Hoito- ja käyttösuunnitelma, luonnonsuojelualue, Jollaksen räme

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Esitys Jollaksen rämeen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistamiseksi

Alueen sijainti, koko ja perustaminen

Jollaksen räme sijaitsee Laajasalon itäosassa, Jollaksessa, Furuvikin kartanon pohjois-luoteispuolella. Alueen pinta-ala on 3,7 hehtaaria, ja se on kokonaan Helsingin kaupungin omistama. Luonnonsuojelualue on perustettu vuonna 1991.

Luonnon ominaispiirteet ja luontoarvot

Luonnonsuojelualueen perustamisen tarkoituksena on ollut Helsingistä pitkälti kadonneen suoluonnon säilyttäminen. Jollaksen rämeen suo on syntytapansa perusteella keidassuo, tarkemmin määriteltynä metsäkeidas. Suon keskiosa on koostunut alun perin rämeestä ja reunoilla on tavattu korpia. Turvemaata on alueella noin kahden hehtaarin verran. Muu alue koostuu kangas- ja kalliometsästä. Ojitukset ja valuma-alueen muuttuminen rakentamisen seurauksena ovat kuivattaneet kohdetta merkittävästi. Suon kuivumisen takia selväpiirteistä suota ei ole enää jäljellä. Kasvillisuus on muuttunut turvekankaaksi, eli kangasmetsäkasvit ovat runsastuneet ja suokasvit ovat taantuneet. Suon muuttumisesta huolimatta alueella on luonnonsuojelullista merkitystä luontaisesti kehittyvän puuston vanhetessa ja se on tärkeä lähivirkistyskohde.

Alueen käyttö

Lähiasukkaat käyttävät Jollaksen rämettä aktiivisesti ulkoiluun. Alueelle on rakennettu pitkospuut mahdollisesti jo ennen luonnonsuojelualueen perustamista ja polkureittiä on kunnostettu vuonna 1992. Alueen rauhoitusmääräyksissä kulku polkujen ja pitkospuiden ulkopuolella on kielletty. Paikalle on kuitenkin syntynyt tiheä luvaton polkuverkosto ja maasto on paikoitellen hyvin kulunut. Heikko opastus ja olematon ulkoilureittien merkintä eivät ole olleet riittäviä käytön ohjaamiseen. Alueen länsireunalle on pystytetty opastaulu.

Aiempi hoito- ja käyttösuunnittelu

Jollaksen rämeelle on laadittu hoito- ja käyttösuunnitelma vuonna 1989. Suota on pyritty sen jälkeen ennallistamaan rakentamalla patoja ojiin. Vuonna 2006 tehdyn ennallistamisselvityksen jälkeen hoito- ja käyttösuunnitelmaa päivitettiin. Suunnitelmassa asetettiin tavoitteiksi turvekankaan reunosien korpien ennallistaminen ja keskiosan rämemuuttuman pitäminen ennallaan. Toimenpiteiksi ehdotettiin reunaojien tukkimista, entistä suota kiertävän niskaojan padon parantamista ja nuoren puuston poistoa tietyiltä kohdin. Suunnitelmassa ehdotettiin myös pitkospuiden rakentamista aiempaa laajemmalle alueelle.

Uusi hoito- ja käyttösuunnitelma

Valmistelu

Luontotieto Keiron Oy on laatinut kaupunkiympäristön toimialan ympäristösuojelu ja ohjaus -yksikön tilauksesta Jollaksen rämeelle uuden hoito- ja käyttösuunnitelman, jossa on tarkasteltu uudelleen alueen virkistyskäytön ohjaamisen, suojelun ja hoidon tavoitteita ja esitetty tarvittavat toimenpiteet tavoitteisiin pääsemiseksi (liite 1). Faunatica Oy teki selvityksen alueen luontotyypeistä hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten vuonna 2019.

Hoito- ja käyttösuunnittelun yhteydessä toteutettiin asukaskysely, jonka avulla selvitettiin alueen käyttömuotoja, käyttäjien alueeseen liittämiä arvoja sekä sen suunnitteluun kohdistuvia odotuksia ja toiveita. Kyselyn tuloksista on esitetty yhteenveto hoito- ja käyttösuunnitelmassa.

