Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Nauvontie

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

Alueen omistaja

Alueen maanomistaja on Helsingin kaupunki

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty kohde sijaitsee Helsingin 16. kaupunginosassa Ruskeasuolla Nauvontien, Korppaanmäentien ja Koroistentien katualueilla, kiinteistöillä 91-437-1-14, 91-436-3 -7 ja 91-16-9901-0. Alueeseen sisältyy myös risteäviä ja liittyviä katuja rakenteiden liittämisen edellyttämässä laajuudessa. Kohde on asemakaavoissa merkitty liikennealueiksi. Puhdistettavan alueen pinta-ala on noin 2 hehtaaria.

Alueelle on suunnitteilla raidelinja Nauvontietä pitkin ja lisäksi katualueita ja vesihuoltoa on tarkoitus saneerata. Nykyisen Nauvontien alueella on toiminut 1930-luvulta alkaen mm. siirtolapuutarha ja tien alueella on sijainnut myöhemmin joitain rakennuksia. Välittömästi kohdealueen itä- ja koillispuolella sijaitsee edelleen siirtolapuutarha. Koroistentien ja Mannerheimintie risteyksessä on toiminut 1960-luvulta lähtien polttonesteen jakeluasema. Nauvontien ja Mannerheimintien välinen alue on toiminut varikko- /pysäköintialueena ennen nykyisten liikerakennusten valmistumista vuonna 2005. Korppaanmäentien alueella on ilmakuvien mukaan toiminut romuttamoja ja autokorjaamoja ainakin 1950-luvulta 1970-luvulle saakka. Korppaanmäentien varrella on nykyään asuinkerrostaloja ja pieniä liikehuoneistoja.

Kohteen välittömässä läheisyydessä on tehty useita kunnostustoimenpiteitä. Eteläpuolella sijaitsevan polttonesteen jakeluaseman käytössä olevia kiinteistöjä 91-16733-2 ja 91-16-733-1 on puhdistettu vuosina 1995 ja 2002 (PTI-Soil Oy) sekä 2020 - 2021 (Golder Associates Oy). Vuonna 2000 tehty koekairaus osoitti, että aikaisemmin toteutetun massojenvaihdon ja huokoskaasu-puhdistuksen jälkeen jakeluaseman tontille jäi edelleen kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Vuonna 2002 säiliö- ja mittarikenttien alueelta poistettiin öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta, mutta tontille jäi edelleen kohonneita hiilivetypitoisuuksia. Vuonna 2021 - 2022 Golder Associates Oy:n tekemät kaivut ulottuivat Korppaanmäentielle. Kunnostuksessa poistettiin polttonesteen varastointiin ja jakeluun liittyvien rakenteiden muutostöiden yhteydessä öljyhiilivedyillä ja BTEX-yhdisteillä pilaantunutta maata. Korppaanmäen tien katualueelle tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevien sadevesi- ja viemärikaivantojen seinämiin tai pohjiin ei ole kenttämittausten perusteella jäänyt kynnyssarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Pöyry Environment Oy on puhdistanut kohdealueen pohjois-koillispuolella sijaitsevaa varikkoaluetta vuonna 2008 poistamalla öljyhiilivedyillä ja metalleilla pilaantunutta maa-ainesta mm. nykyisen Nauvontien välittömässä läheisyydessä sijainneen F-hallin alueelta. Nauvontien katualueeseen rajautuvaan seinämään asennettiin huomioverkko, koska seinämään jäi alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjä.

Suomen IP-Tekniikka Oy on puhdistanut kohteen länsipuolella sijaitsevaa kiinteistön 91-16-740-6 antimonilla tai öljyillä pilaantunutta maata vuonna 2006. Kunnostetun alueen maaperään ei jäänyt kynnysarvoja ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

Lisäksi Pöyry Environment Oy on puhdistanut välittömästi kohdealueen pohjoispuolella, nykyisten kiinteistöjen 91-16-748-5 ja 9116-748-2 alueella maata poistamalla öljyhiilivedyillä pilaantunutta maa-ainesta vuosien 2009 - 2010 aikana.

