Talousarvion toteuttamisennusteet vuonna 2022, Sosiaali- ja terveystoimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Talous- ja suunnittelupäällikkö Sampo Pajari ja johtava controller Mikael Karell ovat kutsuttuina asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyssä.

Kaupunginkanslialle toimitetaan vuonna 2022 toiminnan ja talouden ennusteet kolme kertaa. Kaikki kaupunginkanslialle toimitettavat ennusteet tuodaan tiedoksi sosiaali- ja terveyslautakunnalle. Sosiaali- ja terveystoimen ennusteet laaditaan kaupunkiyhteisen rakenteen mukaisesti. Nyt laadittu ennuste perustuu oman toiminnan osalta kesäkuun lopun tietoihin ja HUSin osalta HUSin tuottamaan ennusteeseen tammi-huhtikuun toteutumien pohjalta. Koronaepidemian osalta ennusteessa on edelleen huomattavaa epävarmuutta sen osalta, miten epidemiatilanne etenee, miten sairaalahoitoa vaativien tartuntojen torjumisessa onnistutaan loppuvuoden aikana, ja kuinka paljon voimavaroja on kohdennettava koronarokotuksiin.

Sosiaali- ja terveystoimialalla on viisi erillistä talousarviokohtaa, joiden ennusteet ovat seuraavat:

Sosiaali- ja terveyspalvelut (51001)

*Vuoden 2021 tilinpäätös: koronaepidemian välittömien kustannusten ja hoito- ja palveluvelan purkamisen toteutunut kustannusvaikutus 193,7 miljoonaa euroa.

**Lisätty talousarviolukuun koronaepidemian hoito- ja palveluvelkaan kohdennettu määräraha, 45,0 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 talousarviovalmistelussa toimialojen talousarvioon ei varattu erillistä määrärahaa koronaepidemian hoitoon, vaan ne esitetään ylityksinä. Valtioneuvosto on luvannut korvata vuosina 2022–2023 koronaepidemian kustannukset kunnille ja kuntayhtymille julkisen talouden talousarviokehyksen ulkopuolisina kustannuksina.

Kaupunginhallitus päätti siirtää 10.1.2022 sosiaali- ja terveyslautakunnan 21.12.2021 esityksen mukaisesti sosiaali- ja terveyspalvelut talousarviokohdalle 45,0 miljoonaa euroa koronaepidemian hoito- ja palveluvelan korjaamiseen.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden kokonaisennuste

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 6,7 miljoonalla eurolla. Tuloissa on huomioitu sosiaali- ja terveysministeriön (STM) sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen ja muiden STM:n hankkeiden valtionavustukset, yhteensä 8,7 miljoonaa euroa. Tuloissa ei ole vielä toisessa ennusteessa huomioitu valtioneuvoston asetuksen mukaista avustusta koronaepidemian välittömiin kustannuksiin, koska STM ei ole julkaissut vielä lopullisia vuoden 2022 koronaepidemian kustannusten valtionavustuskriteerejä, muun muassa kapitaatioperustaisista korvauksista. STM kartoitti kuntien ja kuntayhtymien kustannuksia huhtikuun 2022 aikana, minkä jälkeen ministeriö valmistelee koronakustannusten valtionavustuskriteerit vuodelle 2022.

Tuloissa on huomioitu Maahanmuuttoviraston vastaanottokeskuksen kautta maksama avustus kunnille vastaanottolain mukaisista palveluista. Avustusta on voinut hakea 4.3.2022 lukien tilapäisen suojelun käyttöönoton jälkeen. Helsinki on hakenut korvauksia 0,3 miljoonaa euroa huhtikuun loppuun mennessä toteutuneista kustannuksista.

