Toivomusponsi, eri toimijoiden monipuolinen kuuleminen koronapandemian jälkeisessä elpymisessä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Käsitellessään 2.2.2022 Sosialidemokraattisen valtuustoryhmän ryhmäaloitetta koronapandemian jälkeisestä elpymisohjelmasta kaupunginvaltuusto hyväksyi Laura Kolben toivomusponnen: ”Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta, koronapandemian jälkeisessä elpymisessä, löytää keinoja kuulla monipuolisesti Helsingissä toimivia järjestöjä, kaupunginosayhdistyksiä, kulttuuritoimijoita ja yrittäjäverkostoja.”

Yleisesti korona-epidemiasta voidaan todeta, että vuoden 2022 aikana suhtautuminen korona-epidemiaan muuttui globaalisti ja pyrkimykset kohti normaalimpaa elämää näkyivät keväällä 2022 laajoina rajoitusten poistumisena sekä kansalaisten ja median suhtautumisena kriisiin. Käytännössä mm. tapahtumiin liittyvät rajoitukset purettiin ja kulttuuri- ja tapahtumatoimiala on päässyt elpymään.

Vuosina 2020–2022 kaupungin kriisijohtamista ja ulkoista viestintää kehitettiin. Ulkoisten arviointien pohjalta ne toimivat hyvin.

Korona-aikana kaupungin vuorovaikutus järjestöihin ja eri kansalaisyhteiskunnan toimijoihin oli tiiviistä. Järjestötoimijoille tiedotettiin kattavasti rajoitustilanteiden muutoksista ja päätöksistä, mm. kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan koronainfoissa. Viestintää toteutettiin monikielisesti, mm. uutiskirjeinä kielivähemmistöjen järjestöille. Kaupunkilaisten palvelujen turvaamiseksi kehitettiin järjestötoimijoiden kanssa verkostomaisesti yhteistyössä uusia palvelumalleja, esim. Helsinki-Apu ja koronatalkoot.fi.

Tapahtumatoimialalla pidettiin jatkuvasti tiivistä yhteistyötä tapahtumatoimialan yrittäjiin, järjestöihin ja muihin toimijoihin. Vuosina 2020– 2021 keskityttiin erityisesti terveysturvallisten tapahtumien mahdollistamiseen esimerkiksi laatimalla tapahtumien terveysturvallisuusohjeet sekä järjestämällä virtuaalitapahtumia.

Tapahtumatoimijoiden kanssa koronatilanteen haittoja toimijoille pyrittiin vähentämään myöntämällä uudenlaisia, ketteriä ja kohdistettuja avustusmuotoja, kuten taide- ja kulttuurialan erityisavustukset ja mikroavustukset. Suorien rahallisten avustuksien lisäksi kaupunki tuki eri toimijoita esimerkiksi myöntämällä vuokrahelpotuksia, pidennettyjä laina-aikoja sekä lyhennysvapaata lainojen maksuun.

Elinkeino-osasto vastasi työ- ja elinkeinoministeriön myöntämän yksinyrittäjien toimintatuen jakamista Helsingissä. Yrittäjille jaettiin 2000 euron toimintatukea yhteensä 15 288 000 euroa (2020). Yksinyrittäjien toimintatuen jakamisen lisäksi elinkeino-osasto vastasi valtakunnallisesta yrittäjien korona-apu -palvelusta Helsingissä. Palvelussa neuvottiin useita tuhansia helsinkiläisiä yrityksiä.

Vuoden 2022 aikana ja jälkeen on otettu käyttöön joukko uusia vuorovaikutuksen ja kuulemisen muotoja, mm. järjestöneuvottelukunta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lakisääteinen neuvottelumalli, vahvistamaan järjestökentän ja kaupungin vuorovaikutusta sekä kuulemiskäytäntöjä. Nämä vahvistavat erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistuksen (sotepe-uudistus) jälkeistä kaupungin yhtenäisten käytäntöjen ja vuorovaikutustapojen muodostumista.

