Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Pohjoinen Hesperiankatu 35, SSA Rakennus Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt SSA Rakennus Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

SSA Rakennus Oy
Äyritie 8A
01510 Vantaa

Y-tunnus 2551984-5

**********

Alueen omistajat

Kiinteistön 91-14-484-38 maanomistaja on Suomen Asunnot ja Tontit I Ky c/o Suomen Asuntohypopankki Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 14. kaupunginosassa (Taka-Töölö) kiinteistöllä 91-14-484-38, osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 35. Kunnostettavan alueen pinta-ala on yhteensä 6578 m². Kunnostettavalle kiinteistölle on suunnitteilla pohjois-eteläsuuntainen asuinkerrostalo ja kiinteistön länsilaidalle maanalainen pysäköintitila.

Alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK).

Kunnostusalue sijaitsee tiiviisti rakennetulla kaupunkialueella. Kohteen itäpuolella on suojeltu palvelu- ja asuinrakennusten korttelialue ja länsipuolella asuinkerrostaloalue. Tontin itäpuolen saneeratuissa Taivallahden kasarmirakennuksissa on palvelu- ja asuinrakennuksia.

Alueella on sijainnut Kaartin pataljoonan autokomppanian kasarmialue. Kunnostettava alue oli pitkään varuskuntakäytössä, kunnes se muutettiin ajoharjoittelualueeksi. Tontti on toiminut pysäköintialueena naapuruston asukkaille ja viereisen työmaan työntekijöille. Kiinteistön alue on ollut metsäistä ja kiinteistöllä on sijainnut vanhojen ilmakuvien perusteella pieniä rakennuksia. Muusta käytöstä ei ole tietoa.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut päätöksen 21.7.2008, 174 § (Ymk 2008-1657) pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Taka-Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 32. Päätös oli voimassa 31.12.2010 asti.

Alueen maaperää on kunnostettu 4. - 27.11.2008. Kunnostuksesta on laadittu loppuraportti vuonna 2009. Kohdekiinteistöltä oli tavoitteena poistaa alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältäneet maat. Kiinteistön länsirajalle jäi kaivuseinämään alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuus sinkkiä ja ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä.

Kohdekiinteistön itäpuolella sijaitsevaa kiinteistöä kunnostettiin vuonna 2015 Helsingin kaupungin ympäristönsuojelupäällikön 30.1.2015 antaman ilmoituspäätöksen § 9 (HEL 2015-000250 T 11 01 00 06) mukaisesti. Kiinteistön 91-14-484-38 sivuaviin seinämiin jäi kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja lyijyä. Kohdekiinteistön puolelta otetuissa tutkimusnäytteissä todettiin kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, elohopeaa, kuparia ja lyijyä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 19.8.2021 § 167 siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 15.2.2022. Ilmoitusta täydennettiin 21.3.2022. Täydennyksessä ilmoitettiin kunnostettavan alueen koko.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
SSA Rakennus Oy, Pohjoinen Hesperiankatu 35, Helsinki, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, 15.2.2022, Sitowise Oy

Ilmoituksen mukana on toimitettu Suomen Asunnot ja Tontit I KY:n valtakirja SSA Rakennus Oy:lle ryhtyä kiinteistön 91-14-484-38 alueella pilaantuneen maaperän puhdistustoimenpiteisiin.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Maanpinnan taso vaihtelee tontin alueella Helsingin kaupungin karttapalvelun kantakartan mukaan tasolla +3,2…+5,6 m mpy. Alueella tehtyjen pohjatutkimusten mukaan kallion pinta laskee kohti etelää, ja on tontin etelärajalla n. tasolla -3…-4 m mpy.

Kohteen maaperä on aiempien tutkimusten perusteella vaihdellut sekalaisesta kitkamaasta (Hk, Sr, Ki) silttiin. Täyttökerros on keskimäärin 1,4 metrin paksuinen.

