Vahingonkorvaus, takaisinsaantivaatimus, henkilövahinko 20.3.2021, LähiTapiola
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 3.2.2022 § 8 (takaisinsaantivaatimus, liukastuminen LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 3.2.2022 (8 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 3.2.2022 (8 §) päätöksellään hylännyt 20.3.2021 osoitteessa Pelipolku tapahtuneeseen liukastumisvahinkoon liittyvän takaisinsaantivaatimuksen. LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö hakee takaisinsaantia maksamassaan liukastumisvahingossa 21396. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan työtapaturma- ja ammattitautilain perusteella esittämänsä 13 601,81 euron suuruisen vaatimuksen takaisinsaannista 20.3.2021 noin kello 12.30 osoitteessa Pelipolku jalkakäytävällä tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan, että kaupungin on kadun kunnossapitovelvollisena korvausvastuusta vapautuakseen pystyttävä osoittamaan, että liukkaudentorjunnasta oli huolehdittu olosuhteiden edellyttämällä tavalla juuri kyseisellä kadulla. Kaupungin olisi pitänyt ryhtyä toimenpiteisiin liukkauden torjumiseksi sääolosuhteiden ollessa ko. ajankohtana 13.3.-17.3.2021 sellaiset, että lämpötila oli vaihdellut nollan molemmin puolin, mikä oli omiaan lisäämään liukkautta. Hakijan mukaan lämpötilojen vaihtelut ja vesisateet olivat mitätöineet 9.3.2021 tehdyn karhennuksen vaikutuksen eikä kaupunki ole esittänyt selvitystä siitä, milloin vahinkopaikka oli hiekoitettu vahinkoa edeltävästi.
Perustelut
Lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja asiassa saatuun uuteen lisäselvitykseen sekä yhtyy hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä ajoittainen liukkaus synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta, vaan edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, joten pelkästään siitä, että talviolosuhteissa on tapahtunut liukastuminen, ei yksinään seuraa kunnossapitovelvollisen vahingonkorvausvastuuta.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.
Kyseessä olevassa vahingossa merkittävänä tekijänä liukastumisessa on ollut aamupäivän aikana satanut vähäinen lumi, joka on peittänyt katujen ja jalkakäytävien pinnat. Tällöin kadun käyttäjiltä edellytetään olosuhteiden huomioon ottamista ja erityistä varovaisuutta heidän liikkuessaan talvisilla kaduilla. Kadun käyttäjien mahdollisuudesta omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteisiin on mainittu esim. kunnossapitolain (669/1978) muuttamista koskevassa hallituksen esityksessä (HE 281/2004, ks. yksityiskohtaiset perustelut s. 16).
Vahinkopaikalla on suorittanut tarkastusta ja kunnossapitoa kokenut kaupungin sopimusurakoitsija, joka on urakoinut katujen talvikunnossapidon tehtäviä vuodesta 1986 lähtien. Helsingin kaupungille kyseinen yhtiö on suorittanut talvikunnossapidon alueurakointia vuodesta 1997 lähtien.
Ilmatieteen laitoksen (Kaisaniemi) havaintoaineiston mukaan vahinkopäivänä lämpötila on kello 12.30 mennessä noussut plussan puolelle 0,1 asteeseen pakkasyön jälkeen. Aamupäivän kevyt lumisatelu ei ole kerryttänyt lunta niin paljon, että kyseisen III luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys (5 cm) olisi ylittynyt. Vahinkopäivän lumisateen määräksi on mitattu yhteensä 0,3 mm.
Urakoitsijan työnjohto on päivittäin tarkkaillut alueella keliolosuhteita. Vahinkopaikkaa oli hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkoa 3.3.2021. Tämän hiekoituksen jälkeen alueella ei ole ilmennyt tarvetta lisähiekotuksille. Vähäistä lumisadetta on esiintynyt 6.-7.3.2021, mutta aurauksen lähtökynnys ei ole kuitenkaan ylittynyt ennen kuin 9.3.2021, jolloin aurauskynnys edellisen kerran ylittyi ennen vahinkopäivää. 9.3.2021 kello 22.43 on aurattu käyttäen ns. verkkoteräauraa, joka jättää auratun pinnan karheaksi ja tehokkaasti nostaa aikaisemmin tehtyjen hiekoitusten hiekat uudelleen pintaan. 12.3.2021 on satanut lunta n. 2 cm, jolloin aurauksen lähtökynnys ei ole ylittynyt. 13.-14.3.2021 on kahden vuorokauden sademäärä ollut yhteensä 7,4 mm lämpötilan vaihdellessa 0,1-1,2 asteen verran plussan puolella. Osa sateesta on kuitenkin silloin tullut lumena ja osa vetenä, joten aurauksen lähtökynnys ei tällöinkään ole ylittynyt. 15.3.-19.3.2021 sää on ollut poutainen. Päivittäin suoritetun tarkkailun perusteella ei ole havaittu tarvetta yleiseen liukkaudentorjuntaan.
Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että kadun mitkään osa eivät koskaan olisi liukkaat. Kaupunki katsoo, että tässä tapauksessa ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta, vaan liukkaudentorjuntaa on ennen vahinkoa tehty kaupungin normien mukaisesti. Liukastumiseen on ollut myötävaikuttamassa jalkakäytävän päälle satanut kevyt lumi, mikä on asettanut jalankulkijoille erityisen tarpeen noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta kadulla liikuttaessa.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta eikä hakijalla siten ole työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:ssä säädetyn mukaista takautumisoikeutta kaupunkia kohtaan vahingon johdosta suorittamansa vakuutuskorvauksen osalta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeenä 7.2.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 11.2.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 03.02.2022 § 8
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan takaisinsaantivaatimuksen.
Päätöksen perustelut
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö hakee takaisinsaantia maksamassaan liukastumisvahingossa 21396. Vaatimus koskee 20.3.2021 noin kello 12.30 osoitteessa Pelipolku tapahtunutta liukastumista pumpulilumen peittämään jäiseen kohtaan jalkakäytävällä. Takaisinsaantivaatimuksessa on vaadittu kaupunkia korvaamaan yhteensä 13 601,81 euroa liukastumisen aiheuttamista kustannuksista. Vaatimuksen mukaan hakija on oikeutettu takaisinsaantiin työtapaturma- ja ammattitautilain 270 §:n perusteella.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan.
Saadun selvityksen mukaan vahinkopaikka on luokiteltu III luokkaan. III luokan kaduilta poistetaan liikennettä haittaava lumi, sohjo ja jää niin, että riittävä kulkukelpoisuus säilyy. Liukkaus torjutaan III luokan väyliltä I ja II luokan väylien jälkeen. III luokan kevyenliikenteenväylän aurauksen lähtökynnys on 5 cm lunta. Toimenpideaika on 8 tuntia kuitenkin niin, että yöllinen lumisade aurataan klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun säätilassa tapahtunut muutos aiheuttaa liukkauden tuntuvan lisääntymisen.
Ilmatieteen laitoksen Kaisaniemen säämittausasemalla tehtyjen mittausten mukaan vahingon aikaan vahinkopäivänä lämpötila on kello 12.30 noussut juuri lämmön puolelle, 0,1 asteeseen. Aamupäivän ajan lämpötila on yön pakkaslukemien jälkeen lähtenyt nousuun ja ollut lähellä nollaa iltaan asti. Hyvin vähäistä sadetta on mitattu aamupäivän aikana.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Pelipolku on aurattu edellisen kerran aurauskynnyksen ylityttyä 9.3.2021 kello 22.43. Aurauksessa käytetään verkkoteräauraa, joka jättää auratun pinnan karheaksi ja nostaa aiemmin tehdyn hiekoituksen pintaan.
Selvityksen mukaan edellisen aurauksen jälkeen alueella on 12.3.2021 satanut lunta 2 senttimetriä, joten aurauskynnys ei ole ylittynyt. 13.-14.3.2021 kahden vuorokauden mitattu sademäärä on ollut yhteensä 7,4 mm vedeksi muunnettuna, osa sateesta tullut lumena ja osa vetenä, joten aurauskynnys ei tuolloinkaan ole ylittynyt. Vahinkopäivänä on mitattu vähäistä lumisadetta, yhteensä 0,3 mm. Työnjohto on tarkkaillut keliolosuhteita alueella päivittäin. Ylimääräisiin kunnossapidon toimenpiteisiin ei ole ollut tarvetta ryhtyä.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä voi vapautua vahingonkorvausvastuustaan, jos hän voi osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.
Liukkauden torjuntaa ei myöskään ole mahdollista toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta talvella liikkuessaan. (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397). On tunnettu tosiasia, että liukkaus lisääntyy lämpötilan vaihdellessa nollan molemmin puolin.
Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella liukkaudentorjunta on ennen vahinkoa tehty Helsingin kaupungin normien mukaisesti. Kaupunki ei katso, vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen, laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Työtapaturma- ja ammattitautilaki (459/2015) 270 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 12.10.2022
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512