Korona-ajan jälkeen erilaisten järjestöjen, yhdistysten, verkostojen ja kulttuuritoimijoiden kuulemiseen onkin kiinnitetty laajasti huomiota. Järjestöneuvottelukunnan tarkoituksena on vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, viestintään ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyöhön. Sen tarkoituksena on edistää sekä kaupungin ja järjestöjen että Helsingissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä. Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustus kattaa tasapuolisesti helsinkiläinen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kentän.

Jatkossa Helsingin kaupungin on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Helsingillä on osana perustoimintaansa joukko jo aiemmin luotuja vuorovaikutustapoja järjestö- ja toimijakentän kanssa toimimiseen, mitkä jatkuvat korona-ajan jälkeen, mm. osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunta, jolla seurataan Helsingin osallisuusmallin toimeenpanoa, stadiluotsitoiminta sekä toimialojen omat laajat järjestöjen verkosto- ja avustamiskäytännöt.

Elinkeino- ja matkailutoimijoiden kanssa on viime vuosina kehitetty kuulemis- ja vuorovaikutusverkostoja, mm. matkailun Helsingin tekijät -verkosto sekä HELY -työryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi. Myös yritysluotsitoiminnalla lisätään vuoropuhelua kentän kanssa.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmalli

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin lähtökohtana toimivat osallisuuden periaatteet vahvistettiin kaupungin hallintosäännön hyväksymisen yhteydessä 16.11.2016 § 291 kaupunginvaltuustossa. Kaupunginhallitus päätti osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpanosta ja rahoituksesta 13.11.2017 § 1047. Malli valmisteltiin laajassa yhteistyössä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa.

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmalli muodostaa kaupunkitasoisen toimintamallin, jolla lisätään kaupunkilaisten, järjestöjen, elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa kaupungin palveluihin ja päätöksentekoon sekä tehdä yhdessä vaikuttavia tekoja ja toimia toisten hyväksi. Helsingin kaupunkistrategiassa nostetaan esille dialogin ja väestöryhmien välisen ymmärryksen ja yhdenvertaisuuden edistäminen, jota osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimintakokonaisuus edesauttaa. Tavoitteena on, että asukkaat ja yritykset luottavat kaupungin toimintaan, että heidän todellinen vaikutuksensa toimintaan vahvistuu ja että modernit osallisuuskäytännöt parantavat väestöryhmien välistä ymmärrystä, yhdenvertaisuutta ja palvelujen laatua. Kaupunki edesauttaa dialogia sekä aktivoi heikoimmassa asemassa olevia osallistumaan. Malli on keskeisessä roolissa tavoiteltaessa kaupungin toiminnan asukaslähtöisyyden, yhdessä tekemisen ja kaupunkilaisten osallisuuden laajentumista.

Osallisuus- ja vuorovaikutusmallin toimeenpanopäätökseen on kirjattu kymmenen osallisuuden osa-aluetta, jotka ovat alueellinen osallisuus, yritysluotsit, osallistuva budjetointi, toimialojen osallisuustyö, vapaaehtoistoiminta, kaupungin tilojen käytön avaaminen, avoin data, vaikuttajatoimielimet, aloitteet ja palautteet sekä digitaalinen osallistuminen. Toimeenpanopäätöksessä kaupunginhallitus päätti kehottaa toimialalautakuntia osaltaan raportoimaan osallisuuden toteutumisesta kaupunkistrategian arvioinnin yhteydessä valtuustokauden puolivälissä.

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen periaatteet on kirjattu kaupungin hallintosääntöön (27 luku § 1). Sen mukaan kunnan jäsenten osallisuus ja kaupungin ja kaupunkilaisten vuorovaikutus perustuu yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntämiseen, omaehtoisen toiminnan mahdollistamiseen ja yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luomiseen.

Osallisuuden edistämisen tueksi kaupungille luotua osallisuus- ja vuorovaikutusmallia toteutetaan kaikilla kaupungin toimialoilla ja osallisuutta edistetään monin eri tavoin ja sitä toteutetaan jatkuvasti toimialojen palveluissa. Kaupunkitasoisella mallilla lisätään kaupunkilaisten, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Helsingin palveluihin ja päätöksentekoon.