Vuoden 2020 maaperätutkimuksissa todettiin maan pinnassa paikoin humuskerros, jonka alla jatkui hiekasta, sorasta ja paikoin louheesta koostuva täyttömaa. Suuri osa täytöstä arvioitiin olevan kohteen aiemman maaperäkunnostuksen jälkeen tehtyä. Kolmessa tutkimuspisteessä todettiin täyttömaan seassa paikoin tiilenpaloja. Neljässä tutkimuskuopassa todettiin kallion pinta syvyysvälillä 1,1 - 1,7 metriä maanpinnasta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Aiempien tutkimusten perusteella kaivualueella on todettu orsivettä.

Kohteen länsipuolella on meri (Taivallahti) noin 60 metrin päässä. Itäpuolella noin 900 metrin päässä on Töölönlahti. Sibeliuspuiston lampi sijaitsee noin 450 metrin päässä kohteesta pohjoiseen.

Maaperän pilaantuneisuus

Ilmoitusalueella on tehty maaperätutkimuksia ja kunnostettu pilaantunutta maaperää vuodesta 2003 lähtien.

Vuonna 2020 tehdyn maaperän haitta-ainetutkimuksen perusteella yhdessä tutkimuskuopassa todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä ja useissa tutkimuskuopissa kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä tai PCB-yhdisteitä. Kolmessa tutkimuskuopassa havaittiin pieniä määriä rakennusjätettä, lähinnä tiiltä. Kohdekiinteistöllä todetuista pitoisuuksista ei ole arvioitu aiheutuvan riskejä, eikä kiinteistön kunnostustarvetta.

Kunnostussuunnitelman mukaan alueen, jossa vuonna 2020 todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä, haitta-ainepitoisen maa-aineksen määrä on alustavasti arvioituna noin 350 m³ (n. 600 tonnia).

Laajemmalla alueella todettua jätteellistä maata, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, arvioidaan poistettavan alustavan arvion mukaan noin 1100 m³ (n. 1800 tonnia).

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kunnostussuunnitelman mukaan kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostalo ja maanalainen pysäköintialue. Alustavasti kiinteistön pohjois- ja keskiosista poistetaan maat kallioon asti, eteläosassa massanvaihtoa ei uloteta kallion pintaan asti.

Aiempien tutkimustulosten perusteella kohdekiinteistöllä ei todettu riskejä aiheuttavia pitoisuuksia haitta-aineita, eikä alueella ole puhdistustarvetta asuinkäytössä. Tulevien rakennustöiden vuoksi haitta-ainepitoisia maita tullaan kuitenkin kaivamaan alueelta, mukaan lukien kohteessa todettu alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sisältävä maa-aines.

Kunnostussuunnitelman mukaan valtioneuvoston asetuksen (Vna 214/2007) alempia ohjearvoja käytetään yleisesti kunnostustavoitteena asuinkäyttöön kaavoitetuilla alueilla. Ohjearvot eivät ota huomioon haitta-aineiden kulkeutumista, vaan ainoastaan ihmisten ja eliöiden altistuminen haitta-aineille. Haitta-aineiden kulkeutumisen riski arvioidaan vähäiseksi, sillä kaikki alueella todetut haitta-aineet ovat heikosti maaperässä kulkeutuvia ja haihtumattomia, ja rakennustöiden jälkeen alueelle tulee puhdas maakerros tai pinnoitteet. Alueen tuleva käyttö huomioiden ehdotetaan, että kiinteistöltä poistetaan rakennustöiden vaatimassa laajuudessa maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot seuraavan taulukon mukaisesti.