Menojen ennustetaan ylittävän kokonaisuudessaan talousarvion 105,4 miljoonalla eurolla. Menojen ylityksestä koronaepidemian arvioitu kustannusvaikutus on 84,3 miljoonaa euroa (lisäkustannukset 85,6 miljoonaa euroa ja menosäästöt 1,3 miljoonaa euroa). Koronakustannusten ennusteessa on kuitenkin huomattavaa epävarmuutta sen osalta, miten epidemia etenee loppuvuoden aikana. Koronaepidemian merkittävämpiä lisäkustannuksia ovat testaus, noin 30,0 miljoonaa euroa, henkilöstökustannukset, noin 29,2 miljoonaa euroa, sekä rokotusten ja materiaalihankintojen kustannukset. Ennusteeseen epävarmuutta aiheuttaa myös Sarastian palkanmaksu- ja siihen liittyvät raportointiongelmat sekä henkilöstön heikko saatavuus, jolloin on jouduttu ja joudutaan turvautumaan vuokratyövoiman ja asiakaspalvelujen ostoihin.

Arvio Ukrainasta saapuvien kustannuksista on tällä hetkellä noin 4,5 miljoonaa euroa. Koska kokonaisarvio Ukrainasta saapuvien osalta on epävarma ja merkittävä osa Ukrainasta saapuvista asuu toistaiseksi yksityismajoituksessa, sisältää myös tämä arvio kustannuksista huomattavaa epävarmuutta. Lähtökohtaisesti tilapäistä suojelua saavien palvelut toteutetaan ja kustannetaan vastaanottolainsäädännön perusteella ja maahanmuuttovirasto korvaa vastaanottopalvelujen järjestämisestä aiheutuneet kustannukset kunnille valtion talousarvion rajoissa.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen ja muiden STM:n hankkeiden kustannukset ovat niin sanottua teknistä ylitystä, joiden kustannusten ennustetaan olevan 8,7 miljoonaa euroa. Lisäksi psykiatria- ja päihdepalveluissa on niin sanottua teknistä ylitystä 1,0 miljoonaa euroa HUSin päivystykselle tuotettavista palveluista, jotka laskutetaan HUSilta.

Ennusteessa ei ole huomioitu tuloina tai menoina STM:n Kestävän kasvun ohjelmaa 2022–2025, jonka toteuttamissuunnitelmia vuodelle 2022 on laadittu loppukeväästä ja suunnitelmat tarkentuvat syksyllä 2022. Hakemus vuosien 2023–2025 avustuksesta laaditaan syksyllä STM:n ohjeistuksen ja aikataulun mukaisesti. Kestävän kasvun ohjelma on täysimääräisesti korvattava, jossa ei ole kunnille tai kuntayhtymille (vuoden 2023 alusta lukien hyvinvointialueille ja Helsingille) rahoituksen omavastuuosuutta.

Koska sosiaali- ja terveyspalvelut ei ole toimintakatteellinen talousarviokohta, vaan sitova taso ovat menot, sosiaali- ja terveyspalvelujen talousarviokohdalle voidaan myöntää teknistä ylitysoikeutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen hankkeiden vuoden 2022 määrärahojen osalta, koronaepidemian välittömien kustannusten osalta, Ukrainasta saapuvien kustannusten osalta valtioavustuksen perusteella sekä psykiatria- ja päihdepalvelujen HUSin päivystykseen tuottamien palvelujen osalta.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan ja talouden ennuste ilman koronaepidemian välittömiä kustannuksia, Ukrainasta saapuvien kustannuksia sekä ilman teknisiä ylityksiä

Sosiaali- ja terveyspalvelujen tulojen arvioidaan ilman sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamiseen liittyviä hankkeita alittavan talousarvion 2,0 miljoonalla eurolla.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen menoissa yhteensä ennustetaan tällä hetkellä olevan ylityspainetta 6,9 miljoonaa euroa ilman edellä mainittuja kustannuksia. Suurimmat ylityspaineet ovat vammaistyön 11,6 miljoonaa euroa sekä lastensuojelun 5 miljoonaa euroa.

