Nuorisoneuvoston asettaminen

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Nuorisoneuvoston asettamispäätös ja oikaisuvaatimus

Kaupunginhallitus on 13.12.2021 § 941 päättänyt nuorisoneuvoston asettamisesta vuosiksi 2022−2023 ja vahvistanut toimintasäännön nuorisoneuvoston työskentelytapojen kuvaukseksi. Päätökseen on tehty liitteenä oleva oikaisuvaatimus. Oikaisuvaatimus sivuaa myös kaupunginhallituksen 3.5.2021 § 343 tekemää päätöstä nuorisoneuvoston kokouksista maksettavista palkkioista sekä kaupunginvaltuuston viimeksi 23.6.2021 § 213 tekemää periaatepäätöstä luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista. Molemmat ovat asian oheismateriaalina.

Oikaisuvaatimuksen mukaan kaupunginhallituksen päätös nuorisoneuvoston asettamisesta on lainvastainen ensinnä siksi, että siinä asetetaan nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien kokoonpanolle ns. sukupuolikiintiö ja toiseksi siksi, että asettamispäätöksessä ei ole todettu, että nuorisoneuvoston palkkionmaksussa sovelletaan kaupunginvaltuuston hyväksymiä luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia. Lisäksi päätös on oikaisuvaatimuksen mukaan epätarkoituksenmukainen, koska siinä edellytetään lautakuntaedustajien osallistuvan lautakunnan kokouksiin vuorotellen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on nuorisoneuvoston jäsen ja siten asianosainen. Oikaisuvaatimus on saapunut säädetyssä määräajassa ja sen käsittely kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien sukupuolikiintiö

Nuorisoneuvostolla on läsnäolo- ja puheoikeus kaupungin toimialalautakunnissa kaupunginhallituksen 24.6.2019 § 478 tekemän linjauksen mukaisesti. Nuorisoneuvosto valitsee keskuudestaan kuhunkin lautakuntaan kolme edustajaa, jotka osallistuvat kokouksiin yksi kerrallaan. Nuorisoneuvoston asettamispäätöksen liitteenä hyväksytty nuorisoneuvoston toimintasääntö edellyttää, että edustajien valinnassa tulee ottaa huomioon laissa säädetty sukupuolten välinen tasa-arvo, ja että lautakuntaryhmästä voi olla enintään 60 prosenttia yhtä sukupuolta. Sama vaatimus on kaupunginhallituksen aiemmassa linjauksessa. Kolmen edustajan ryhmässä tämä tarkoittaa sitä, että enintään kaksi edustajista voi olla samaa sukupuolta.

Lautakuntaedustajien sukupuolikiintiötä koskeva asia on myös apulaisoikeuskanslerin tutkittavana, koska nuorisoneuvoston jäsen on tehnyt kantelun kaupunginhallituksen aiemmasta linjauksesta. Kaupunginhallitus on 16.8.2021 § 571 antanut selvityksensä kantelun johdosta ja asia odottaa apulaisoikeuskanslerin ratkaisua. Esitys perustuu tältä osin apulaisoikeuskanslerille annettuun selvitykseen, joka on kokonaisuudessaan asian oheismateriaalina.

Kuntalain 26 §:n 2 momentissa säädetään nuorten vaikuttajaryhmän toimenkuvasta ja tehtäväkentästä. Lainkohdan perustelujen mukaan nuorten vaikuttajaryhmälle tulee antaa riittävästi tietoja ja varata vaikuttamismahdollisuus päätösten valmistelussa. Kaupungilla on harkintavalta päättää nuorisoneuvoston edustajien läsnäolo- ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa, sekä niiden mahdollisista rajoituksista ja ehdoista. Päätöksenteossa on otettava huomioon hallinnon oikeusperiaatteet ja muu kuntaa velvoittava lainsäädäntö. Ehtojen ja rajoitusten tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden.

Tasa-arvolain 4 a §:n kokoonpanovaatimus ei suoraan sovellu lautakuntaedustajien valintaan, koska nuorisoneuvosto tai lautakuntaedustajaryhmä ei ole kyseisessä lainkohdassa tarkoitettu kunnallinen suunnittelu- ja päätöksentekoelin. Kuntalain perustelujen mukaan nuorten vaikuttajaryhmän kokoonpanossa on kuitenkin tavoitteena molempien sukupuolten mahdollisimman tasapuolinen edustus.

Tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisen velvollisuus on kaikessa toiminnassaan edistää ja varmistaa tasa-arvon toteutumista ja erityisesti muuttaa niitä olosuhteita, jotka estävät tasa-arvon toteutumista. Vaikka sukupuolten tasa-arvoa koskevat säännökset eivät suoraan sovellu nuorisoneuvoston valintaan, sen toiminnassa valinnan jälkeen voidaan edellyttää sukupuolten välistä tasa-arvoa edistäviä toimenpiteitä. Koska tasa-arvolain tarkoituksena on, että sukupuolten tasa-arvo otetaan kunnan toiminnassa mahdollisimman laajasti huomioon, sukupuolikiintiötä on päätetty soveltaa myös nuorisoneuvoston lautakuntaedustajien kohdalla. Sukupuolikiintiön asettaminen on perusteltu toimintatapa, jolla varmistetaan tasa-arvon edistäminen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

Kaupunginhallituksen päätös ei johda tasa-arvolain 7 §:ssä tarkoitettuun välittömään tai välilliseen syrjintään oikaisuvaatimuksessa esitetyllä tavalla. Kaupunginhallituksen päätöksellä päin vastoin taataan sekä naisille että miehille yhtäläiset mahdollisuudet tulla valituksi lautakuntaedustajaksi. Päätös ei aseta naisia ja miehiä eri asemaan sukupuolen perusteella, eikä päätös muutoinkaan vaikuta eri tavalla naisiin ja miehiin. Lautakuntaedustajille ei ole asetettu sellaisia vaatimuksia, jotka vain toisen sukupuolen edustajat voivat täyttää eivätkä nuorisoneuvoston jäsenet joudu toista epäedullisempaan asemaan sukupuolen perusteella.

Kaupunginhallituksen päätös ei syrji myöskään muun- tai transsukupuolisia, koska sukupuolten moninaisuus on mahdollista huomioida lautakuntaedustajien valinnassa. Kaupunginhallituksen vahvistaman nuorisoneuvoston toimintasäännön mukaan sukupuolten moninaisuuden huomioiden lautakuntaryhmästä voi olla enintään 60 prosenttia yhtä sukupuolta. Nuorisoneuvoston lautakuntaedustajia koskeva sukupuolikiintiö ei tarkoita vain naisia ja miehiä. Näin ollen nuorisoneuvoston kohdalla kolmen edustajan kokoonpano voi muodostua esimerkiksi yhdestä naisesta, yhdestä miehestä ja yhdestä muunsukupuolisesta.

Luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien soveltaminen nuorisoneuvoston palkkioissa

Kaupunginhallitus on päättänyt nuorisoneuvoston kokouksista maksettavista palkkioista 3.5.2021 § 343. Päätös ei koske vain nykyistä nuorisoneuvostoa vaan on voimassa toistaiseksi. Nuorisoneuvoston asettamispäätöksessä, johon oikaisuvaatimus kohdistuu, ei ole päätetty palkkioista tai maksettavista korvauksista. Siltä osin kuin oikaisuvaatimus koskee palkkionmaksun periaatteita tai palkkioiden suuruutta, se olisi tullut tehdä kaupunginhallituksen aiempaan päätökseen.

Oikaisuvaatimuksen mukaan nuorisoneuvoston asettamispäätöksessä olisi tullut todeta, että nuorisoneuvoston jäsenille maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia soveltaen kokouspalkkioita, ansionmenetyksen korvausta, lastenhoidon korvausta sekä korvausta avustajan käytöstä ja matkakuluista.

Nuorisoneuvoston asettamispäätöksessä ei ole otettu kantaa luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien soveltamiseen, koska kaupunginhallitus on vain vähän aiemmin erikseen päättänyt nuorisoneuvoston kokouspalkkioista. Kaupunginvaltuuston päätös luottamushenkilöiden taloudellisista etuuksista, johon oikaisuvaatimuksessa viitataan, ei edellytä ottamaan asettamispäätöksessä kantaa siihen, sovelletaanko luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia vai ei. Valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että mikäli luottamushenkilöiden taloudellisia etuuksia haluttaisiin soveltaa myös muissa kuin valtuuston päätöksessä mainituissa toimielimissä, soveltamisesta pitäisi erikseen päättää toimielimen asettamisen yhteydessä. Se, että asiaa ei ole todettu nuorisoneuvoston asettamispäätöksessä, ei tee päätöksestä lainvastaista.

Nuorisoneuvosto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto ovat vaikuttamistoimieliminä asemaltaan rinnasteisia, mutta niillä on myös erityispiirteitä, jotka on huomioitu kokouspalkkioiden ja maksettavien korvausten perusteissa.

Ansionmenetyksen korvaaminen ei ole nuorisoneuvoston kohdalla perusteltua, koska sen jäsenet ovat lähtökohtaisesti oppivelvollisia. Alaikäisinä he eivät ole elatusvelvollisia itsestään eikä mahdollinen ansionmenetys vaikuta heidän toimeentuloonsa samalla tavalla kuin muiden vaikuttamistoimielinten jäsenten kohdalla. Lastenhoidosta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen sen sijaan voisi olla tarkoituksenmukaista yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien turvaamiseksi, mutta siihen ei tähän mennessä ole kertaakaan ollut tarvetta. Tarvittaessa voitaisiin selvittää mahdollisuutta korvata lastenhoidosta aiheutuneet kustannukset nuorisoneuvoston omasta toimintamäärärahasta tai miettiä muita toimintatapoja kokouksiin osallistumisen mahdollistamiseksi.

Vaikuttamistoimielinten kokouspalkkioista tai muista toimintaedellytyksistä ei säädetä laissa, vaan asia on kaupungin harkinnassa. Harkintavaltaa ohjaavat hallintolain 6 §:n mukaiset hallinnon oikeusperiaatteet, muun muassa tasapuolisuusvaatimus. Perustuslain 6 §:n vaatimus ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta edellyttää, että viranomaisen ratkaisutoiminta on johdonmukaista. Yhdenvertaisen ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksista ei kuitenkaan seuraa, että eri vaikuttamistoimielinten jäsenille tulisi maksaa palkkio samoin perustein, vaan harkinnassa voidaan ottaa huomioon kunkin toimielimen erityispiirteet.

Nuorisoneuvoston palkkioita koskevan päätöksen valmistelussa on aikanaan huolellisesti arvioitu nuorisoneuvoston toimintaedellytysten kokonaisuutta ja sen vaikutuksia osallistumisen houkuttelevuuteen. Kokouspalkkiot vastaavat valtakunnallista keskiarvoa. On ensiarvoisen tärkeää, että toimintaan osallistumista ohjaa aito halu vaikuttaa ja tuoda nuorten näkemyksiä poliittiseen päätöksentekoon, ei kokouspalkkio tai ansionmenetyksestä saatava korvaus. Kokouspalkkioiden lisäksi nuorisoneuvoston toimintaedellytyksistä on kuntalain 26 §:n mukaisesti huolehdittu mm. toimintamäärärahalla, nuorisoneuvoston käytössä olevilla kokoustiloilla sekä nuorisopalvelujen ja muiden kaupungin asiantuntijoiden antamalla tuella asioiden valmisteluun ja kokousten järjestämiseen.

Nuorisoneuvoston edustajien vuorottelu toimialalautakuntien kokouksissa

Nuorisoneuvoston asettamispäätöksen mukaan lautakuntaedustajat osallistuvat toimialalautakuntien kokouksiin yksi kerrallaan mahdollisimman tasapuolisesti vuorotellen.

Kaupunginhallituksen päätöksen tarkoituksena ei ole ollut, että lautakuntaedustajien tulisi vuorotella niin, että edustaja vaihtuu jokaiseen kokoukseen. Myös muu vuorottelurytmi on mahdollinen. Päätöksen tarkoituksena on ollut ainoastaan turvata tasapuolinen osallistuminen niin, että lautakuntaedustajat vuorottelevat kokouksissa jollain hyväksi katsomallaan tavalla, kuitenkin niin että osallistumiskertoja tulee suurin piirtein saman verran kaikille. Jos nuorisoneuvoston keskuudessa on tulkittu, että lautakuntaedustajien tulee vuorotella vain yksi kokous kerrallaan, käytäntöä voidaan vapaasti muuttaa.

Päätöksen täytäntöönpanon kieltäminen ja nuorisoneuvoston kuuleminen

Edellä käsiteltyjen asioiden lisäksi oikaisuvaatimuksessa esitetään, että kaupunginhallituksen tulisi kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpano kunnes asiaan on annettu lainvoimainen ratkaisu, ja että nuorisoneuvostoa tulisi kuulla ennen oikaisuvaatimuksen käsittelyä kaupunginhallituksessa.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätöksen täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Tällä tarkoitetaan lähinnä tilanteita, joissa täytäntöönpano aiheuttaa sellaisia peruuttamattomia muutoksia, joita ei voida palauttaa ennalleen, jos päätös myöhemmin kumotaan. Nuorisoneuvoston asettaminen tai lautakuntaedustajien valitseminen ei ole tällainen, koska lautakuntaedustajat voidaan suhteellisen vaivattomin toimenpitein valita uudelleen.

Nuorisoneuvoston kuuleminen ei ole enää oikaisuvaatimuksen käsittelyvaiheessa tarpeen, koska se on osallistunut asettamispäätöksen ja toimintasäännön valmisteluun merkittävällä tavalla ensin työpajassa ja myöhemmin erillisessä kuulemistilaisuudessa.

Kaupunginhallitus 13.12.2021 § 941

Päätös

Esittelijä

Lisätiedot

Maria Nyfors, kaupunginsihteeri, puhelin: 310 21731

Päätös tullut nähtäväksi 13.04.2022

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.