Tiivistelmä maaperän pilaantuneisuudesta

Kohdealueella on todettu valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) esitettyjen alempien ohjearvojen tai ylempien ohjearvojen ylittäviä pitoisuuksia eräitä alkuaineita ja öljyhiilivetyjä C₁₀-C₄₀. Lisäksi alueella on todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia eräitä alkuaineita ja bentso(a)pyreeniä.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 19.8.2021 § 167 siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 28.2.2022.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Nauvontie-Korppaanmäentie, Helsinki, 18.2.2022. Vahanen Environment Oy. Kunnostussuunnitelmasta lähetettiin 24.3.2022 sähköpostitse päivitetty versio REV01 22.3.2022 ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Alueen maanpinta on tasolla +13,3…+3,9 metriä mpy laskien loivasti Nauvontien pohjoisosista Korppaanmäentielle kohti länttä. Kallion pinta on pilaantuneisuustutkimuksissa todettu noin 1,0…3,8 m syvyydessä. Täyttömaakerros vaihteli 0,5…3,0 metrin välillä. Täyttömaan alapuolella on todettu osin luontaista hiekkaa/silttiä ja moreenia ja siirtolapuutarhan kallioruhjeen kohdalla myös savisempaa maa-ainesta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Polttonesteen jakeluaseman käytössä olevalla kiinteistöllä on maaperän kunnostuksen yhteydessä (v. 2002) on havaittu orsivettä kallion pinnalla syvyydellä noin 2,3 - 2,5 m. Orsivettä on tarkkailtu PTI-Soil Oy:n toimesta vuosina 2002 - 2007. Tarkkailu lopetettiin, kun tarkkailun yhteydessä otetuissa vesinäytteissä todetut pitoisuudet olivat lähellä talousvesinormeja.

Sadevedet imeytyvät päällystämättömiltä alueilta maaperään ja päällystetyiltä alueilta hulevedet ohjataan hulevesiviemäriin. Pikku Huopalahti sijaitseen noin 200 m kohteesta lounaaseen.

Maaperän pilaantuneisuus

Kunnostusalueella tai sen välittömässä läheisyydessä on tutkittu maaperän haitta-aineita vuosina 1995 - 2020 (PTI-Soil Oy, Suomen IP-Tekniikka Oy, Ramboll Oy, Pöyry Environment Oy) mm. liittyen aiemmin toteutettuihin puhdistustöihin. Aikaisempiin tutkimuksiin perustuen Vahanen Environment Oy toteutti kohdealueen haitta-aineiden kartoituksen 12.8.−3.9.2020. Tutkimuspisteet sijoitettiin huoltoaseman reuna-alueille ja Nauvontielle suunnitellun raidelinjan kulkureitille. Yhteensä yhdeksästä näytepisteestä otettiin 26 maanäytettä.

Vahanen Environment Oy:n tutkimuksissa todettiin polttonesteen jakeluaseman läheisyydessä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia kromia, nikkeliä, sinkkiä tai öljyhiilivetyjä C₁₀-C₂₀ pääosin pintamaassa. Kohdealueen pohjoisosissa, Nauvontien alueella todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, bentso(a)pyreeniä tai arseenia.

Kunnostusalueella tulee rakentamisen vuoksi kaivettavaksi massoja yhteensä arviolta 15 000 m³ktr, josta haitta-ainepitoisten maa-ainesten kokonaismäärän arvioidaan olevan noin 3 900 m³ktr.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Kunnostustarpeen arviointi on tehty kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella, joka huomioi todettujen haitta-aineiden ominaisuudet niiden pitoisuudet, kulkeutumismahdollisuudet sekä nykyisen maankäytön ja kaavoituksen.

Katualueella ei arvioida olevan kunnostustarvetta nykyisellä käytöllä, mutta uuden raitiolinjan rakentamisen sekä katualueiden, raitioteiden ja vesihuollon kunnostustöiden yhteydessä tulee kaivettavaksi maa-aineksia, jotka sisältävät valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) esitettyjen alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia, jolloin ne luokitellaan kaivettuina pilaantuneeksi maa-ainesjätteeksi.

Polttoaineen jakeluaseman läheisyydessä on todettu 1–2 m syvyydessä, osin silttisessä/savisessa maaperässä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä, jotka ovat pääosin kulkeutumattomia maaperässä. Pintamaassa on todettu sinkkiä, kromia ja nikkeliä alemman ja ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia, kobolttia ja lyijyä. Nämä haitta-aineet sitoutuvat hyvin maaperän orgaaniseen ainekseen, eivät ole haihtuvia ja kunnostusalueella sijaitsevat nurmi- tai asfalttipinnan alapuolisessa maaperässä. Nauvontien katualueella todettiin karsinogeenista bentso(a)pyreeniä kynnysarvon ylittävä pitoisuus. Tämä PAH-yhdiste ei ole helposti maaperässä kulkeutuva. Altistumista todetuille haitta-aineille hengittämisen, kosketuksen, nielemisen (maa, vesi, kasvit) tms. johdosta ei pidetä mahdollisena. Haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan kohteessa terveydellistä tai ekologista riskiä tai muuta haittaa kohteen nykyisellä käytöllä.

Kunnostustavoitteena on poistaa haitta-ainepitoisia maamassoja rakentamisen edellyttämässä laajuudessa.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Alustavan arvion mukaan rakentaminen ja haitta-ainepitoisten massojen kaivu aloitetaan kesällä 2022. Kaivumassat erotellaan haitta-ainetasojen mukaisesti, pilaantuneiksi luokiteltavat maa-ainesjätteet kuljetetaan luvallisiin vastaanottopaikkoihin ja alemmat ohjearvot alittavia kaivumassoja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan kohteen täytöissä. Kaivettuja maa-aineksia voidaan välivarastoida odottamassa laboratoriotulosten valmistumista, hyötykäyttöä tai kuormaamista.

Ympäristötekninen valvoja ohjaa tutkimuksiin perustuen pilaantuneiden maa-ainesten kaivuja ja vastaa tarpeen mukaan vesien käsittelyn tarkkailusta. Pilaantuneesta maa-aineksesta erotellaan isoimmat kivet ja jätejakeet kaivinkonetarkkuudella ennen niiden toimitusta vastaanottopaikkoihin.

Jätteitä luovutetaan kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljettajille.

Mikäli kohteeseen jää kaivujen jälkeen alemman ohjearvon ylittäviä maamassoja, asennetaan massojen kohdalle mahdollisuuksien mukaan huomiorakenne, esim. huomioverkko.

Täydentävät tutkimukset

Vahanen Environment Oy:n tutkimuksissa 2020 ei tutkittu kohteen länsiosassa sijaitsevaa Korppaanmäentien aluetta. Korppaanmäentiellä uusitaan lähinnä pintarakenteita ja alueen maaperää tutkitaan kaivun aikana tehtävien havaintojen perusteella.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään tai todetaan alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymistaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Kunnostuksen aikana alue on rajattu työmaa-alueeksi. Työmaa rajataan selkeästi siten, että kukaan ei tahattomasti pääse kulkemaan tai ajamaan työmaa-alueelle ja kaivantoihin. Tarvittaessa alue merkitään pilaantuneen maan kunnostuksesta kertovalla kyltillä.

Varastokasojen pölyämistä ja maa-aineksen leviämistä estetään tarvittaessa kevyellä kastelulla tai kasojen peittämisellä.

Maa-aineskuormat, jotka sisältävät haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa haitta-ainepitoisten massojen leviämisen estämiseksi.

Maa-ainesjätteen hyödyntäminen

Kohteessa kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon, voidaan välivarastoida ja käyttää alueella täyttöihin, mikäli ne ovat siihen geoteknisiltä ominaisuuksiltaan sopivia.

Haisevia (esim. öljyt, liuottimet) maa-aineksia ei hyödynnetä täytöissä.

Vesien käsittely

Kaivantovesien käsittelyssä noudatetaan Helsingin kaupungin työmaavesiohjetta. Viemäriin johtamista varten urakoitsijan tulee hakea HSY:ltä lupaa johtaa vesiä viemäriin ja varautua tarvittavaan puhdistuslaitteistoon, jotta raja-arvot viemäriin johtamiselle täyttyvät.

Kohteessa todettujen haitta-aineiden (metallit, PAH-yhdisteet, öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀) perusteella käsittelyyn arvioidaan riittävän kiintoaineen ja öljyn erotus. Vesien käsittely on toteutettava siten, että ympäristötekninen valvoja voi tarkkailla viemäriin johdettavan veden laatua ja määrää.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivua maaperän pilaantuneisuustutkimuksissa todettujen ja kaivutyön aikana otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Kaivun aikana otetaan näytteitä, jotta haitta-aineita sisältävät maat voidaan luotettavasti ohjata eri pitoisuustasojen mukaisesti vastaanottopaikkoihin.

Kaivun aikaisista näytteistä analysoidaan raskasmetallit, PAH-yhdisteet ja öljyhiilivedyt C₁₀-C₄₀, eli ne haitta-aineet, joita kohteessa on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Näytteet lähetetään analysoitaviksi laboratorioon. Kaivua voidaan tarvittaessa ohjata myös metallien kenttämittausten (XRF-mittaus) avulla ja vähintään 20 % kenttäanalyyseista varmistetaan laboratorioanalyyseilla.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan kaivannon pohjasta otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivantojen pohjanäytteitä otetaan yksi kutakin 400 m²:n alaa kohden. Mikäli haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kallioon saakka, ei jäännöspitoisuusnäytteitä oteta. Seinämänäytteitä otetaan mahdollisuuksien mukaan yksi noin 20 m seinämää kohden. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina.

Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Kirjanpito ja raportointi

Työmaavalvoja seuraa ja ohjaa kunnostustyön etenemistä ja kirjaa suoritetut toimenpiteet ja tapahtumat työmaapäiväkirjaan. Myös poikkeamat ja poikkeustilanteet kirjataan.

Otetuista näytteistä ja poistetusta maa-ainesjätteestä (määrä, laatu, sijoitus) pidetään kirjaa. Hyötykäytettävien kynnysarvon ylittävien maa-ainesten määrästä, alkuperästä ja hyödyntämisalueista pidetään myös kirjaa.

Pilaantuneen maa-ainesjätteen sekä jätteiden kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa. Ensisijaisesti käytetään sähköisiä siirtoasiakirjoja.

Mikäli tämä ei ole mahdollista, kuormien kuljettajille annetaan maa-ainesjätteen tai jätteen siirtoasiakirjat. Asiakirjat palautetaan valvojalle vastaanottopaikan allekirjoittamina kuorman toimittamisen jälkeen.

Siirtoasiakirjat säilytetään vähintään kolme vuotta työn hyväksymisestä ympäristöteknisen valvojan arkistossa.

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:
- Kohteen kuvaus,
- Kunnostuksen toteutus ja lopputulos,
- Piirustus kunnostetusta alueesta ja jäännöspitoisuuksista,
- Massaseuranta,
- Näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät,
- Analyysitulosten yhteenvetotaulukko ja laboratorion tutkimustodistukset,
- Hyötykäytetyt maa-ainekset,
- Riskitarkastelu tarvittaessa sekä johtopäätökset

Loppuraportti toimitetaan hyväksyttäväksi Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Nauvontien-Korppaanmäentien katualueilla Ruskeasuolla, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Kunnostusalueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, VNA 214/2007)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi arvion mukaan aiheutua hajuhaittaa. (VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Mikäli alueella todetaan aiemmin havaittuja haitta-aineita huomattavasti korkeampina pitoisuuksina, laajemmalla alueella ja/tai asuinrakennusten vieressä, tulee näiden haitta-aineiden osalta kunnostustarvetta tarkastella uudelleen. (VNA 214/2007)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ja täydentää Korppaanmäentien alueella riittävin tutkimuksin. Lisäksi jäännöspitoisuuksien näytteet tulee ottaa kaivannon seinämistä siten, että kutakin korkeintaan metrin paksuista maakerrosta edustaa riittävät näytteet. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuuksia tulee määrittää riittävä määrä laboratoriotutkimuksilla. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve kyseisessä paikassa. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Asennetut eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Alueelta kaivettuja maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä, voidaan käyttää alueella hyödyksi ilmoituksessa esitetyn mukaisesti ja ilmoituksessa esitetyin rajauksin. Hyötykäytöstä on tehtävä yksityiskohtainen suunnitelma, joka on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle vähintään viikkoa ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 136 §, JL 5, 6, 8 §)

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä ilmoituksessa esitettyjen suunnitelmien mukaisesti niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Välivarastoinnissa on kiinnitettävä huomiota pilaantuneiden ja pilaantumattomien maakerrosten sekoittumisen estämiseen sekä siihen, että mahdollista pilaantunutta vettä ei pääse valumaan välivarastokasojen alapuolisiin maakerroksiin. Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointiaika kohteessa on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden pituisena. Pilaantuneen maan välivarastokasat on peitettävä, mikäli maa-aineksia varastoidaan kohteessa kauemmin kuin yhden työpäivän ajan. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Jos voimakkaasti haitta-aineelta haisevia maamassoja kuitenkin on tarpeen varastoida alueella, on ko. varastokasat peitettävä myös lyhytaikaisen varastoinnin ajaksi. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §, JA 24 §)

6. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi maaperän puhdistustyön aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja puhdistustyön valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maan omistajille kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Pilaantuneisuuden jatkumisesta ilmoitusalueen ulkopuolelle on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja kyseisen alueen maanomistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle rakentamisen vuoksi.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen. Myöskään putki- ja kaapelikaivantojen täytöissä ei saa käyttää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot.

Alueella on havaittu haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Lisäksi joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista arvion mukaan voi aiheutua hajuhaittaa.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Kunnostustoimien riittävyys edellytetään arvioitavaksi, mikäli työn aikana havaitaan pilaantuneisuutta aiemmin havaittua laajemmalla alueella, huomattavasti korkeampia haitta-ainepitoisuuksia ja/tai pilaantuneisuutta rakennusten vieressä.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta kaivettujen maa-aineksien riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan hyödyntää alueella tai toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Korppaanmäentien alueella on sen toimintahistorian vuoksi tarpeen täydentää haitta-ainetutkimuksia, jos kaivu ulottuu kadun rakennekerrosten alapuolelle. Edustava näytteenotto edellyttää maaperän kerroksellisuuden huomioimista metriä syvemmissä kaivannoissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Mahdollisesti tarvittavan eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-ainesten hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Hyödynnettävän maa-aineksen tulee olla käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle eikä myöskään hajuhaittaa. Suunnitelman toimittaminen tarkastettavaksi on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

5. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelman esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa. Erillinen suunnitelma veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on tarpeen, jos vesiä ei voidakaan johtaa ilmoituksen mukaisesti. Helsingin kaupungin työmaavesiohjetta ei sovelleta suoraan pilaantuneen maaperän kunnostustyömailla.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.