Seuraavassa käydään tarkemmin läpi, miten Helsingissä on viime vuosina edistetty asukkaiden ja yhteisöjen osallisuutta erilaisilla rakenteilla ja toimenpiteillä.

Järjestöneuvottelukunta

Kaupunginhallituksen kokouksessa 30.1.2023 päätös järjestöneuvottelukunnan asettamista toimikaudekseen 1.2.2023 alkaen jäi pöydälle.

Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaosto linjasi kokouksessaan 6.6.2022 (§ 27), että järjestöyhteistyötä edistetään verkostomaisella mallilla, jota koordinoidaan kaupunginkansliasta. Kaupunki on alusta vapaalle kansalaistoiminnalle, jossa yhdessä tekeminen ja järjestöaloitteisuus on keskiössä. Lisäksi järjestöyhteistyön edistämiseksi perustetaan kaupunkitasoinen järjestöneuvottelukunta sekä tarvittaessa toimialatasoisia järjestöneuvottelukuntia.

Asiaa valmisteltiin tämän jälkeen kansliapäällikön 22.8.2022 § 159 asettamassa Järjestöyhteistyön ja kaupungin avustusten kaupunkiyhteistä mallia valmistelevassa jatkotyöryhmässä. Valmisteluun osallistui laaja joukko helsinkiläisiä järjestöjä.

Järjestöneuvottelukunta vaikuttaa kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, viestintään ja seurantaan asioissa, jotka liittyvät järjestöjen toimintaedellytyksiin ja vaikuttamismahdollisuuksiin sekä kaupungin ja järjestöjen välisen yhteistyöhön.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on varmistaa järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia:

• tuomalla esiin järjestöjen näkökulmaa esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla
• osallistumalla kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevaan yhteistyöhön, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 6 §:ssä tarkoitettuihin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvotteluihin muiden laissa kuvattujen sidosryhmien ohella myöhemmin sovittavalla tavalla
• edistämällä osaltaan viestintää järjestöjen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin toimintaan
• edistämällä Helsingin kaupungin ja järjestöjen välistä yhteistyötä sekä
• edistämällä Helsingissä toimivien järjestöjen välistä yhteistyötä.

Järjestöneuvottelukunnan järjestöedustuksen on tarkoitus kattaa mahdollisimman tasapuolisesti helsinkiläinen järjestö- ja kansalaisyhteiskunnan kenttä. Edustus muodostuu seuraavista teemaryhmistä:

• lapsi- ja perhejärjestöt, ennaltaehkäisevän päihdetyö ja päihdetyön järjestöt, mielenterveyttä edistävät järjestöt, eriarvoisuuden ehkäisyn parissa toimivat järjestöt, nuoriso- ja varhaisnuorten järjestöt, kotoutumisen ja yhdenvertaisuuden edistämisen parissa toimivat järjestöt, vanhusjärjestöt, vammais- pitkäaikaissairaus- ja potilasjärjestöt, kulttuurialan järjestöt, liikunta- ja vapaa-ajan järjestöt, pääosin vapaaehtoisvoimin toimivat järjestöt, kaupunginosa-, asukas- ja paikallisjärjestöt, ympäristön ja liikenteen parissa toimivat järjestöt sekä turvallisuuden ja varautumisen järjestöt.

Järjestöjen teemaryhmien tunnistamista varten kartoitettiin Helsingin kaupungin järjestöyhteistyötä sekä keskeisimpiä kaupungin työntekijöiden ja järjestöjen yhteistyöverkostoja vuoden 2022 aikana.

Järjestöneuvottelukunnan tehtävät, rakenne ja teemaryhmät vuorovaikutettiin laajasti järjestöjen kanssa valmisteluvaiheessa.

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunta

Pormestari asetti 21.9.2022 osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunnan toimikaudeksi 2022–2025. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää, ohjata ja seurata Helsingin osallisuusmallin täytäntöönpanoa. Samalla nimettiin neuvottelukunnan jäsenet, kuten Helsingin yrittäjät ry, Helsingin kaupunginosayhdistykset ry ja Moniheli ry.