Kunnostuksen jälkeen maaperään ei arvioida jäävän haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät alemmat ohjearvot. Maaperään voi jäädä kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Mikäli kohteeseen jää kunnostustöiden jälkeen kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia, jää niistä maa-alueelle toimenpidetarve. Toimenpidetarpeella tarkoitetaan sitä, että kiinteistöllä todetut haitta-aineet on huomioitava tulevaisuudessa mahdollisia maanrakennustöitä tehdessä. Mikäli kohteelta poistetaan maa-ainesta, tulee kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuudet tarkastaa ja varmistaa, että maa-aineksen loppusijoitus tapahtuu ympäristölainsäädännön määräysten mukaisesti vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan haitta-ainepitoista maata.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla, sillä kohteessa todetut haitta-aineet, jätteellinen maa-aines ja rakentamisen aikataulu eivät mahdollista hitaampia in situ-kunnostusmenetelmiä. Alueen maaperästä poistetaan haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät Vna:n 214/2007 alemmat ohjearvot. Maa-aines korvataan tarvittaessa rakennusteknisesti kohteeseen soveltuvilla pilaantumattomilla maa-aineksilla.

Kohteen maaperä on tutkittu riittävällä tarkkuudella, joten kunnostusta edeltäviä täydentäviä tutkimuksia ei ole tarpeen tehdä. Kohteessa otetaan kunnostuksen aikana tarvittava määrä maanäytteitä kaivumaiden haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Maa-aineksen kaatopaikkakelpoisuus tutkitaan tarvittaessa vastaanottoa varten. Mikäli kunnostuksen aikana havaitaan merkkejä muiden kuin todettujen haitta-aineiden esiintymisestä, maanäytteistä analysoidaan laboratoriossa kyseiset haitta-aineet.

Pilaantuneen maa-aineksen vastaanottopaikat selvitetään ennen kaivun alkua.

Maa-ainekset lajitellaan pilaantuneisuuden sekä jätteiden esiintymisen perusteella ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joiden ympäristöluvat mahdollistavat haitta-ainepitoisten ja jätteellisten massojen vastaanoton.

Alueelle varataan tarvittaessa välivarastointitilaa, jossa haitta-ainepitoisia massoja voidaan varastoida esimerkiksi laboratoriotulosten valmistumisen ajan.

Maaperässä todettiin paikoin rakennusjätettä. Jätteellistä maa-ainesta ei ole suunniteltu seulottavaksi kohteessa, vaan se toimitetaan vastaanottopaikkaan jätteellisenä maa-aineksena.

Pilaantuneen maan kaivun jälkeen kaivualueelle tuodaan tarvittaessa kohteeseen soveltuvaa täyttömaata.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivua valvoo ja ohjaa ympäristötekninen valvoja, jonka tehtäviin kuuluvat näytteenotot, kenttämittaukset ja havainnointi, poistettavan maa-aineksen vastaanottopaikkojen osoittaminen ja vastaanotosta sopiminen, massamäärien kirjanpito ja yhteydenpito valvovaan ympäristöviranomaiseen. Valvoja ottaa yhteyttä valvovaan ympäristöviranomaiseen, jos työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita.

Kunnostuksen aikana kaivumassoista ja kaivannosta otetaan tarpeellinen määrä maanäytteitä kaivun ohjaamiseksi ja maiden vastaanoton vaatimusten mukaan. Näytteistä tutkitaan tarvittaessa arseenin, kuparin, lyijyn ja sinkin pitoisuudet XRF-kenttämittarilla ja näytteistä tarvittava määrä analysoidaan laboratoriossa. Laboratoriossa analysoidaan näytteistä Vna 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Analyysit teetetään akkreditoidussa laboratoriossa.

Kunnostuksen lopputulos varmennetaan kaivupinnoista otetuilla jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka analysoidaan laboratoriossa. Kaikista jäännöspitoisuusnäytteistä tutkitaan vähintään Vna:n 214/2007 mukaiset metallit ja puolimetallit, PAH-yhdisteet ja PCB-yhdisteet. Jäännöspitoisuusnäytteet otetaan edustavina kokoomanäytteinä kaivantojen seinämistä ja pohjista.