Koronaepidemian valtionavustus välittömiin kustannuksiin

Hallitus on vuoden 2020 budjettiriihessä linjannut, että koronaepidemian välittömät lisäkustannukset korvataan kunnille ja kuntayhtymille täysimääräisenä. Vuonna 2020 koronaepidemian kustannukset korvattiin osana kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2021 korvaukset myönnettiin valtionavustuksena sosiaali- ja terveystoimelle. Vuoden 2022 valtion talousarvion budjettiriihen pöytäkirjaan on merkitty koronakustannuksista seuraavaa; julkisen talouden suunnitelman mukaisesti kaikki koronaan liittyvät välittömät kustannukset, kuten testaukseen ja testauskapasiteetin nostamiseen, jäljittämiseen, karanteeneihin, potilaiden hoitoon, matkustamisen terveysturvallisuuteen sekä rokotteeseen liittyvät menot, katetaan täysimääräisesti kehyksen ulkopuolisina menoina vuosina 2021–2023. Tällaiset koronastrategian mukaiset kustannukset korvataan edelleen täysimääräisesti niin kauan kuin tautitilanne ja koronastrategian toimeenpano sitä edellyttävät.

Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole antanut kunnille ja kuntayhtymille ohjeistusta, korvataanko koronaepidemian kustannukset samoilla kriteereillä ja toimintokohtaisilla laskennallisilla korvauksilla kuin vuonna 2021. Sosiaali- ja terveystoimi hakee valtionavustusta vuoden 2022 koronaepidemian välittömiin kustannuksiin, kun STM antaa ohjeistuksen valtionavustuksen hausta. Mikäli valtionavustuksen myöntämiskriteerit ovat samankaltaiset kuin vuoden 2021 valtionavustuskriteerit, Helsinki saisi avustusta koronan välittömiin kustannuksiin arviolta noin 71,7 miljoonaa euroa (noin 85 % lisäkustannuksista).

Koronaepidemian hoito- ja palveluvelka

Talousarvioon sisältyvän koronaepidemian hoito- ja palveluvelkaan kohdennetun määrärahan, 45,0 milj. euroa arvioidaan toteutuvan kokonaisuudessaan. Hoito- ja palveluvelkaa on pyritty ja pyritään mahdollisuuksien mukaan purkamaan muun muassa palvelusetelien ja ostopalvelujen avulla, lisä- ja ylitöillä sekä palkkaamalla lisähenkilöstöä. Samaan aikaan epidemian pitkittyessä myös hoito- ja palveluvelka kuitenkin edelleen kasvaa ja kumuloituu. Hoito- ja palveluvelkaan liittyvää toimintaa ei voida myöskään täysin erotella muusta toiminnasta. Hoito- ja palveluvelankin kehittymisen ennustamisessa on huomattavaa epävarmuutta sekä koronatilanteen pitkittymisen että henkilöstön ja ostopalvelujen saatavuuden vuoksi. Epävarmuutta tuo myös, miten paljon Ukrainasta saapuvat tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluja (muun muassa neuvolan, kouluterveydenhuollon, kiireettömän hoidon, suun terveydenhuollon, psykososiaalisen tuen ja lastensuojelun palveluja).

Sosiaali- ja terveystoimen palvelukokonaisuuksien ennusteet

Perhe- ja sosiaalipalveluissa on ylityspainetta noin 19,8 miljoonaa euroa, josta sote-uudistukseen liittyvien hankkeiden osa-aikaisten työntekijöiden henkilöstökustannukset ovat noin 1,0 miljoonaa euroa ja koronaepidemiasta johtuvia lisäkustannuksia 2,8 miljoonaa euroa sekä Ukrainasta saapuvien kustannuksia 4,5 miljoonaa euroa (ilman edellä mainittuja ylityspaine on 11,5 miljoonaa euroa). Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 18,9 miljoonaa euroa, muiden palvelujen ostoissa 6,4 miljoonaa euroa ja muissa ostoissa ja avustuksissa kotitalouksille, yhteensä 0,8 miljoonaa euroa. Vastaavasti alitusta arvioidaan henkilöstökustannuksissa 6,3 miljoonaa euroa.

Lastensuojelussa ylityspainetta on 5,0 miljoonaa euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan asiakaspalvelujen ostoista, 8,2 miljoonaa euroa. Koronaepidemian lisäkustannukset ovat 0,7 miljoonaa euroa ja Ukrainasta saapuvien lisäkustannus noin 4,0 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa 2,8 miljoonaa euroa ja muissa tiliryhmissä 0,4 miljoonaa euroa.