Neuvottelukunta edistää poikkihallinnollista yhteistyötä kaupungin ja asukkaiden ja yhteisöjen edustajien välillä. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii pormestari ja sen jäseninä ovat myös apulaispormestarit. Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan pormestari ja apulaispormestarit vastaavat kuntalaisten osallisuuden ja vuorovaikutuksen toteutumisesta.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen neuvottelumalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (6 §:n) mukaan Helsingin kaupungin on neuvoteltava vähintään kerran vuodessa yhdessä HUS-yhtymän sekä kunnassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä tekevien muiden julkisten toimijoiden, yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä, yhteistyöstä ja seurannasta.

Neuvottelujen toteuttamisen mallia on valmisteltu kaupunginkanslian strategiaosastolla yhteistyössä toimialojen ja muiden kumppaneiden kanssa. Lisäksi tiivistä vuoropuhelua on käyty järjestöyhteistyötä valmistelevan työryhmän kanssa. Mallin esittely oli myös osana Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusjaostossa käsiteltävää järjestöyhteistyökokonaisuutta 21.11.2022 (§ 43). valmistelu).

Rakenteellisten yhteistyö- ja neuvottelukokonaisuuksien lisäksi järjestöjä, kaupunginosayhdistyksiä, kulttuuritoimijoita ja yrittäjäverkostoja kuullaan kaupungin eri toiminnoissa, joista seuraavassa on nostettu muutamia esimerkkejä.

Stadiluotsit

Kaupungin osallisuuden perustoimintoimintoihin on kuulunut jo usean vuoden ajan stadi- ja yritysluotsitoiminta.

Kaikissa Helsingin suurpiireissä toimii stadiluotsi. Stadiluotsit edistävät kaupunkilaisten osallisuuden moniäänisyyttä ja ovat toimialojen tukena asukkaiden osallisuuteen liittyvissä asioissa. Lisäksi stadiluotsit tukevat kaupunkilaisten, yhteisöjen ja kaupungin työntekijöiden keskinäistä vuoropuhelua ja yhdessä toimimista. Usein tämä tarkoittaa verkostojen rakentamista ja ihmisten yhteen saattamista.

He auttavat kaupunkilaisia osallistumaan oman alueensa kehittämiseen ja löytämään oikeat kanavat vaikuttaa. Stadiluotseilta saa tietoa, ohjausta ja neuvontaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa. Stadiluotsit ovat mukana pormestarin asukasiltojen järjestämisessä sekä osallistuvan budjetoinnin eli OmaStadin eri vaiheissa. OmaStadin toteuttamisessa tehdään laajasti yhteistyötä järjestöjen kanssa etenkin yhdenvertaisen osallisuuden edistämiseksi.

Yritysluotsit

Kaupungissa työskentelee kolme yritysluotsia, joilla jokaisella on oma osa-alueensa hoidettavanaan. Yritysluotsien tehtävänä on lisätä kaupungin ja yritysten välistä yhteistyötä ja vuoropuhelua neuvomalla yrittäjiä. Yritysluotsien avulla yritykset löytävät kaupungin toimijoista juuri oikeat yhteistyötahot.

Yritysluotsien puoleen voi kääntyä kysymyksissä, jotka koskevat erityisesti yritysten fyysistä toimintaympäristöä ja lupa-asioita, työvoima- ja osaamistarpeita sekä alkuvaiheen yrittäjyyden ja yritysyhteistyön kehittämistä. Luotsit kartoittavat ja kuuntelevat yritysten tarpeita ja etsivät niihin ratkaisuja sekä kehittävät alueellisia yrittäjäverkostoja.

Yritysluotsien avulla Helsingin kaupunki pystyy vastaamaan entistä paremmin yrittäjäkentältä kantautuviin toiveisiin ja edistämään yritysystävällisyyttä Helsingissä.

