Vahingonkorvaus, henkilövahinko 22.2.2022, Latokartanontori
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.5.2022 § 86 (liukastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 30.5.2022 § 86 tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 30.5.2022 § 86 päätöksellään hylännyt 22.2.2022 Latokartanontorilla tapahtuneeseen liukastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan 140,90 euron suuruisen vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 22.2.2022 noin kello 13.10 Latokartanontorilla tapahtuneeseen liukastumiseen liittyen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija vaatii oikaisuvaatimuksessa päätöksen oikaisemista ja asian käsittelemistä "oikeellisin tiedoin". Hakija on esittänyt, ettei aurauksessa ole käytetty verkkoterää, kuten yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on kerrottu. Hakijan mukaan minkäänlaista hiekoitusta, uria tai rouhetta ei kyseisellä alueella ole tuolloin ollut. Hakija on esittänyt, että liukastumisen on aiheuttanut vitivalkoinen, täysin sileä ja pinnaltaan jäinen torialue. Hakija on kertonut, että ”silminnäkijät sanoivat ainakin kolmen liukastuneen kyseisellä kohdalla vain muutamaa minuuttia ennen tapaturmaani”. Hakija on tehnyt 30.5.2022 kaupungille vaatimuksen yksikön päällikön päätöksen korjaamisesta viranomaisen itseoikaisuna. Hakija on tehnyt asiassa tämän jälkeen, 31.5.2022, oikaisuvaatimuksen.
Perustelut
Kaupunki ei käsittele asiaa hakijan ensin, 30.5.2022, vaatimalla tavalla viranomaisen itseoikaisuna, koska toimivalta asiassa on siirtynyt kaupunkiympäristölautakunnalle hakijan myöhemmin, 31.5.2022, tekemällä oikaisuvaatimuksella. Kaupunki käsittelee myös 30.5.2022 saapuneen virheen korjaamista koskevan vaatimuksen osana oikaisuvaatimusta.
Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan sekä vahingonkorvauslain (412/1974) vastuusäännösten että kunnossapitolain (669/1978) kunnossapidon laatutasoa määrittävien säännösten kautta.
Liukastuminen ei yksinään osoita kaupungin korvausvastuuta. Vahingonkorvausvastuun syntyminen edellyttää, että kadun kunnossapito on ollut virheellistä tai huolimatonta tai että kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan III-luokan mukaisesti.
Kaupunki on pyytänyt lisäselvityksen alueen kunnossapidosta vastaavalta, Staralta, oikaisuvaatimuksen johdosta. Saadun selvityksen mukaan Stara ei käytä aurauksissa kumisia tai muovisia terälappuja. Koneiden auroissa käytetään kampa- ja verkkoteriä, jotka on valmistettu erikoiskovasta teräksestä tai hardoxista. Kuljettajat uusivat teräslappuja sitä mukaa kuin ne kuluvat.
Verkko- tai kampaterällä tehty auraus jättää auratun pinnan karheaksi ja nostaa aiemmin tehdyn hiekoituksen pintaan. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää liukkautta.
Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on todettu asiassa saatujen selvitysten perusteella, että vahinkopaikkaa on hiekoitettu edellisen kerran ennen vahinkotapahtumaa 21.2.2022 kello 8.52. Perusteluista käy myös ilmi, että vahinkopaikan auraus on tehty vahinkopäivänä kello 12.52 ja hiekoitus kello 13.30.
Ilmatieteen laitoksen, Kumpulan säähavaintoaseman tiedoista käy ilmi, että jatkuva lumisade on alkanut vahinkoa edeltävänä päivänä 21.2.2022 noin kello 13 ja se on päättynyt vahinkopäivänä 22.2.2022 noin kello 7. Sademääräksi on tuona aikana mitattu noin 27 cm. Lumen syvyys on ollut lumisateen alkaessa noin 40 cm ja sen päättyessä noin 65 cm. Lumisade on alkanut uudestaan noin kello 13.
Ilmatieteen laitoksen, helmikuun 2022 kuukausikatsauksen mukaan talven voimakkain lumipyry iski Uudellemaalle 21.2.2022. Erityisen runsaasti lunta tuiskutti pääkaupunkiseudulla, ja suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa, rekisteröitiin Helsingin Kumpulassa. Uudellamaalla talven lumipeite oli paksuimmillaan 22.2.2022 päivän aamuna, jolloin lunta oli yleisesti yli puoli metriä.
Yksikön päällikön päätöksen perusteluissa on virheellisesti todettu, että liukkauden torjunta vahinkopäivänä 22.2.2022 olisi myöhästynyt tunnilla kaupungin asettamiin toimenpideaikoihin nähden. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan myös liukkaudentorjuntaa on suoritettu III-luokan kevyen liikenteen väylälle asetetun toimenpideajan sisällä. Liukkaudentorjunta oli ollut suoritettava klo 7.00 tapahtuneesta lumisateen päättymisestä lukien kahdeksan tunnin sisällä eli viimeistään kello 16:een mennessä. Tässä tapauksessa sekä auraus että liukkaudentorjunta on vahinkopäivänä suoritettu toimenpideaikojen puitteissa (auraus klo 12.52 ja hiekoitus klo 13.30). Vahinkotapahtuma on tapahtunut aurauksen ja hiekoituksen välissä noin klo 13.10.
Kunnossapitolaki ei edellytä sitä, että kunnossapitokaluston määrä ja laatu mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Poikkeuksellisen säätilan aikana on sallittua, että ensin huolehditaan liikenteellisesti keskeisistä alueista (HE 281/2004, s. 17).
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei hiekoittaminen ole tarpeellista silloin, jos se on hyödytöntä, kuten silloin, jos hiekka uppoaisi lumen alle (KKO 1968 II 98).
Myös kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).
Liukkaudentorjuntaa ei ole mahdollista reaaliajassa toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Tämä on asettanut jalankulkijoille erityisen tarpeen noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta katualueella liikuttaessa.
Kaupungille ei ole myöskään saapunut muita ilmoituksia tai vahingonkorvausvaatimuksia liittyen kyseisen vahinkopaikan liukkauteen.
Kaupunki katsoo edellä esitetyin perustein huolehtineensa vahinkopaikan kunnossapidosta asianmukaisesti. Vahinkopaikka on aurattu vahinkopäivänä ennen vahinkotapahtumaa ja myös hiekoitus vahinkopäivänä on tapahtunut asetettujen toimenpideaikojen puitteissa. Kunnossapidon antamien selvitysten mukaan auraus on suoritettu karhentavalla verkkoterällä. Vahinkopaikka on lisäksi hiekoitettu vahinkoa edeltäneenä päivänä. Vahinkotapahtuma ei näin ollen ole johtunut kaupungin laiminlyönnistä kadun kunnossapidossa, eikä kaupunki ole vahingosta korvausvastuussa.
Kyseinen vahinko on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole vastuussa.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle liukastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 14 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 1.6.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 30.5.2022 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 30.05.2022 § 86
Päätös
Kaupunkiympäristön hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakija on 28.2.2022 esittänyt kaupungille 140,90 euron suuruisen vahingonkorvausvaateen perustuen liukastumisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Hakija on vaatimuksen mukaan liukastunut 22.2.2022 noin klo 13.10 Latokartanontorilla.
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kunnossapitolaki sallii kunnan antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella ovat laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Helsingin kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä liikenteellisen merkityksen mukaan. Vahinkopaikka on kevyen liikenteen väylä ja sen kunnossapito hoidetaan III-luokan mukaisesti.
III-luokan kevyen liikenteen väyliltä poistetaan lumi, sohjo ja jää niin, ettei synny liikennettä haittaavaa epätasaisuutta. Liukkaus torjutaan heti I- ja II-luokan katujen jälkeen. Aurauksen lähtökynnys III-luokan kevyen liikenteen väylillä on 5 cm. Toimenpideaika on aurauksen osalta kahdeksan tuntia, kuitenkin niin, että klo 13–4 aurauskynnyksen ylittänyt sade tulee olla aurattu klo 12 mennessä. Toimenpideaika alkaa siitä, kun lumisade on päättynyt. Liukkaudentorjunnan toimenpiteiden osalta toimenpideaika on viisi tuntia, kuitenkin niin, että klo 16–7 välillä ilmenneen liukkauden tuntuvan lisääntymisen johdosta liukkaudentorjuntatoimenpiteet tulee olla suoritettu klo 12 mennessä. Liukkaudentorjunnan osalta toimenpideaika alkaa siitä, kun liukkaudessa on tapahtunut tuntuva lisääntyminen.