Asiakaspalvelujen ostojen ylityspaine johtuu erityis- ja vaativan tason laitoshoidon ostoista. Lastensuojelun asiakasmäärät ja sijaishuollon asiakasmäärät ovat laskussa tavoitteiden mukaisesti, mutta haasteena on vaativahoitoisten lasten osuuden kasvu. Lastensuojelun vaativahoitoisten lasten määrään pyritään vaikuttamaan muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvointi ja päihdepalveluketjun kehittämisellä oikea-aikaisen tuen tarjoamiseksi, HUSin ja lastensuojelun palveluiden väliin pudonneille lapsille kohdennetulla jalkautuvalla intensiivisellä HEHKU-työryhmätyöskentelyllä sekä toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireilevia nuoria tukevalla Toivo-työryhmällä. Myös uusi toimintamalli on käynnistymässä asiakastyön tueksi vaativien kehitysvammaisten lasten ja nuorten tueksi.

Lapsiperheiden hyvinvointi- ja terveyspalveluissa on ylityspainetta 3,3 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin asiakaspalvelujen ostoista, muiden palvelujen ostoista sekä muista ostoista. Koronaepidemian välittömiä lisäkustannuksia on 1,2 miljoonaa euroa.

Nuorten ja aikuissosiaalityön palveluissa ennustetaan alitusta 1,6 miljoonaa euroa. Koronaepidemian ja Ukrainasta saapuvien lisäkustannuksia on yhteensä 0,9 miljoonaa euroa. Alitusta henkilöstökustannuksissa 1,0 miljoonaa euroa ja asiakaspalvelujen ostoissa, 2,1 miljoonaa euroa, ylityspainetta vastaavasti muiden palvelujen ostoissa (muun muassa välivuokraus, tulkkipalvelut ja ukrainalaisten majoituskulut Hotelli Haagassa) sekä avustuksissa kotitalouksille, yhteensä 1,5 miljoonaa euroa.

Vammaistyössä ylityspainetta on noin 12,0 miljoonaa euroa, joka koostuu asiakaspalvelujen ostoista ja muiden palvelujen ostoista, yhteensä 16,0 miljoonaa euroa. Alitusta on henkilöstömenoissa ja muissa ostoissa, yhteensä 4,1 miljoonaa euroa. Ylityspaine johtuu asumispalvelujen, muun muassa erityisen vaativan (mukaan lukien tahdosta riippumattoman) laitoshoidon kustannuksista, päiväaikaisen toiminnan asiakaskuljetusten kustannusten kasvusta, palveluntuottajien hinnankorotuksista suorahankinnoissa sekä ateriamaksujen ja ylläpitomaksujen siirtyminen kunnan laskutettavaksi ostopalvelujen osalta. Koronan välittömiä lisäkustannuksia ylityspaineesta on 0,4 miljoonaa euroa.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen yhteisissä kustannuksissa on ylityspainetta 1,2 miljoonaa euroa, joka koostuu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen liittyvien hankkeiden henkilöstökustannuksista, 1,0 miljoonaa euroa ja koronan lisäkustannuksista, 0,2 miljoonaa euroa.

Terveys- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta noin 34,5 miljoonaa euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan koronan välittömistä lisäkustannuksista. Suurimmat ylityspaineet ovat asiakaspalvelujen ostoissa 10,3 miljoonaa euroa, henkilöstömenoissa, 10,4 miljoonaa euroa, muissa palvelunostoissa 9,7 miljoonaa euroa, muissa ostoissa 3,2 ja vuokrakustannuksissa 0,9 miljoonaa euroa.

Terveysasemien ja sisätautien poliklinikalla on ylityspainetta 30,7 miljoonaa euroa, joka koostuu kokonaisuudessaan koronaepidemian välittömistä lisäkustannuksista, 33,0 miljoonaa euroa. Ilman koronaepidemian lisäkustannuksia terveysasemien ja sisätautien poliklinikan ennuste alittuisi noin 2,3 miljoonaa euroa.