Matkailun verkostotyö

Helsingin tekijät -verkoston toimintamallia uudistettiin mm. uudella aamukahvikonseptilla. Uusia kumppaneita maksulliseen verkostoon liittyi 22, kattaen eri matkailun toimialat. Aamukahveilla osallistujia oli 45-88/kerta ja kolmessa verkostotilaisuudessa 135-156 osallistujaa/tilaisuus. Tyytyväisyys uudistettuun verkostomalliin oli 4,2 (asteikolla 1-5).

Matkailutoimialojen toimintaympäristöä on kehitetty koronapandemian jälkeisessä tilanteessa Matkailun ja tapahtumien toimintaohjelman 2022–2026 mukaisesti. Toimintaohjelma hyväksyttiin kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa 9.5.2022.

Kaupunkikonsernin sisäisen matkailun yhteistyöryhmän ja matkailuelinkeinon neuvoa-antavan työryhmän toiminta käynnistettiin. Työryhmien myötä yhteistyö on tiivistynyt ja ymmärrys matkailun merkityksestä kaupungissa, yritysten toiveista ja toisaalta kaupungin tekemästä työstä yritysten suhtaan on kasvanut. Neuvoa-antavan työryhmän toiveesta toimenpiteitä kohdennetaan mm. työvoiman kohtaantohaasteisiin vastaamiseen ja kansainväliseen markkinointiin liittyvän yhteistyön selkeyttämiseen ja lisäämiseen.

Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän yhteistyöryhmä ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi

Kansliapäällikkö asetti 1.9.2021 Helsingin kaupungin ja elinkeinoelämän edustajien yhteisen työryhmän ydinkeskustan elinvoiman vahvistamiseksi (HELY) valtuustokaudeksi 2021–2025. HELY-työryhmä on kokoontunut perustamisensa jälkeen kahdeksan kertaa.

Työryhmälle on perustettu kaksi alatyöryhmää, joista toinen keskittyy tapahtumien pullonkaulojen poistamiseen ja toinen on teettänyt Helsingin ydinkeskustan viestintästrategian ja markkinoinnin kattokonseptin, jota aletaan toteuttaa vuoden 2023 alusta.

Työryhmän kokouksissa on lisäksi käsitelty mm. seuraavia aiheita:

• ydinkeskustan maankäytön kehityskuva 2032, nopeat toimenpiteet käveltävyyden edistämiseksi sekä kesäkatujen ja -terassin valmistelu,
• Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle (ELMA) -työn ydinkeskustaa koskevat linjaukset,
• Helsingin suurten hankkeiden työmaiden liikennevaikutukset ja aikataulutus,
• ydinkeskustan liikennejärjestelmän tavoitteet ja
• keskustan elinvoiman mittaaminen.

Työryhmän kuuluu kaupungin omien edustajien lisäksi mm. Helsingin seudun kauppakamari, Helsingin yliopisto, Helsingin Yrittäjät ry, Helsinki City Markkinointi ry, Kaupan Liitto ja Majoitus- ja ravitsemuspalvelut MaRa ry.

Tapahtumatoimialan verkostotyö

Kaupunginkanslia valmisteli vuonna 2022 yhdessä toimialojen ja tapahtumallisuuteen liittyvien tytäryhteisön jäsenien kanssa matkailun ja tapahtumien toimintaohjelman ja käynnistimme sen toimeenpanon. Tapahtumallisuuden kehittymistä edistettiin Helsingissä toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti.

Vuoden 2022 aikana kaupunki pyrki mm. varmistamaan yhdessä tapahtumatoimialan eri toimijoiden (järjestöt, yritykset jne.) ja viranomaisten kanssa tapahtumien mahdollisimman sujuvan toteuttamisen ja toteutumisen unohtamatta tapahtumien terveysturvallisuutta. Tästä saatiin myös hyviä onnistumisia, kuten UEFA Super Cup. Koronapalautumisrahaa oli myös käytettävissä, ja tässä tehtiin tiivistä yhteistyötä kaupunginkanslian ja Kulttuuri ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Myös jo aiemmin perustetut yhteistyöryhmät, kuten kansliapäällikön huhtikuussa 2022 nimeämä Suurtapahtumien koordinaatioryhmä, jatkoivat toimintaansa.