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Selvityksen mukaan vahinkoalue oli viimeksi hiekoitettu vahinkoa edeltävänä päivänä 21.2.2022 klo 8.52. Vahinkopäivänä alue oli aurattu ennen vahinkoa klo 12.52 ja hiekoitus tehtiin vahinkopäivänä vahingon tapahtumisen jälkeen klo 13.30. Auraukset on tehty karhentavalla verkkoterällä, joka karhentaa pinnan ja nostaa hiekoitushiekan pintaan aurauksen yhteydessä. Tiedot tehdyistä toimenpiteistä perustuvat GPS-tietoihin huollosta.
Ilmatieteen laitoksen Kumpulan mittausaseman mukaan ilman lämpötila oli ollut vahinkoa edeltävänä päivänä 21.2.2022 pakkasella ollen kylmimmillään -1,4 °C. Vahinkoa edeltävänä yönä lämpötila oli 0 °C klo 21–3 aikana. Tämän jälkeen lämpötila jäi pakkasen puolelle ollen noin -3,6 °C vahinkohetkellä. Mittausaseman tietojen mukaan vahinkoa edeltävän päivänä alkoi sataa lunta ja sadetta jatkui vahinkopäivän aamuun noin klo 7.00 asti. Lisäksi vahinkohetkellä satoi hiukan lunta. Yhteensä lunta satoi noin 27 cm ja lumensyvyydeksi mitattiin vahinkohetkellä noin 65 cm. Ilmatieteen laitos on jälkikäteen todennut helmikuusta 2022, että kyseessä oli poikkeuksellisen sateinen helmikuu ja kuun aikana oli viisi myrskypäivää. Vahinkoa edeltänyt päivä ja vahinkopäivä kuuluivat näihin myrskypäiviin ja huonosta säästä tiedotettiin laajasti ennen sateen alkamista.
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitäjän on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Kadun kunnossapitäjä vapautuu vahingonkorvausvastuustaan, jos hän osoittaa, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokauden aika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.
Liukkauden torjuntaa ei ole mahdollista toteuttaa siten, että kadun mitkään osat eivät koskaan olisi liukkaat. Hiekoituksella ei aina voida täysin estää jään aiheuttamaa liukkautta siinäkään tapauksessa, että kunnossapito on ollut asianmukaisella ja kunnossapitolain edellyttämällä tasolla. Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Jalankulkijan tulee ottaa olosuhteet huomioon ja noudattaa huolellisuutta ja varovaisuutta liikkuessaan (Vakuutuslautakunnan ratkaisu FINE-001397). Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004, s.16). Aina on jokin kohta, johon on mahdollista liukastua. Tästä syystä jalankulkijan tulee noudattaa talvella erityistä varovaisuutta.
Lain mukaan kunnan velvollisuus on tehdä ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Vahingonkorvausvastuu edellyttää myös tuottamusta tai laiminlyöntiä. Vahinkopaikan liukkaudesta tai muista kunnossapitotarpeista ei ole tullut kaupungille muuta palautetta. Kyseessä on III-luokan kevyen liikenteen väylä, jolloin sen liukkaudentorjuntatoimenpiteet pitäisi suorittaa klo 12 mennessä. Auraus ja hiekoitus on suoritettu klo 12.52 - 13.30 vahinkoalueella. Liukkauden torjunta on myöhästynyt tunnilla, mutta asiassa pitää ottaa huomioon se, että kyseisenä päivänä Helsingissä siivottiin ison myrskyn jälkiä ja huoltotoimenpiteissä keskityttiin ensin vilkkaampien huoltoluokkien väylien kunnossapitoon
Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ja suoritetut kunnossapidon toimenpiteet huomioiden kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti. Kaupunki ei katso, vakiintunut oikeuskäytäntö huomioon ottaen, laiminlyöneensä kunnossapitolain mukaisia tehtäviään, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53
Lisätiedot
Jenni Hunnakko, valmistelija, puhelin: 310 52182
Päätös tullut nähtäväksi 02.02.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512