisesta esikäsittelystä ei aiheudu päästöjä maaperään. Kentällä ei käsitellä tai varastoida pilaantuneita massoja ja haitta-aineiden pitoisuudet ovat varastoitavissa ja käsiteltävissä massoissa alhaisia (massojen haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaiset alemmat ohjearvot). Pilaantumattomien massojen välivarastointi ei edellytä maaperän pinnoitusta. Kyläsaaren välivarastointi- ja esikäsittelykentän alueen maaperä ja pohjavesi on ennalta pilaantunut, eikä pilaantumattomien massojen ja mineraalisen purkujätteen välivarastoinnista aiheudu pohjaveden lisäpilaantumista. Sade- ja sulamisvedet suotautuvat maaperään ja sitä kautta pohjaveteen, joka on Kyläsaaren ranta-alueilla yhteydessä meriveteen.

Alueen maaperän pintakerrosta tullaan vahvistamaan/tasaamaan ennen välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnan alkamista. Tässä yhteydessä asennetaan murskekerroksen alapuolelle suodatinkangas, joka erottaa alkuperäisen ja uuden maanpinnan toisistaan. Tällä varotoimella ehkäistään sitä, että alueella välivarastoitavien ja esikäsiteltävien massojen kuormauksen yhteydessä kaivettaisiin vahingossa alueen alkuperäistä, pilaantunutta maa-ainesta. Alueen maaperän olemassa olevista haitta-ainepitoisuuksista viestitään lisäksi alueella toimivalle urakoitsijalle.

Välivarastointi- ja esikäsittelykentällä ei säilytetä eikä varastoida kemikaaleja tai muita ympäristölle vaarallisia aineita.

Päästöt ilmaan

Kruunusillat-hanke on Helsingin vähäpäästöisiin työmaihin sitoutunut hanke. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti mm. seuraavaa:

- Työkoneiden tulee täyttää vähintään STAGE IV luokan vaatimukset. Urakoitsijan käyttämän raskaan kuljetuskaluston tulee täyttää vähintään EURO V-luokan päästövaatimukset.

- Työkoneiden ja urakoitsijan käyttämän raskaan kuljetuskaluston tulee olla joko sähkökäyttöisiä tai niiden käyttämä polttoaine ei saa olla fossiilista alkuperää. Hyväksyttäviä ei-fossiilisia polttoaineita ovat biokaasu, vety, etanoli (esim. ED95) ja EN 19540 standardin mukainen uusiutuva HVO diesel tai moottoriöljy. Koskee myös murske- ja kiviainestoimituksia työmaalle.

Kierrätyskenttä sijaitsee toiminnasta aiheutuvien pakokaasupäästöjen kannalta riittävän etäällä lähimmistä häiriintyvistä kohteista, joten altistuminen ei ole mahdollista. Liikenne alueelta ohjautuu jo ennestään raskaan liikenteen käytössä oleville teille, eikä kierrätyskentän toiminnasta arvioida aiheutuvan liikenteen olennaista muutosta.

Pölyämistä vähennetään tarvittaessa varastokasojen ja käsittelytoimintojen sijoittelulla, varastokasojen ja esikäsiteltävien ainesten kastelulla, päällystettyjen ajoväylien harjaamisella ja pesulla sekä tarvittaessa renkaiden pesulla. Eri maa-ainesten pölyämistä voidaan tarvittaessa estää mm. pressuin, maapeitoin ja kastelulla. Kasteluun voidaan tällöin käyttää esimerkiksi merivettä tai pölynsidontaliuosta.

Kyläsaarenkadun ja välivarastointi- ja esikäsittelykentän välinen ajoreitti tullaan asfaltoimaan tai hyödyntämään olevassa olevaa asfaltointia, mikä vähentää pölyämistä verrattuna hiekkatiehen. Päällystämättömien ajoväylien pölyämistä vähennetään tarvittaessa kastelemalla kentän pintaa vedellä tai pölynsidontaliuoksella.