Mikäli kunnostustyön aikana maaperässä todetaan muita haitta-aineita kohonneina pitoisuuksina (yli Vna:n 214/2007 kynnysarvot), tutkitaan niiden pitoisuudet jäännöspitoisuusnäytteissä niiltä alueilta, joissa haitta-aineita on todettu. Kunnostuksen lopputulos esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ennen kunnostustöiden aloittamista alue aidataan ja estetään sivullisten pääsy työmaa-alueelle. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta.

Tärkeimmät työsuojelun kannalta huomionarvoiset seikat ovat pilaantuneiden maa-ainesten (ja haitta-aineiden) leviämisen estäminen, haitta-aineille altistumisen minimointi, työkoneiden läheisyydessä työskentely ja työmaaliikenteen järjestelyt. Ensisijaisia haitta-aineille altistumisreittejä ovat haitta-ainepitoisen pölyn hengittäminen, ihokosketus haitta-ainepitoiseen maa-ainekseen sekä maa-aineksen tahaton nieleminen. Altistuminen estetään ensisijaisesti henkilökohtaisilla suojavaatteilla ja hengityssuojaimella.

Kunnostuksen aikana myös tarkkaillaan pölyämistä ja tarvittaessa aluetta esim. kastellaan pölyämisen estämiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kunnostus pyritään tekemään ilman vesien johtamista. Mikäli kunnostusvaiheessa kaivantoon kertyy merkittäviä määriä vettä, otetaan kaivantovedestä näyte. Näytteestä analysoidaan vähintään kiintoaine, pH ja maaperässä todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Jos vedessä havaitaan olevan öljykalvoa tai vesi muutoin aiheuttaa lisäpilaantumisen vaaraa, voidaan vesi poistaa imuautolla.

Jos poistettavassa vedessä ei esiinny merkittävästi haitta-ainepitoisuuksia tai kiintoainesta, voidaan vettä johtaa kaupungin työmaavesiohjeiden mukaisesti sadevesiviemäriin. Haitta-ainepitoista vettä on mahdollista johtaa jätevesiviemäriin, mikä vaatii luvan hakemista HSY:ltä. Johtaminen tehdään HSY:n ohjeiden mukaan. Johdettavan veden laatua on seurattava näytteenotolla.

Vesiä ei saa johtaa maastoon ilman valvovan ympäristöviranomaisen lupaa. Vedet tulee käsitellä tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen mahdollista maastoon johtamista.

Huomio- ja eristysrakenteet

Mikäli kohteen maaperä kunnostetaan esitetyllä tavalla, ei tarvetta huomio- tai erityisrakenteille arvioida olevan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteessa kaivettuja pilaantumattomia (pitoisuudet alle Vna:n 214/2007 mukaisten alempien ohjearvojen) maita voi olla tarve hyötykäyttää tontilla kohteen maanrakentamisessa.

Kantavia jätteettömiä kaivumaita esitetään käytettäväksi täyttökerroksiin pohjaveden pinnan yläpuolelle. Hyötykäytettävien maa-ainesten päälle tulee sijoittaa vähintään 0,5 metrin paksuinen rakennusteknisesti soveltuva haitta-aineeton maakerros tai pinnoite. Kaapeleiden ja putkien ympärykset täytetään vähintään 0,5 metrin paksuudelta kohteeseen soveltuvalla haitta-aineettomalla maalla. Kohteessa ei hyödynnetä kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita sisältäviä maita.

Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien seuraamiseen käytetään samoja periaatteita kuin puhdistustyön laadunvalvonnassa. Hyödynnetyn maa-aineksen määrät, todetut haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa

Mikäli kunnostussuunnitelmassa, kunnostuksen toteuttamisessa tai laajuudessa esiintyy kunnostuksen aikana muutostarvetta, valvoja tiedottaa asiasta lupaviranomaisille ja kunnostuksesta vastaavalle taholle. Muita mahdollisia poikkeuksellisia tilanteita ja toimintaohjeita on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristötekninen valvoja pitää kunnostustyön aikana kirjanpitoa työmaan tapahtumista.

Kunnostustöiden päätyttyä tiedot kootaan raporttiin, jonka kunnostuksesta vastaava toimittaa tarkastettavaksi valvovalle ympäristöviranomaiselle. Raportissa noudatetaan soveltuvin osin Suomen ympäristökeskuksen Ympäristöopasta 2010 (Pilaantuneen maa-alueen kunnostuksen loppuraportti) ja loppuraportti sisältää mm. seuraavat tiedot:
• kaivutyön toteutus ja aikataulu
• haitta-ainepitoisen maaperän kaivantojen sijainnit ja syvyydet
• tiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista
• kaivutöiden aikainen näytteenotto, analyysitulokset
• jäännöspitoisuudet
• täyttöihin hyötykäytetyt haitta-ainepitoiset massat
• asennetut huomio- ja eristerakenteet
• pilaantuneen maan kaivantojen vesienkäsittely

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kaivutyö tehdään maanrakentamisen kannalta soveltuvassa aikataulussa. Työ ajoittuu keväälle 2022. Koko rakennusurakka toteutetaan 3/2022 - 5/2024. Kynnysarvotasoisen maa-aineksen kaivu aloitetaan kiinteistöllä helmikuussa 2022.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta ei ole kuultavia, koska maanomistajan valtakirja on liitetty ilmoitukseen.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut SSA Rakennus Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Pohjoinen Hesperiankatu 35, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Kunnostusalueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Maaperän ylimmässä 0,5 metrin kerroksessa päällystämättömillä alueilla, joilla päällysrakenne ei ole tiivis, tulee haitta-aineiden pitoisuuksien alittaa kynnysarvot. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Pysyvät kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,5 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Kyseiset maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Alueelta tulee poistaa kaivutyön aikana havaitut jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle . (Jätelaki 5, 12, 13 §)

Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi arvion mukaan aiheutua hajuhaittaa. (VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita tai elohopeaa valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin havaittu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavat jäännöspitoisuusnäytteet voidaan ottaa ja tutkia ilmoituksessa esitetyn mukaisesti, kuitenkin siten että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on eristysrakenteen tarve arvioitava.(JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia voidaan käyttää alueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ja esitetyin rajoituksin, kuitenkin siten että hyötykäytettävät maa-ainekset eivät saa sisältää yli 10 % mineraalista rakennusjätettä. Maa-ainesten hyödyntäminen ei saa olla ristiriidassa määräyksen 1 tavoitteiden kanssa. Hyötykäytöstä on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi kohdekohtainen suunnitelma vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista.(YSL 136 §, JL 5, 6, 8 §)

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Pilaantuneen maan välivarastokasat on peitettävä, mikäli maa-aineksia varastoidaan kohteessa kauemmin kuin yhden työpäivän ajan. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Jos voimakkaasti haitta-aineelta haisevia maamassoja kuitenkin on tarpeen varastoida alueella, on ko. varastokasat peitettävä myös lyhytaikaisen varastoinnin ajaksi. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

6. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja kyseisen alueen maanomistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on oletettavasti pilaantunut ennen vuotta 1994 pääosin alueen aiemmasta toiminnasta johtuen.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi. Kunnostussuunnitelman mukaan alueelta poistuu rakentamisen vaatiman kaivun mukana kaikki haitta-ainepitoisuudeltaan alemmat ohjearvot ylittävä maa-aines.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Alueella on havaittu jätettä. Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Alueella on havaittu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Lisäksi joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista arvion mukaan voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi kynnysarvon ylittävä elohopeapitoisuuden riski tulee arvioida, koska elohopea voi olla haihtuva yhdiste ja riskinarviota ei ole esitetty kunnostussuunnitelmassa.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-aineksien riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan hyödyntää alueella tai toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Riittävillä jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Eristysrakenteella voidaan estää maaperän lisäpilaantumista sekä estää haitta-aineiden kulkeutumista kohteessa ja esimerkiksi pilaantumattomiin täyttömaihin.

Mahdollisesti tarvittavan eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Suunnitelman toimittaminen tarkastettavaksi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelman esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.