Vahingonkorvaus, henkilö- ja esinevahinko, 2.12.2021 Rautatieaseman laiturialue

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 3.2.2022 esittänyt kaupungille vielä erittelemättömän vahingonkorvausvaatimuksen kompastumisen aiheuttamista kuluista. Vaatimuksen mukaan hakija on kompastunut rautaritilään Helsingin rautatieaseman laiturialueella 21.2.2021 kello 14.35. Hakijan toimittamat liitteet osoittavat vahinkopäiväksi 2.12.2021.

Kompastuminen on tapahtunut vahingonkärsijän piirtämän kartan perusteella laiturialueella, jonka kunnossapito on pääsääntöisesti väyläviraston vastuulla. Vahingon tapahtumapaikka kuitenkin liittyy kaupungin tilaamaan Kaisantunnelin rakentamiseen, joten kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain vastuusäännösten että maankäyttö- ja rakennuslain kunnossapitoa koskevien säännösten kautta. Maankäyttö- ja rakennuslaki velvoittaa pitämään rakennuksen ympäristöineen sellaisessa kunnossa, että se jatkuvasti täyttää terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset. Kaupungilla on työmaaurakan tilaajana vastuu alueen kunnossapitotoimien toteuttamisesta.

Kaupungin ja työmaata urakoivan urakoitsijan (Destia) välisessä sopimuksessa urakoitsijan tehtäviin sisältyy työmaa-alueen kunnossapito, joka sisältää muun muassa liukkauden torjunnan.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan Kaisantunnelin työmaa on merkitty näkyvästi laiturialueilla. Hakijan kompastuminen on tapahtunut apusillan päälle asennettuun alumiiniverkkoon.

Urakoitsija on ennen hakijalle tapahtunutta kompastumista, 30.11.2021 katselmoinut matkustaja-apusiltojen liukkauden torjuntatarpeen tulevaa talvea silmällä pitäen. Pääosa työmaan apusiltoja laiturialueilla on tuolloin ollut ilman alumiiniverkkoa. Sillat ilman verkkoa ovat lämpötilan lähennellessä 0°C todettu liukkaiksi ja silloille on asennettu verkot, jotka ovat olleet paikoillaan ennen tapaturmaa.

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos osoitetaan, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti.

Tienkäyttäjän tulee myös omilla toimillaan estää vahinkoja. Yleisiin velvollisuuksiin kuuluu, että vaaran ja vahingon välttämiseksi tienkäyttäjän on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Alueen keskeneräisen yleisilmeen perusteella voidaan pitää ennalta arvattavana, että kulkuväylillä esiintyy poikkeavuuksia.
Kulkijan tulee ottaa keskeneräisyys ja mahdolliset epätasaisuudet huomioon työmailla liikkuessaan.

Tässä tapauksessa kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta. Asiassa saatujen selvitysten perusteella työmaan kunnossapitoa on ennen vahinkoa seurattu säännöllisesti ja alueita on hoidettu asianmukaisesti. Esitetyn perusteella kaupunki ei katso laiminlyöneensä lain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 166 §, 167 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53