Asemakaavan muutos nro 12794, Kluuvi, tontti 32/8, Unioninkatu 28

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee Unioninkatu 28 kiinteistön aluetta, joka sijaitsee 2. kaupunginosassa (Kluuvi) korttelissa 32 (Dromedaari). Kaavaratkaisu mahdollistaa kiinteistön pääkäyttötarkoituksen muuttamisen hallinto- ja virastorakennuksesta liike- ja toimistorakennukseksi. Kadun varren maantasokerros varataan liike-, myymälä- ja palvelutiloiksi. Rakennushistorialtaan ja arkkitehtuuriltaan kerroksellisen, Kluuvin virastotalona tunnetun rakennuksen suojelumerkintää tarkistetaan ajan tasalle. Tavoitteena on liittää tontti keskustan maanalaiseen huoltotunneliin. Mikäli huolto järjestetään tontin kellaritilojen kautta, tulee rakennusluvan yhteydessä laatia selvitys siitä, miten tontin huolto voidaan myöhemmin liittää keskustan maanalaisen huoltotunnelin kautta toimivaksi. Autopaikat sijoitetaan yleiseen pysäköintilaitokseen. Pyöräpaikat sijoitetaan kellaritilaan. Rakennuksen liike- ja toimistokerrosala on 3 410 k-m². Tehokkuus on eₜ=2,49.

Helsingin ydinkeskustassa Helsingin kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta toimistokäytössä olleista tiloista tai rakennuksista on viimeisen kymmenen vuoden aikana pääosin luovuttu. Keskustakortteleiden elävöittämisen yhteydessä on toimistotiloja muutettu uusiin käyttötarkoituksiin. Nyt kaavoitettavan kiinteistön myyntiä valmistellaan.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että rakennukseen voi sijoittua muutakin liike- ja toimistotilaa kuin hallinto- tai virastorakennukseen.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että jatketaan linjausta, jonka mukaan luovutaan sellaisista kiinteistöistä, jotka eivät ole kaupungin omassa käytössä.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Tontilla sijaitsee nykyisin rakennushistorialtaan ja arkkitehtuuriltaan kerroksellinen, klassismia, jugendia ja 60-luvun modernismia edustava Kluuvin virastotalona tunnettu Uschakoffin talo. Kadun puolen julkisivut ja kivijalka vuodelta 1816 (arkkitehti Pehr Granstedt) ovat osa Helsingin empire-keskustaa. Jugendsalina tunnettu entinen pankkisali siihen liittyvine tiloineen ja jugend-porrashuone ovat arkkitehti Lars Sonckin suunnittelemia. Pihajulkisivut ja rakenteet sekä pihasiiven galleriatila periytyvät arkkitehti Aarno Ruusuvuoren suunnitteluvaiheesta. Katutasossa on nykyään liike-, myymälä- ja asiakaspalvelutiloja. Kerroksissa olevat tilat ovat viimeksi olleet kaupungin elinkeino-osaston toimistokäytössä. Unioninkadun puolen pienet liiketilat ja yläkerrosten toimistotilat ovat tällä hetkellä tyhjillään. Kaupunki on luopunut toimisto- ja näyttelytiloistaan, joita on tarkoitus muuttaa uuteen käyttötarkoitukseen. Myyntiä valmistellaan rakennuksen osalta. Kiinteistön kohdalla on voimassa useita rasitteita liittyen muun muassa naapurikiinteistöjen 32/1, 32/2 sekä 32/6 ajo- tai kulkuyhteyksiin kiinteistön kautta.

Alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1988 ja maanalainen asemakaava vuodelta 2001.

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistön. Kaavaratkaisu on tehty kaupungin aloitteesta. Kaupungilla on vireillä alueen myyminen.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Kaavaratkaisu nostaa alueen arvoa. Kaupunki selvittää kiinteistön myyntiä ja myynnin toteutuessa kohdistuu kaupungille myyntituloja. Maankäyttösopimus sisällytetään kauppaan, joten erillisiä neuvotteluja ei käydä.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin. Osalliset eivät esittäneet mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo

ELY-keskus on todennut, että kaava-asian käsittelyyn riittää ELY-keskuksen lausunto.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat siihen, että asemakaavamuutoksella täsmennetään edelleen suojelun painopisteitä, myös modernien kerrostumien osalta. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että suojelumääräyksiä on tarkennettu yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Mielipiteet

Mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta ei esitetty.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 5.–19.12.2022

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta ei tehty muistutuksia.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat asemakaavan suojelumerkintöihin, joita pidettiin riittävinä turvaamaan rakennus- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä, siihen, että asemakaavamuutos huomioi rakennuksen ja kaupungin suojelutavoitteet asianmukaisesti kattavin määräyksin ja siihen, että korttelin kaakkoiskulman alapuolella sijaitseva yhdyskuntatekninen tunneli tulee merkitä asemakaavaan merkinnällä maanalainen tunneli ja kaavamääräyksenä tulee mainita, että louhinta ja rakentaminen tunnelin läheisyydessä tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se ei aiheuta haittaa tai vahinkoa tunnelille. Lausunnossa esitetty yhdyskuntatekninen tunneli on merkitty voimassa olevaan Keskustan maanalaisen huoltoliikenteen ja pysäköinnin kaavaan, joka sijaitsee kaavaratkaisun alapuolella.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus)
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala / kaupunginmuseo

Lisäksi Museovirasto ilmoitti, että Museoviraston ja alueellisen vastuumuseon välisen työnjaon mukaisesti Helsingin kaupunginmuseo vastaa lausunnon antamisesta.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Kaavan tavoitteet huomioon ottaen, kaavaehdotusta ei ole ollut tarkoituksenmukaista muuttaa julkisen nähtävilläolon yhteydessä esitettyjen huomautusten johdosta.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ei tehty muutoksia julkisen nähtävilläolon jälkeen. Aineistoon tehdyt muut täydennykset on esitetty kaavaselostuksen viimeisessä luvussa.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 57 §, 59 §, 62 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta päättää asemakaavan muutoksesta hallintosäännön 16 luvun 1 §:n kohdan 2 perusteella, koska kaavaratkaisulla ei katsota olevan merkittäviä vaikutuksia.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala Kulttuuripalvelukokonaisuus Kaupunginmuseo Kulttuuriperintöyksikkö 28.4.2022

Päätös tullut nähtäväksi 12.06.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kunnallisvalituksella

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Kunnan jäsenen, asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 26.5.2023 saakka seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai ehyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.