Laajasalon luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelmista järjestettiin 30.3.2021 verkossa yleisötilaisuus, jossa käsiteltiin myös Jollaksen rämettä. Tilaisuuteen osallistui 45 kaupunkilaista, jotka saivat kommentoida alueen suunnitelmaa ja esittää kysymyksiä alueesta. Vastauksista julkaistiin tiedote kaupungin verkkosivuilla noin viikko tilaisuuden jälkeen.

Hoito- ja käyttösuunnitelma lähetettiin kannanotoille talvella 2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle (Helsy), Tringa ry:lle, Stansvikin kyläyhdistykselle (SKY) ja Laajasalo-Degerö Seuralle. Suunnitelmasta jättivät yhteisen kannanoton Helsy ja SKY. Kannanoton sisältö ja siihen esitetty vastine on esitetty jäljempänä.

Luonnonsuojelun ja -hoidon suunnitelma

Uudessa hoito- ja käyttösuunnitelmassa luonnonsuojelun ja -hoidon tavoitteena on luonnonsuojelualueen kehittyminen luontaisesti kohti vanhaa metsää ilman suon ennallistamistavoitteita. Suo on niin pitkälle muuttunut ja valuma-alueelle rakennettu asutus estää niin tehokkaasti suon luontaisen vesitalouden palauttamisen, että ennallistamisen onnistuminen on epävarmaa. Puusto on järeytynyt ja alueelle on kehittymässä hyvä lahopuujatkumo, jolloin vanhan metsän lajistolle syntyy vähitellen enemmän ja monipuolisemmin elinympäristöjä.

Muita luonnonhoidon tavoitteita ovat aluskasvillisuuden kehittyminen häiriöttömästi ilman talloutumista sekä pienialaisten, riittävän häiriöttömien eläinten pesimä- ja levähdyspaikkojen luominen. Vieraita pienpetoja, minkkiä ja supikoiraa torjutaan pyynnillä. Alueelle mahdollisesti leviäviä vieraskasvilajeja tarkkaillaan ja torjutaan kitkemällä. Myös kulumisen muutoksia seurataan.

Virkistyskäytön suunnitelma

Käytön kehittämisen tavoitteena on ulkoilijoiden tietoisuuden lisääminen kohteen luontoarvoista ja rauhoitusmääräyksistä. Nykyisistä opasteista ei selkeästi ilmene, mille poluille kulkijan tulee suunnata. Polkuja ei ole merkitty maastoon, jolloin ainoastaan rakennetuista pitkospuista on mahdollista päätellä polun olevan sallittu. Tilannetta parannetaan sisääntuloille pystytettävillä opasteilla, reittimerkinnöillä ja uusilla rajojen merkkitolpilla. Opastauluista ilmenevät selkeästi käyttörajoitukset ja -suositukset. Pitkospuita lisätään kattamaan alueen kaikki kosteat osuudet.

Sallittu polkuverkosto pohjustetaan joko kivituhkalla, murskeella tai soralla. Alueella ennestään olemassa olevat portaat on tarpeen uusia, ja myös uusien portaiden rakentamiseen on todennäköisesti tarvetta. Isompia uusia, käyttöä palvelevia rakenteita ei ole suunniteltu alueelle.

Kustannukset

Jollaksen rämeelle suunniteltujen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvittavien investointien kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 65 000 euroa. Suurimmat kustannukset tulevat pitkospuiden uusimisesta ja lisärakentamisesta (15 000 euroa), vanhojen portaiden uusimisesta ja uusien rakentamisesta (11 000 euroa) sekä opastaulujen suunnittelusta (9 000 euroa). Luonnonsuojelualueen vuotuisiksi ylläpitokustannuksiksi on arvioitu 5 000–15 000 euroa.

Kannanotot

Yhteisessä kannanotossaan Jollaksen rämeen hoito- ja käyttösuunnitelmaan Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) ja Stansvikin kyläyhdistys (SKY) pitävät suunnitelmaa pääosin laadukkaana.

Kannanotossa esitetyt kommentit ja vastineet niihin esitetään alla aiheittain.

Kommentti:

Yhdistykset mainitsevat osallistamiseen liittyvänä kritiikin aiheena konsultin yhteydenpidon Suomen luonnonsuojeluliitto Uudenmaan piiri ry:n edustajaan SLL:n paikallisyhdistys Helsyn asemesta ja SKY:n jättämisen tässä yhteydessä yhteydenpidon ulkopuolelle. Yhdistykset toivovat, että jatkossa suunnitteluvaiheessa konsultaatio kohdennetaan myös SKY:en ja SLL:n osalta Helsyyn.

Vastine:

Konsultti on hakenut SLL Uudenmaan piirin ja Laajasalo Seuran edustajilta lisätietoa eräistä hoito- ja käyttösuunnitteluun liittyvistä erityiskysymyksistä. Toisin sanoen kyseessä ei ole ollut varsinaisesta asukkaiden tai asianosaisten yhdistysten osallistamisesta hoito- ja käyttösuunnitteluun, vaan lisätietojen hankkimisesta tietyssä asiayhteydessä. Maininta yhteydenotoista näihin tahoihin hoito- ja käyttösuunnitelman osallistamista koskevassa tekstissä on lukijan kannalta epäselvä, eikä hoito- ja käyttösuunnitelmassa ollut mainittu erikseen, mistä asioista konsultti on tietoa etsinyt. Näin ollen kannanottajien huomautus asiasta on asiallinen. Jatkossakin on suunnittelijan harkittavissa, miltä tahoilta hän tietoja hoito- ja käyttösuunnitelmaa varten kerää, mutta tämän tiedon esittämistä hoito- ja käyttösuunnitelmassa selkeytetään. Varsinainen osallistaminen toteutetaan mahdollisen asukaskyselyn, yleisötilaisuuden sekä hoito- ja käyttösuunnitelmien kannanottopyyntöjen yhteydessä.

SKY:n asemasta kannanoton esittäjänä todettakoon, että Jollaksen räme ei ole yhdistyksen toiminta-alueella. Kannanottopyyntö lähetettiin kuitenkin yhteisesti usean Laajasalon luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta, eikä siinä eritelty, minkä alueiden suunnitelmiin SKY:n odotettiin ottavan kantaa. Näin ollen yhdistyksen kannanotto asiaan on ymmärrettävä ja se on huomioitu esitystä valmisteltaessa.

Kommentti:

Helsy ja SKY toivovat, että jatkossa hoito- ja käyttösuunnitelmien kommentoinnille jätetään reilusti enemmän aikaa. Yhdistykset sanovat kymmenen päivän kommentointiajan olevan aivan liian lyhyen vapaaehtoisvoimin toimiville järjestöille.

Vastine:

Asian valmistelija antoi alun perin kannanotoille aikaa noin kymmenen päivää, mutta pidensi yhdistysten pyynnöstä aikaa kuudella päivällä. Esittelijä pitää kymmentä päivää yhdelle suunnitelmalle riittävänä kommentointiaikana, mutta Jollaksen rämeen kanssa samaan aikaan pyydettiin kannanottoa kolmesta muustakin hoito- ja käyttösuunnitelmasta. Näin ollen kannanottoaika yhtä suunnitelmaa kohti jäi etenkin Helsylle verrattain lyhyeksi. SKY:n toiminta ei ulottune kuin kahdelle kannanotoilla olleen suunnitelman alueelle. Yleisenä huomiona esittelijä toteaa, että riittävän pitkä kannanottoaika on osa hyvää hallintotapaa ja potentiaalisesti parantaa suunnitelmien laatua, joten asiaan kiinnitetään jatkossa huomiota.

Kommentti:

Helsy ja SKY toteavat Jollaksen rämeen kuluvan nopeasti virkistyskäytössä. Yhdistykset ehdottavat kevyen köysiaidan pystyttämistä ainakin herkimpiin ja kuluneimpiin kohtiin pitkospuiden viereen. Kannanotossa pidetään myös koirien ulkoiluttamisen huomioimista kulun ohjaamisessa tärkeänä ja muistutetaan, että koirat liikkuvat helposti pitkospuiden ulkopuolella. Ehdotetun köysiaidan sijoittamisessa pitäisi huomioida koirien liikkuminen. Yhdistykset kehottavat harkitsemaan koirien ulkoiluttamisen kieltämistä Jollaksen rämeellä.

Vastine:

Köysiaita voi olla hyvä kulkua ohjaava rakenne Jollaksen rämeellä. Sellaista on suunniteltu muun muassa juuri perustetuille Kruunuvuorenlammen ja Tahvonlahden harjun luonnonsuojelualueille, joten olisi johdonmukaista, että aitoja tehtäisiin muillekin suojelualueille, joilla on paljon käyttöä ja kulumisherkkää maastoa. Esittelijä katsoo kuitenkin, että Jollaksen rämeen käyttäjämäärät eivät ole eivätkä todennäköisesti tule olemaan suunnitelmakauden aikana yhtä korkeita kuin Kruunuvuoren ja Stansvikin suojelukohteiden, koska Jollakseen ei ole suunniteltu laajalti uutta asutusta. Näin ollen köysiaidan tarve ei ole Jollaksessa yhtä suuri. Esittelijä katsoo, että kulumista voidaan vähentää ilman aitaakin kunnostamalla ja rakentamalla lisää pitkospuita sekä pohjustamalla polkuja parempaan kuntoon.

Esittelijä yhtyy Helsyn ja SKY:n käsitykseen, jonka mukaan koirat liikkuvat usein polkujen ja pitkospuiden ulkopuolella. Kannanotosta ei käy ilmi, miten koirien ulkoiluttaminen pitäisi huomioida ehdotetun köysiaidan sijoittamisessa. Muualta kannanotosta on pääteltävissä, että pitkospuiden ja aidan väliin ei toivota tilaa, jossa koira mahtuisi liikkumaan hyvin ollessaan kytkettynä. Aidan sijoittamiseen liittyvien yksityiskohtien käsittely ei ole tarpeellista hoito- ja käyttösuunnitelmassa, mutta asia on kuitenkin hyvä pitää mielessä, jos aita joskus rakennetaan.

Koirien ulkoiluttamisen kieltäminen voisi tulla kysymykseen, jos olisi näyttöä siitä, että koira ja sen ulkoiluttaja kuluttavat maastoa oleellisesti enemmän kuin pelkkä ulkoilija. Sellaista ei ympäristöpalveluilla ole tiedossa. Loogisesti ajatellen koiran kanssa kulkeminen kuluttaa kasvillisuutta enemmän, jos ulkoiluttaja pysyy määräysten mukaisesti pitkospuilla ja poluilla, mutta koira kulkee pääasiassa sen ulkopuolella. Asia vaatisi lisää selvittämistä ennen kuin kieltoa voidaan ehdottaa lisättäväksi rauhoitusmääräyksiin. Koirien pitäminen kytkettyinä estänee riittävän tehokkaasti niiden linnuille ja pikkueläimille tekemät vahingot.

Kommentti:

Helsy ja SKY katsovat, että marjastus voi olla Jollaksen rämeellä niin suosittua ja menetelmiltään sellaista, että se saattaa turmella varvikkoa. Kannanotossa pohdiskellaan, pystyykö toimintaa hillitsemään hyvällä opastuksella.

Vastine:

Luontoselvitystä ja hoito- ja käyttösuunnitelmaa tehneet konsultit eivät ole raportoineet marjojen poimimisesta aiheutuvasta varvikon vahingoittumisesta, mutta sitä saattaa olla vaikeaa erottaa tallomisen aiheuttamasta kulumisesta. Marjojen poiminta on alueen rauhoitusmääräyksiä noudattaen mahdotonta, koska niissä kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Jos Jollaksen rämeellä kuitenkin yleisesti marjastetaan, paras tapa sen vähentämiseen on opastauluissa selkeästi ilmaistu marjastuskielto. Hoito- ja käyttösuunnitelmassa ehdotetaan lisää opastauluja ja painotetaan määräysten selkeää ilmaisua opasteissa. Marjastuksen voi odottaa vähenevän merkittävästi suunnitelmassa ehdotetuilla toimenpiteillä.

Hoito- ja käyttösuunnitelmaan tehdyt muutokset

Hoito- ja käyttösuunnitelman lukuun 5. Osallistaminen kuulunut kohta, jossa konsultin kerrotaan olleen yhteydessä SLL Uudenmaan piirin ja Laajasalo Seuran yhteyshenkilöihin, siirrettiin Helsyn ja SKY:n kannanoton johdosta luvun loppuun ja muotoiltiin yhteydenoton motiivin sisältäväksi: ”Asukkaiden osallistamisen lisäksi suunnittelija on ollut työn aikana yhteydessä Laajasalo Seura Ry:hyn ja SLL Uudenmaan piiri ry:n edustajaan liittyen joihinkin hoito- ja käyttösuunnitelman yksityiskohtiin”.

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 28.04.2022 § 95

Esitys

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Jere Salminen, ympäristötarkastaja, puhelin: 310 21549

Päätös tullut nähtäväksi 29.06.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §