Urkuhankkeen hallinnointikulujen enimmäishinnan korottaminen, Helsingin Musiikkitalo Oy
Kaupungin rahoitusosuuden korottaminen Musiikkitalon urkuhankkeessa
Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi Musiikkitalon urkuhanketta koskevan kaupungin rahoitusosuuden korottamisen 72 000 eurolla ja osoittaa määrärahan talousarvion kohdalta 8 06 02 (Arvopaperit, Muut kohteet, kaupunginhallituksen käytettäväksi) kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston käyttöön pääomasijoituksen tekemistä varten.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Musiikkitalon säätiön urkuhanke
Urkuhanke on Musiikkitalon säätiön vastuulla oleva hanke korkeatasoisten konserttiurkujen saamiseksi Musiikkitalon suureen konserttisaliin. Hanke sai alkunsa vuonna 2017 kun säveltäjä Kaija Saariaho ilmoitti lahjoittavansa säätiölle miljoona euroa urkujen hankintaa varten. Säätiö on tämän jälkeen kerännyt urkujen rakentamiseen tarvittavaa rahoitusta merkittäviltä säätiöiltä ja yleisölle suunnatulla varainhankintakampanjalla. Urkujen on tarkoitus valmistua vuonna 2024.
Musiikkitalon päätoimijat ja omistussuhteet
Musiikkitalon päätoimijat ovat Helsingin kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Noin puolet rakennuksesta on osoitettu Sibelius-Akatemian opetustoiminnan käyttöön. Yhteiskäyttötilat eli konsertti- ja harjoitussali sekä aulatilat ovat pääasiassa Radion sinfoniaorkesterin ja Helsingin kaupunginorkesterin käytössä, vähemmässä määrin myös Sibelius-Akatemian.
Musiikkitalon rakennuksen omistaa Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a (jäljempänä kiinteistöyhtiö). Valtion Senaatti-kiinteistöt omistaa 48 prosenttia kiinteistöyhtiön osakkeista ja kaupunki ja Yleisradio kumpikin 26 prosenttia.
Musiikkitalon palvelujen järjestämisestä ja tilojen vuokrauksesta vastaa Helsingin Musiikkitalo Oy (jäljempänä palveluyhtiö). Se huolehtii yhteiskäyttötilojen vuokraamisesta Musiikkitalon päätoimijoille ja ulkopuolisille tapahtumajärjestäjille. Lisäksi se vastaa toimijoiden tarvitsemien palvelujen kuten lipunmyynti-, ravintola-, siivous- ja turvallisuuspalvelujen tuottamisesta, esitystekniikkaan ja tuotantoon liittyvistä palveluista ja Musiikkitalon yleisestä tapahtumaviestinnästä. Kaupunki ja Yleisradio omistavat kumpikin 42 prosenttia palveluyhtiön osakkeista ja Taideyliopisto 16 prosenttia.
Musiikkitalon säätiön tehtävänä on edistää ja vaalia monipuolisen musiikkikulttuurin esille tuomista Musiikkitalossa. Se myöntää avustuksia ja apurahoja sen tarkoitusta edistävään toimintaan ja hankintoihin eikä tavoittele taloudellista voittoa. Säätiö kuuluu Helsingin kaupunkikonserniin.
Kaupunginhallituksen hyväksymä yhteistyösopimus
Kaupunginhallitus on 11.12.2017 § § 1126 hyväksynyt Musiikkitalon urkuhanketta koskevan yhteistyösopimuksen, jonka osapuolina ovat kaupungin lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, Yleisradio, Musiikkitalon säätiö sekä kiinteistö- ja palveluyhtiöt.
Yhteistyösopimuksella osapuolet sopivat urkuhankkeen toteuttamisesta ja rahoittamisesta sekä urkujen hankintaan liittyvistä osapuolten velvollisuuksista ja vastuista. Musiikkitalon säätiö vastaa urkujen hankinnan edellyttämästä varainkeruusta. Valmistuttuaan urut tulevat kiinteistöyhtiön omistukseen ja palveluyhtiön hallintaan. Urut rakennetaan kiinteäksi osaksi palveluyhtiön ulosvuokraamaa konserttisalia ja palveluyhtiö vastaa niiden ylläpidosta ja korjauksista.
Merkittävä osa urkuhankkeen kustannuksista katetaan säätiön hankkimin lahjoitusvaroin. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Yleisradio ja kaupunki sitoutuivat yhteistyösopimuksessa rahoittamaan hanketta kukin korkeintaan 500 000 eurolla. Omistajien myöntämän rahoituksen edellytyksenä oli, että hankkeelle on osoitettavissa riittävä kokonaisrahoitus, kaikkien omistajatahojen rahoitusosuudet ovat keskenään yhtä suuret ja että ne kattavat vain osan urkuhankkeen kustannuksista.
Yhteistyösopimus on esityksen liitteenä 1 ja sitä koskeva kaupunginhallituksen päätös liitteenä 2.
Hankkeen hallinnointikulujen ylittyminen
Urkuhanke on viivästynyt osin koronapandemian vuoksi eivätkä sen hallinnointiin varatut määrärahat tule riittämään. Hankkeen osa-aikaisen projektipäällikön sopimus päättyy tämän vuoden lopussa, vaikka hanketta on vielä noin kaksi vuotta jäljellä, eikä sitä ole voitu uusia määrärahojen loppumisen vuoksi. Omistajat ovat yhdessä arvioineet lisärahoitustarpeeksi yhteensä 217 000 euroa vuosille 2022 ja 2023. Omistajaa kohden tarve on siten noin 72 000 euroa.
Palveluyhtiö ja valtion osuudesta vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö ovat sopineet, että valtion osuus maksetaan palveluyhtiölle myönnetystä koronatuesta. Yleisradio on sitoutunut oman osuutensa kattamiseen. Helsingin osuus edellyttää kaupunginhallituksen päätöstä, koska yhteistyösopimuksessa on aikanaan päätetty, että kaupunki sitoutuu rahoittamaan hanketta korkeintaan 500 000 eurolla.
Lisärahoitustarpeen kattaminen on tarkoituksenmukaista, koska urkuhankkeen onnistuminen on monella tapaa tärkeää myös kaupungille. Korkeatasoisten urkujen saaminen konserttisaliin on merkittävä laadullinen parannus Musiikkitalon konserttitoiminnassa. Konserttisaliin oli akustiikkasuunnitteluvaiheessa tarkoitus sijoittaa myös konserttiurut ja niille on varattu paikka salin etuosassa. Korkeatasoisten konserttiurkujen puuttuminen on rajannut Musiikkitalon ohjelmistoa. Urut mahdollistavat nykyistä huomattavasti tasokkaammat esitykset ja edistävät urkumusiikin kehittymistä laajemminkin.
Päätös tullut nähtäväksi 07.12.2021
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 21731
Atte Malmström, konserniohjauksen päällikkö, puhelin: 09 310 25472