Erityisavustus taide- ja kulttuuritoimijoille koronasta palautumiseen vuosille 2022–2023

Koronaerityisavustukset

Helsingin kaupungin talousarviossa vuodelle 2022 kaupunginhallituksen käyttövaroihin varattiin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaisesti 70 miljoonaa euroa koronasta toipumiseen eli koronan aiheuttamiin jälleenrakennustarpeisiin vuosille 2022 ja 2023. Määräraha osoitettiin kasvatuksen ja koulutuksen (17 milj. euroa), kulttuurin ja vapaa-ajan (8 milj. euroa) sekä sosiaali- ja terveystoimialoille (45 milj. euroa).

Jo ennen tätä Helsinki päätti ensimmäisistä yrityksille ja muille organisaatioille suunnatuista tukitoimista heti koronakriisin alkuvaiheessa, maaliskuussa 2020. Linjauksia tukimuodoista tehtiin niin kaupungin koronakoordinaatioryhmässä kuin kaupunginhallituksessa ja lautakunnissa. Suorien rahallisten avustuksien lisäksi kaupunki tuki toimijoita esimerkiksi myöntämällä vuokrahelpotuksia, pidennettyjä laina-aikoja sekä lyhennysvapaata lainojen maksuun.

Erityisavustus koronasta palautumiseen

Koronasta palautumiseen kohdennettiin vuonna 2022 Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle 600 000 euroa erityisavustuksina. Avustusmuodolla halutaan elvyttämällä tukea jatkuvuutta ja turvata toimintaa taiteen ja kulttuurin kentällä ja tukea toimijan palautumista koronasta. Erityisavustusta voivat hakea taide- ja kulttuurialalla toimivat rekisteröityneet yhteisöt, joiden toiminta on ammattimaista. Hakijan kotipaikan tulee olla Helsinki. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto myönsi kulttuurin koronaerityisavustusta vuodelle 2022 yhteensä 600 000 euroa 41 hakijalle.

Mikroavustukset

Mikroavustuksiin vuodelle 2022 kohdennettiin 250 000 euroa. Mikro-avustus on uusi avustusmuoto ja kokeilu. Sen tavoitteena on lisätä monimuotoista tapahtumallisuutta ympäri kaupunkia ja tukea taide- ja kulttuurikentän työllisyyttä. Hakuprosessi on nopeaa ja kevyt. Mikroavustusta voivat hakea taiteilijat, freelancerit, työryhmät ja kulttuuritapahtumien toteuttajat. Päätökset avustuksista tehtiin kesäkuussa 2022.

Projektiavustukset koronasta palautumiseen

Vuosille 2022 ja 2023 on kohdennettu 450 000 euroa eli yhteensä 900 000 euron lisämääräraha projektiavustuksina. Projektiavustuksia arvioitaessa kiinnitetään huomiota taide- ja kulttuuriavustusten voimassa oleviin arviointiperusteisiin, joita ovat muun muassa taiteellinen laatu, monimuotoisuus ja tasa-arvo ja saavutettavuus ja saatavuus. Projektiavustuksia voivat hakea yksityishenkilöt, työryhmät ja rekisteröityneet yhteisöt. Projektiavustushaku on jatkuva ja päätökset tehdään kulttuuri- ja kirjastoajaoston päätösaikataulujen mukaisesti.

Vuoden 2022 aikana erilaisten järjestöjen, yhdistysten, verkostojen ja kulttuuritoimijoiden kuulemiseen on kiinnitetty erittäin laajasti huomiota. Tämän tuloksena tullaan perustamaan vuoden 2023 alussa järjestöneuvottelukunta. Lisäksi mm. osallisuuden ja vuorovaikutuksen neuvottelukunta on asetettu toimikaudeksi 2022–2025. Koronasta toipumiseen on panostettu myös rahallisesti, mikä on näkynyt mm. taide- ja kulttuuritoimijoiden tukemisena.

Hallintosäännön 30 luvun 14 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

Päätös tullut nähtäväksi 28.02.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §