Avustuksen hakeminen, valtionavustus, Kestävän kasvun ohjelma, Sosiaali- ja terveysministeriö
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan osallistuminen Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteiseen Suomen Kestävän kasvun ohjelman kolmanteen valtionavustushakuun
Päätös
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan hallintojohtaja päätti, että Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala osallistuu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteiseen sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimusta koskevaan valtionavustushakuun. Aiesopimus tulee jättää 31.10.2024 mennessä.
Päätöksen perustelut
Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nostoa sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.9.2023 (VN/14113/2023) asettanut haettavaksi valtionavustusta Suomen kestävän kasvun ohjelman tutkimushankkeille vuosina 2023–2025.
Nyt avattu haku on osa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa ja sen pilarin 4 investointia 3. Haettavana oleva avustus on käytettävissä 1.6.2023 – 31.12.2025. Valtionavustuksina on haettavana noin 8,7 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimukseen. Valtionavustus myönnetään täysimääräisenä hankkeen valtionavustukseen oikeuttaviin kustannuksiin ilman omarahoitusosuutta.
Avustuksen hakijoina voivat olla yliopistollista sairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä. Tutkimusta koskeva avustus kohdennetaan arviointikriteerien perusteella ensisijaisesti hyvinvointialueiden yhteisille hankekokonaisuuksille (yhteistyöalue). Yksi hankekokonaisuus voi sisältää useita tutkimushankkeita (osatutkimuksia). Hankkeiden osatoteuttajina voivat olla hyvinvointialueet, kunnat, kuntayhtymät ja yleishyödylliset yhteisöt.
Avustuksen käyttötarkoituksena on vahvistaa terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta. Tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta edistämällä hyvien toimintatapojen tutkimusta sekä kehittää tehokkaita seuranta- ja analyysimenetelmiä.
Tutkimusta koskevaa valtionavustusta voidaan hakea seuraaviin käyttötarkoituksiin. Yhteen hakemukseen voi sisällyttää yhden tai useamman käyttötarkoituksista.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluketjun tai palvelukokonaisuuden vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden arviointi.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmän tai toimintamallin vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden arviointi.
- Sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuuden ja kustannusvaikuttavuuden tutkimusmenetelmien kehittämiseen tai aineistojen yhdistämiseen tai yhdenmukaistamiseen liittyvä työ.
Valtionavustuksesta säädetään valtioneuvoston asetuksessa elpymis- ja palautumissuunnitelman mukaisista sosiaali- ja terveysalan valtionavustuksista vuosina 2021–2025 (1126/2021). Lisäksi noudatetaan valtionavustuslakia (688/2001) ja lakia Euroopan unionin elpymis- ja palautumistukivälineen hallinnoinnista, valvonnasta ja tarkastuksesta (537/2022).
Valtionavustus maksetaan toteutuneiden, hyväksyttävien kustannusten perusteella. Hyväksyttäviä kustannuksia ovat hankkeen tavoitteen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset:
- hallinnointikustannukset;
- henkilöstökustannukset;
- matkakustannukset;
- toimitilojen vuokrat;
- välittömästi tavoitteen toteuttamiseen liittyvät irtaimen omaisuuden hankintakulut;
- ulkopuolisista lähteistä hankitun tutkimuksen, tietämyksen, konsultoinnin ja vastaavien asiantuntijapalveluiden kustannukset sekä käyttöoikeudet ja lisenssit (esim. tutkimusaineistojen hankintaan ja analysointiin liittyvät kulut, tutkimuksen edellyttämät käyttöoikeudet ja lisenssit);
- määritellyn tavoitteen toteuttamiseksi välttämättömät muut kuin 1–6 kohdassa tarkoitetut kustannukset.
Valtionavustusta ei saa käyttää hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain (617/2021) mukaisten tehtävien rahoittamiseen, ellei näillä toimilla ole välitöntä yhteyttä hankkeeseen.
Asian valmistelu
HUS on koordinoinut hakemuksen valmistelua työryhmässä, jossa on ollut mukana kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin edustajat. Hakemukseen sisällytettävät osahankkeet on priorisoitu yhteisymmärryksessä hyvinvointialueiden, Helsingin ja HUS:n prioriteettien mukaiseen järjestykseen. STM mukaan hakemuksen prioriteettijärjestys ei kuitenkaan sido hakemuksen arvioinnissa, vaan kukin osahanke pisteytetään ja arvioidaan erikseen.
Hakemus sisältää seuraavat kahdeksan osahanketta:
- Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kohdentuminen kouluikäisillä lapsilla (SOTEPALA)
- Harmonisoitu tietotuotanto
- Nopea terapiaan pääsyn turvaaminen ja hoidon porrastuksen optimointi Terapiat etulinjaan – toimintamallilla
- SOTE-PALVELUT LÄPINÄKYVIKSI: Palvelu- ja tietointegraatio yhtenäisen tietomallin ja yhdistetyn tietopohjan avulla
- Iäkkään lonkkamurtumapotilaan hoidon kustannusvaikuttavuus
- Painonhallintatalon digitaalisen lihavuuden hoidon vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
- HUS silmätautien ostopalvelun kustannukset ja vaikuttavuus - suoritepohjaisen ja sairausryhmäkohtaisen mallin vertailu
- Iäkkäiden koolonsyöpäpotilaiden hoidon moniammatillinen arviointi
Hankkeet on kuvattu tarkemmin oheisessa hankesuunnitelmassa.
Hankkeeseen osallistuminen
Kyseessä on Etelä-Suomen yhteistyöalueen yhteinen rahoitushaku, jossa HUS on hakija ja rahoituksen hallinnoija. Hakemuksen käsittely sosiaali- ja terveysministeriössä edellyttää, että Etelä-Suomen yhteistyöalueen kaikki hyvinvointialueet ja Helsinki ovat sitoutuneet osallistumaan hankekokonaisuuteen. Koska valtionavustus myönnetään täysimääräisenä, ei valtionavustushakuun osallistuminen aiheuta hyvinvointialueelle suoria kustannuksia.
Toimivalta
Helsingin kaupungin rahoitusjohtaja on tehnyt päätöksen "Valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisen toimivallan siirtäminen" (13.9.2017, § 64), jossa rahoitusjohtaja on siirtänyt toimivallan sosiaali- ja terveystoimialan hallintojohtajalle päättää sosiaali- ja terveystoimialaan liittyvien valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta.
Päätös tullut nähtäväksi 17.10.2023
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Taina Hussi, projektipäällikkö, puhelin: 09 310 43830