Kasteluun käytettävän veden/pölynsidontaliuoksen määrä on hyvin vähäinen verrattuna esimerkiksi sadantaan. Kasteluvesi imeytyy ainoastaan kasojen pintakerrokseen, eikä kasteluvettä suotaudu kasojen läpi pohjavedeksi. Kastelua tehdään ainoastaan pölynsidontatarkoituksessa tarpeen mukaan, liiallinen kastelu ei ole tarkoituksenmukaista mm. alueen liettymisen kannalta. Kasteluun käytetään liikuteltavaa laitteistoa ja sen tarvitsema vesi tuodaan alueelle säiliöautolla tms. ajoneuvolla.

Melu ja tärinä

Liikenteestä ja kuormien purusta aiheutuu melua, muttei hakijan mukaan merkittävissä määrin. Lähin asutus sijaitsee noin 250 metrin etäisyydellä kierrätyskentästä. Hakijan 12.1.2022 toimittamassa melumallinnuksessa on kuvattu liikenteestä, kuormien purkamisesta ja työkoneen toiminnasta aiheutuvaa keskiäänitasoa eri vuorokaudenaikoina. Selvityksen mukaan yöaikainen keskiäänitaso LAeq 22 - 7 jää alle 50 dB:n lähimpien asuintalojen luona, kun alueelle tuodaan enintään 20 kuormaa yön aikana ja kaivinkoneen työskentelyaika on 3 h 20 min.

Kentällä suoritettavasta seulonnasta, välppäyksestä ja betonin pulveroinnista ei arvioida aiheutuvan tavanomaisesta konemelusta poikkeavaa ääntä. Seulonta ja välppäys pyritään kuitenkin suorittamaan kentän sellaisessa osassa, joka on mahdollisimman kaukana asutuksesta tai varastokasojen suojaama. Seulonta ja välppäys pyritään toteuttamaan arkipäivisin kello 7.00 - 18.00 välisenä aikana.

Melumallinnuksen mukaan lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla kivien iskuvasaralla rikotuksen aiheuttama melu on enintään 60 dB LAeq7-22. Mallinnuksessa on huomioitu melun impulssimaisuus (+5 dB). Kivien rikotusta tehdään hakemuksen mukaan keskimäärin yhtenä päivänä kuukaudessa. Liikenteen aiheuttama taustamelutaso vaihtelee lähimpien asuinrakennusten julkisivuilla 56…63 dB LAeq7-22, joten satunnainen kivien rikotuksen aiheuttama melu ei merkittävästi lisää alueen melutasoja.

Välivarastointi ja esikäsittelytoiminnot alueella eivät aiheuta merkittävästi ympäristöön leviävää tärinää. Alueen välittömässä läheisyydessä ei myöskään sijaitse tärinälle herkkiä rakennuksia tai laitteita.

Jätteet

Betonin pulveroinnissa syntyy betonimursketta ja metallijätettä. Pulveroinnissa syntyvä metallijäte kerätään talteen ja toimitetaan kierrätykseen. Mahdolliset muut syntyvät jätejakeet kerätään erilleen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai hyötykäyttöön.

Jätteellisen maa-aineksen seulonnassa syntyy betoni-, tiili- ja asfalttijätettä, joka käsitellään lupa-alueella muun mineraalisen purkumateriaalin ohessa. Seulonnassa voi myös syntyä vähäisiä määriä puu- ja sekajätettä. Kyseiset jätemateriaalit kerätään käsittelyn yhteydessä erilleen ja toimitetaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin tai hyötykäyttöön.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu

Alueen olemassa olevasta pintamaakerroksesta otetaan edustava ja toistettavissa oleva moniosanäyte ennen toiminnan aloitusta. Vastaava näyte otetaan toiminnan päätyttyä. Moniosanäytteestä tutkitaan sellaiset haitta-aineet, joita on todettu välivarasto- ja esikäsittelykentän maaperässä ja/tai kaivukohteessa. Näytteen tarkoituksena on varmistaa pintamaakerroksen keskimääräinen haitta-ainepitoisuus alueella, jotta toiminnan päättyessä voidaan osoittaa, ettei maaperän lisäpilaantumista ole aiheutunut välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnan seurauksena. Mikäli toiminnan jälkeen kuitenkin havaittaisiin selvää haitta-ainepitoisuuden kasvua alueen pintamaakerroksessa, sovitaan jatkotoimenpiteistä maanomistajan ja toimivaltaisen ympäristöviranomaisen kanssa. Lisäksi alueen maanpinnan korot mitataan ennen toiminnan alkamista sekä toiminnan päätyttyä. Näin varmistutaan siitä, että toiminnan seurauksena alueelta ei ole poistettu alkuperäisiä maa-aineksia, jotka ovat osin pilaantuneita.

Hakemukseen sisältyy valtioneuvoston asetuksen 179/2012 25 §:n mukainen jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelma. Alueelle nimetään käyttötarkkailua hoitava valvoja, joka vastaa alueelle tulevien kuormien laadusta, kuormia koskevista asiakirjoista ja jätteiden määristä ja osoittaa niille sijoituspaikat.

Alueelle tulevat kaivumassat on tutkittu kaivukohteessa, jolloin niiden kelpoisuus alueelle on todettu. Alueelle tulevat maa-aineskuormat tarkastetaan vastaanottokoneen kuljettajan tai kentän hoitajan toimesta aistinvaraisesti. Ainoastaan jos alueelle tuoduissa massoissa on syytä epäillä lupamääräyksiä voimakkaampaa pilaantuneisuutta aistinvaraisten havaintojen perusteella, tutkitaan mahdollinen pilaantuneisuus välittömästi erillisin laboratorioanalyysein. Sopivana analyysitiheytenä pidetään vähintään 1 näyte/400m³ maa-aineserää kohti. Mikäli massoissa havaitaan pilaantuneita maita tai jätteitä, joiden tuonti alueelle ei ole sallittua, kuormat käännytetään pois lupa-alueelta ja maa-aineserä on toimitettava viipymättä laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on sallittu.

Betoni-, tiili- ja asfalttijätteet varastoidaan omille kasoilleen, joista tehdään laadunvalvontamittauksia materiaalin hyötykäyttökohteen vaatimukset huomioiden. Mikäli aistinvaraisessa laadunvalvonnassa tai laboratorioanalyyseissä todetaan lupa-alueelle kuulumatonta jätettä (esim. öljyyntynyttä betonia), toimitetaan se viipymättä vastaanottopaikkaan, jolla on viranomaisen lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.

Alueelta poiskuljetettavista kuormista kirjataan kuorman laatu, määrä, toimitusosoite ja -päivä sekä toimittaja.

Alueella on käynnissä Kalasataman alueen pohjavesitarkkailu, jossa seurataan säännöllisesti alueen pohjaveden haitta-ainepitoisuuksia ja veden laatua. Tarkkailua jatketaan erillisen tarkkailusuunnitelman mukaisesti, eikä sitä ole tarpeen muuttaa välivarastointi- ja esikäsittelytoiminnan perusteella.

Poikkeukselliset tilanteet ja niihin varautuminen

Jos käsittelyn tai välivarastoinnin yhteydessä ympäristöön leviää voimakasta pölyä, melua tai hajua, työ keskeytetään ja työtapoja muutetaan siten, että pöly- ja melupäästöt pienenevät.

Vahinkotilanteessa polttoaineena käytettävää kevyttä polttoöljyä tai hydrauliikkaöljyä voi vuotaa maaperään. Alueella säilytetään imeytysainetta. Mahdollisen vuodon sattuessa öljyvuoto tukitaan ja öljy imeytetään mahdollisimman nopeasti imeytysaineeseen. Öljyinen maa poistetaan öljyntorjuntaviranomaisen ohjeistuksen mukaisesti ja toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn. Vuodosta tiedotetaan myös maanomistajaa.

Tulipalon varalta työkoneissa on sammutusvälineistöä.

Mahdollisista poikkeuksellisista tilanteista, joista aiheutuisi päästöjä ympäristöön, erityisiä toimia jätehuollossa tai ympäristön pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä valvovalle viranomaiselle Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluun ja Uudenmaan ELY-keskukseen.

Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Välivarastoinnille ja esikäsittelylle haetaan ympäristönsuojelulain (524/20014) 199 §:n mukaista töiden aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Alue on jo nykyään varastokäytössä ja alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla välivarastoidut massat alueelta. Ennallistaminen on teknisesti helppo toteuttaa. Töiden aloittamisen lykkääntyminen aiheuttaisi hakijalle merkittävää taloudellista menetystä, ja massojen lisääntyneet kuljetusmatkat kuormittaisivat ympäristöä ja kuluttaisivat luonnonvaroja.

Jätteen käsittelytoiminnan vakuus

Hakija esittää, että ympäristönsuojelulain (527/2014) 59 §:n mukaista vakuutta ei aseteta. Vakuusvaatimuksesta poikkeaminen on hakijan mukaan perusteltua, koska alueella käsiteltävän jätteen koostumus ja ympäristövaikutukset tunnetaan, jätettä aiotaan käyttää vakiintuneella tavalla maanrakennuksessa eikä hankkeesta tule aiheutumaan merkittäviä jätehuoltokustannuksia.

Lupahakemuksen käsittely

Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Helsingin kaupungin verkkosivuilla 14.12.2021 - 20.1.2022 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä asianosaisille ja Hermanni-Vallila -seura ry:lle.

Hakemuksesta ei jätetty kuulutusaikana muistutuksia. Hermanni-Vallila -seura ry jätti 20.1.2022 mielipiteen, joka koskee sekä tätä että samaan aikaan vireillä olevaa GRK Infra Oy:n Kalasatamasta Pasilaan -hankkeen kierrätyskentän ympäristölupahakemusta. Mielipiteessä todetaan mm., että kierrätyskenttätoiminta ja siihen liittyvä liikenne tuottavat melun lisäksi pöly- ja tärinähaittoja Kalasataman ja eteläisen Hermanninmäen asukkaille. Alueen asukkaiden yörauhan takaamiseksi on kohtuullista, että liikenne alkaa vasta kello 7 aamulla. Lisäksi todetaan, että Kruunuvuorensiltojen kierrätyskenttätoiminta ei varmaankaan ole tarpeen enää vuonna 2027, jolloin Kruunuvuorensilloissa on tarkoitus aloittaa ratikkaliikenne. Hermannin rannan rakentaminen on suunniteltu aloitettavaksi vuonna 2024 ja ensimmäiset asukkaat muuttanevat sinne jo 2025. Kierrätyskenttätoiminnalle tulisi antaa lupa enintään vuoteen 2025. Jos kierrätyskenttätoiminnalle on tarvetta kuvatussa laajuudessa sen jälkeen, tulee toimijan hakea uutta ympäristölupaa.

Kruunusillat-tiimin Hermanni-Vallila -seura ry:n mielipidettä koskevassa vastineessa todetaan, että hanke pyrkii työskentelemään päiväsaikaan. Hankkeella tulee tilanteita, joissa on tarpeen käyttää kenttää myös varhain aamulla tai yöaikana johtuen siitä, että hanke rakentaa Hakaniemessä tiiviillä kaupunkialueella ja mm. liikenteellisistä syistä johtuen joutuu työskentelemään satunnaisesti öisin. Hanke on mallintanut yöaikaiset melutasot ja toimittanut mallit viranomaiselle. Kentän melutaso jää pääsääntöisesti alle Hermannin rantatien aiheuttaman liikennemelutason. Tilanteessa, jossa Hakaniemessä tehdään yötöitä, kulkisi liikenne joka tapauksessa Hermannin rantatietä myöten kohden muita vastaanottopaikkoja. Näin ollen kentän käytöllä ei ole merkittävää vaikutusta alueen asutukseen niinä öinä kuin hanke tekee yötöitä Hakaniemessä.

Ympäristöluvan voimassaoloaikaa koskevaan mielipiteeseen liittyen todetaan, että Kruunusillat-hanke kestää vuoteen 2027 saakka ja vaikka raitiotie otetaan käyttöön, on mahdollista, että mm. pintatöitä tehdään vielä vuonna 2027 ja näin ollen materiaalien varastoinnille on tarvetta hankkeen loppuun asti. Mikäli olosuhteet kentän välittömässä läheisyydessä muuttuvat merkittävästi, asiaa tarkastellaan uudelleen. Hankkeen toteutuksen kannalta on tärkeää johdonmukainen lupa toimia varastoalueilla koko hankkeen ajan.

Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat -palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveys-yksikön päällikkö toteaa, että valmisteltavassa ympäristölupa-asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.

Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu

Ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuuden yleiset alueet -palvelun alueellisen rakennuttamisen yksikön Kruunusillat-tiimille ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan jätteeksi luokiteltavien maa-ainesten ja hyödyntämiskelpoisten purkumateriaalien vastaanotto-, käsittely-, välivarastointi- ja kuormaustoiminnalle hakijan antamien selvitysten mukaisesti ja seuraavin lupamääräyksin.

Toiminta:

1. Laitoksella saa vastaanottaa, lajitella, seuloa, välpätä, välivarastoida ja kuormata seuraavia valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukaisia jätenimikkeitä: 17 01 01, 17 01 02, 17 03 02 ja 17 05 04. Lisäksi alueella saa pulveroida jätenimikkeiden 17 01 01 ja 17 01 02 mukaisia jätteitä sekä rikottaa massojen joukossa olevia kiviä. Muiden kuin edellä mainittujen jätteiden vastaanotto alueelle on kielletty, kuten myös edellä mainitusta poikkeava käsittely.

Jätteen laadun toteamiseksi kuormat on tarkastettava silmämääräisesti ennen niiden kippaamista kentälle. Jos alueelle tuodussa kuormassa on muuta jätettä kuin mitä alueelle on sallittua tuoda, kuorma on palautettava lähettäjälle tai ohjattava sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kuorman sisältämää jätettä. (YSL 52 ja 58 §)

2. Vastaanotettavien jätteiden määrän tulee olla alle 50 000 tonnia vuodessa ja kerrallaan alueella varastoitavan jätteen määrän enintään 20 000 tonnia. (YSL 52 ja 58 §)

3. Toimintaa saa harjoittaa arkipäivisin (maanantai-perjantai, pois lukien arkipyhät) klo 7.00 - 22.00. Rikotusta, välppäystä, pulverointia ja seulontaa saa tehdä arkipäivisin (maanantai-perjantai, pois lukien arkipyhät) klo 8.00 - 18.00.

Mikäli toimintaa on jossain tilanteessa pakottavasta ja perustellusta syystä tarpeen harjoittaa myös viikonloppuisin tai yöaikaan, tulee tästä ilmoittaa ympäristöseuranta- ja –valvontayksikköön vähintään kolme arkipäivää ennen suunniteltua poikkeuksellista toiminta-aikaa. Rikotusta, välppäystä, pulverointia ja seulontaa ei ole lupa tehdä asetetun määräajan ulkopuolella. (YSL 52 §)

Jätteiden käsittely:

4. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on mahdollisuuksien mukaan kerättävä erilleen ja toimitettava edelleen ensisijaisesti uudelleenkäyttöön tai toissijaisesti kierrätykseen tai, mikäli se ei ole mahdollista, hyödynnettäväksi energiana (etusijajärjestys).

Alueelta pois kuljetettavat jätteet tulee toimittaa sellaisiin vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa olevat ympäristöluvat tai vastaavat luvat kyseisen jätteen vastaanottamiseen tai hyödyntämiseen. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 8 ja 29 §)

5. Mahdolliset kuormien mukana alueelle tulevat vähäiset määrät sellaista jätettä, jota alueelle ei ole lupa ottaa vastaan, tulee erotella ja varastoida jätteen laadun edellyttämällä tavalla ja toimittaa ensi tilassa jätteen laadun mukaisiin vastaanottopaikkoihin. Tällaisten jätteiden kaikenlainen muu käsittely alueella on kielletty. Nestemäiset vaaralliset jätteet tulee säilyttää ennen niiden pois kuljettamista lukittavassa ja allastetussa tilassa siten, että ne eivät vuototilanteessa pääse ympäristöön. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 15 §)

6. Alueelle vastaanotettavista ja edelleen luovutettavista purkujätteistä sekä mahdollisista jatkokäsittelyyn toimitettavista vaarallisista jätteistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkastettavissa. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 121 §, VNA 179/2012 24 §)

7. Alueelle tuotavan hyödynnettäväksi tarkoitetun betoni-, tiili- ja asfalttijätteen laatu on tutkittava hyödyntämiskohteen ympäristöluvan määräysten tai asetuksen 843/2017 liitteen 3 kappaleen 2. Laadunvalvontatutkimukset mukaisesti. Käsiteltyä betoni-, tiili- tai asfalttijätettä (murskeita) saa luovuttaa hyödynnettäväksi kohteisiin, joilla on ympäristölupa murskeen käytölle tai eräiden jätteiden hyödyntämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (843/2017) tarkoittamiin maarakentamiskohteisiin, kun ko. asetuksen mukainen ilmoitus on merkitty ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. (YSL 52 §, 58 §, JL 29 §, VNA 843/2017)

8. Jätteitä kuljettavien yritysten tulee olla hyväksyttyjä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ylläpitämään jätehuoltorekisteriin. (JäteL 94 §)

Ympäristöhaittojen ehkäisy:

9. Ajoneuvoliikenteestä sekä jätteiden kuormauksesta, lajittelusta ja käsittelystä aiheutuvan pölyämisen estämiseksi ajoväylät ja jätekasat on pidettävä mahdollisimman pölyämättöminä tarvittaessa esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla. Kuormat on tarvittaessa peitettävä niin, ettei kuljetuksista aiheudu pölyämistä tai roskaantumista.

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin pölyntorjuntajärjestelmät ovat käyttökunnossa. Pölyntorjuntajärjestelmien käyttöalueen tulee kattaa koko toiminta-alue ja niiden tulee olla toimintavalmiudessa aina kun sääolosuhteet edellyttävät pölyntorjuntaa.

Toiminta tulee keskeyttää, mikäli pölyämistä ei saada hallintaan edellä mainituin toimenpitein.

Ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle tulee ennen toiminnan aloittamista toimittaa tarkempi selvitys pölyntorjuntaan käytettävästä kastelujärjestelmästä. (YSL 52 §)

10. Toiminta-alue tulee aidata vähintään kaksi metriä korkealla aidalla. Alueelle johtavien porttien tulee olla lukittuina silloin kun alueella ei ole henkilökuntaa. (YSL 52 §)

11. Toimintaa on harjoitettava siten, ettei siitä aiheudu ympäristön roskaantumista. Jätekasojen korkeus ei saa ylittää aluetta ympäröivän aidan korkeutta. Alueelta ympäristöön levinneet jätteet tulee siivota välittömästi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 13 ja 72 - 73 §)

12. Alueen murske- ja suodatinkangaspinnoitteen rikkoutuessa toiminta rikkoutuneen pinnoitteen läheisyydessä tulee keskeyttää välittömästi. Toimintaa em. alueella ei saa jatkaa ennen kuin pinnoite on korjattu. (YSL 52 ja 58 §)

Poikkeustilanteet:

13. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa maahan päässeet vaaralliset kemikaalit on kerättävä välittömästi talteen. Vahinkotapausten varalta toiminnanharjoittajalla on oltava imeytysainetta ja kalustoa vuotojen keräämiseksi. Häiriötilanteista tai onnettomuuksista kuten öljyvuodoista, joissa syntyy päästöjä maaperään tai vesistöön tai muuta ympäristön pilaantumisen vaaraa sekä muista poikkeavista tilanteista on ilmoitettava viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja pelastuslaitokselle. Ympäristö- ja lupajaosto voi ilmoituksen johdosta antaa määräyksiä, jotka ovat tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi tai maaperän puhdistamiseksi. (YSL 52, 58 ja 134 §)

Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi:

14. Kierrätyskentän toimintaa ja toiminnan tarkkailua varten on nimettävä näistä asioista vastuussa oleva henkilö, jonka nimi ja yhteystiedot tulee toimittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen toiminnan aloittamista. (YSL 52 §, JäteL 141 §)

15. Toiminnasta on pidettävä kirjaa jätteen käsittelyn seuranta- ja tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti, joka sisältää ainakin seuraavat edellistä toimintavuotta koskevat tiedot:

- vastaanotettujen jätteiden määrät ja jätenimikkeet

- edelleen toimitettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin ja toimituspaikoittain eriteltyinä

- vuoden lopussa varastoituna olleiden jätteiden määrät jätenimikkeittäin

- kivimateriaalin rikotusajankohdat (päivämäärät ja kellonajat)

- seulonnan ja välppäyksen ajankohdat (päivämäärät ja kellonajat)

- hyödynnettävien betoni-, tiili- ja asfalttijäte-erien laadunvalvontatulokset

- tiedot merkittävistä häiriötilanteista (onnettomuudet, pinnoitteiden rikkoutumiset tms.) ja niihin liittyneistä toimenpiteistä. (YSL 52 §, JäteL 118 ja 119 -120 §)

Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen:

16. Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Toiminnan lopettamisesta tulee ilmoittaa viimeistään kuusi kuukautta ennen suunniteltua lopettamisajankohtaa. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa.

Ennen toiminnan loppumista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on esitettävä selvitys toiminta-alueen ja sen ympäristön jälkihoidosta ja kunnostustarpeesta. Selvityksen perusteella ympäristö- ja lupajaosto voi antaa määräyksiä toiminta-alueen kunnostamisesta. (YSL 29, 52 ja 170 §)

Perustelut

Yleisperustelut

Kruunusillat-tiimin kierrätyskentän toiminta lupahakemuksessa annettujen selvitysten sekä lupamääräysten mukaisesti täyttää toiminnan ympäristönsuojelulain mukaiset edellytykset. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, pohjaveden tai maaperän pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, roskaantumista tai kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnanharjoittajalla on toimintaan riittävä asiantuntemus. (YSL 49 §)

Lupamääräysten perustelut

1. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaiseen jätteiden käsittelyyn eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen vastaanottoon tai muuhun käsittelyyn.

2. Alueella käsiteltävien ja varastoitavien jätteiden määrä on tarpeen määritellä luvan käsittelevän viranomaisen toimivallan mukaan, suurten jätevarastojen syntymisen ehkäisemiseksi ja siitä seuraavien ympäristöhaittojen välttämiseksi.

3. Toiminta-aikaa on rajoitettu, jotta asuinympäristöön ei aiheudu meluhaittaa yöaikaan (22 - 7). Määräystä annettaessa on otettu huomioon, että alueella on runsaasti muutakin melua aiheuttavaa toimintaa. Seulonnan, murskauksen ja rikotuksen sallittua aikaa on tarpeen rajoittaa muuta toimintaa enemmän, koska näistä toiminnoista aiheutuu voimakkaampaa melua. Asetettu toiminta-aika on yhdenmukainen tällaiselle toiminnalle vastaavissa ympäristölupapäätöksissä asetettujen aikarajojen kanssa.

4. Erilaisten jätteiden jatkokäsittelystä ja hyödyntämisestä on tarpeen antaa määräyksiä ympäristöhaittojen välttämiseksi.

5. Alueelle saattaa kuormien seassa kulkeutua pieniä määriä muita jätteitä, joiden säilytystä ja jatkokäsittelyä koskien on tarpeen antaa määräyksiä.

6. Siirtoasiakirjamenettelyllä voidaan varmistaa, että käsitellyt jätteet ovat tämän ympäristöluvan mukaisia ja että ne on toimitettu luvallisiin vastaanottopaikkoihin.

7. Hyödynnettävän betoni-, tiili- ja asfalttijätteen tulee täyttää erinäisiä laatuvaatimuksia, minkä vuoksi niiden tutkimisesta ja hyödyntämisen reunaehdoista on tarpeen antaa määräys.

8. Jätettä saavat ammattimaisesti kuljettaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytyt toiminnanharjoittajat.

9. Pölynsidontatoimenpiteillä vähennetään asemalle tulevasta liikenteestä ja jätteiden käsittelystä aiheutuvia pölyhaittoja erityisesti kuivina aikoina.

10. Määräys on tarpeen asiattomien henkilöiden toiminta-alueelle pääsyn ja siitä mahdollisesti aiheutuvien ympäristöriskien ehkäisemiseksi.

11. Jätekasojen enimmäiskorkeus on tarpeen määritellä jätteiden ympäristöön leviämisen ehkäisemiseksi. Roskaantumisen aiheuttaja on velvollinen siivoamaan roskaantuneen alueen.

12-13. Määräykset ovat tarpeen maaperän, pohjaveden ja vesistön pilaantumisen estämiseksi.

14-15. Tieto vastuuhenkilöstä sekä kirjanpito ja raportointi ovat tarpeen toiminnan valvontaa varten.

16. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.

Hakemuksesta jätetyssä mielipiteessä esitettyjen seikkojen huomioon ottaminen päätöksessä

Hermanni-Vallila -seura ry:n mielipiteessä mainitut asiat on otettu huomioon toiminta-aikaa koskevassa lupamääräyksessä. Luvan voimassaoloajan lyhentämistä koskevan mielipiteen osalta ympäristö- ja lupajaosto katsoi, että hakija on esittänyt riittävät perusteet luvan voimassaololle hakemuksen mukaisesti.

Vakuus

Ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaisen jätteen käsittelytoiminnan vakuuden asettamista ei ole edellytetty, koska kyseessä ei ole kaatopaikkatoiminta ja vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat jätteen määrä, laatu ja muut seikat huomioon ottaen vähäiset. Alueella käsiteltävät massat ja jätteet tullaan valtaosin käyttämään hyödyksi maarakentamisessa, jolloin loppusijoitettavaksi tai toisaalle käsiteltäväksi toimitettavan jätteen määrä on vähäinen. Toiminnanharjoittaja ja myös maa-alueen omistaja on Helsingin kaupunki, joten alueen ennallistamiskustannusten jääminen toiminnan päättyessä ympäristönsuojeluviranomaisen maksettaviksi on epätodennäköistä. (YSL 59 §)

Luvan voimassaolo

Lupa on voimassa 31.12.2027 asti. Lupapäätöksen muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.

Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)

Päätöksen täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta

Ympäristö- ja lupajaosto päätti määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen ennen kuin päätös on tullut lainvoimaiseksi. Määräystä annettaessa otetaan huomioon, että toiminta sijoittuu alueelle, jolla on muutakin ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Kierrätyskentän toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät meluun ja pölyyn, jotka eivät ole luonteeltaan pysyviä haittoja. Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.

Vakuutta ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta ei ole edellytetty asetettavan, koska vaatimus vakuuden asettamisesta ei koske kuntaa. (YSL 199 §)

Käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaoston 10.6.2021 (141 §) hyväksymän taksan mukainen ympäristölupahakemuksen käsittelymaksu on 4 410,00 euroa. Lasku toimitetaan erikseen Helsingin kaupungin Taloushallintopalveluliikelaitoksesta.

Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-jaaineistot/ilmoitukset/.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös lähetään tiedoksi hakijalle, rakennusvalvontaviranomaiselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 1, 5, 6 - 8, 16, 17, 27, 29, 34, 42, 43, 44, 46, 48, 49, 52, 58, 59, 62, 66, 70, 83, 85, 87, 89, 93, 94, 134, 170, 172, 190, 191, 198, 199 ja 205 §

Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 6, 11 ja 13 - 15 §

Jätelaki (646/2011) 8, 12, 13, 15, 29, 72, 73, 94, 118 - 122 ja 141 §

Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 24 ja 25 §

Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (843/2017)

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) 2 ja 4 §