Psykiatria- ja päihdepalveluissa on ylityspainetta 9,3 miljoonaa euroa, josta koronan lisäkustannuksia on 1,7 miljoonaa euroa ja teknistä ylitystä HUSin päivystykselle tuotetuista palveluista 1,0 miljoonaa euroa. Ylityspaine johtuu asumisen tuen asiakaspalvelujen ostoista, jossa budjetissa ei ole kokonaisuudessaan huomioitu asunnottomien tuetun asumispalvelujen siirtymistä bruttolaskutukseen asiakasmaksulain uudistuksen myötä. Asiakasmaksulain uudistuksen myötä ostopalvelutuottajat eivät saa enää laskuttaa suoraan asiakasmaksuja ja palveluntuottajat laskuttavat asiakasmaksuosuuden sosiaali- ja terveystoimelta. Koska sosiaali- ja terveystoimi on bruttoperustainen talousarviokohta, eivät sosiaali- ja terveystoimen laskuttamat asumistuen asiakasmaksut kompensoi päihde- ja psykiatriapalvelujen menoja, vaan kohdentuvat erillisinä maksuina tuloihin.

Suun terveydenhuollon arvioidaan alittavan budjetin 5,5 miljoonalla eurolla. Suurimmat alitukset tulevat henkilöstömenoista, 1,8 miljoonaa euroa, asiakaspalvelujen ostoista, 2,1 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoista 1,9 miljoonaa euroa. Ylityspainetta on muissa ostoissa, 0,3 miljoonaa euroa.

Sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluissa on ylityspainetta 13,1 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin koronakustannuksista, 11,9 miljoonaa euroa (lisäkulut 13,2 miljoonaa euroa, menosäästöt 1,3 miljoonaa euroa). Muu ylityspaine johtuu kotihoidon asiakaspalvelujen ostoista sekä muiden palvelujen ostoista, jossa työvoiman vuokraus on suurin ylityspainetta aiheuttava kustannus. Ylityspainetta aiheuttaa myös asiakasmaksulain muutos, jonka myötä kotihoidon tukipalvelujen ostopalvelutuottajat laskuttavat palvelut kunnalta, eivätkä enää suoraan asiakkaalta.

Hallinnon arvioidaan alittavan budjetin 0,2 miljoonaa euroa, joka koostuu henkilöstömenoista 0,1 miljoonaa euroa ja muiden palvelujen ostoista 0,1 miljoonaa euroa. Koronaepidemian lisäkustannuksia on ennusteessa 0,2 miljoonaa euroa.

Toimialan yhteisten menojen arvioidaan ylittävän budjetin noin 38,3 miljoonaa, joka koostuu koronaepidemian välittömistä kustannuksista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -hankkeen kokoaikaisten työntekijöiden henkilöstökustannuksista ja hankkeen palvelujen ostoista. Koronaepidemian kustannukset toimialan yhteisissä ovat noin 34,9 miljoonaa euroa, joka koostuu pääosin koronatestauksen arvioiduista kustannuksista 30,0 miljoonaa euroa. Muita koronaepidemian välittömiä kustannuksia toimialan yhteisissä kustannuksissa on muun muassa henkilöstömenoissa ja omassa suojavarustevarastossa.

Toimeentulotuki (51002)

Toimeentulotuen tulojen arvioidaan alittavan budjetin 0,9 miljoonaa euroa. Pakolaisten ja paluumuuttajien korvausten arvioidaan jäävän noin 0,5 miljoonaa euroa alle talousarvion ja valtion korvausten kuntouttavasta työtoiminnasta ja muut tuotot 0,4 miljoonaa euroa.

Toimeentulotuen menojen arvioidaan alittavan budjetin 1,5 miljoonaa euroa. Täydentävän toimeentulotuen arvioidaan alittavan talousarvio 0,5 miljoonaa euroa, kotouttamistuen 0,9 miljoonaa euroa ja kuntouttavan työtoiminnan matkakorvauksen 0,1 miljoonaa euroa.

Asiakasmäärän ennakoitiin koronaepidemian alkuvaiheessa kasvavan lomautusten ja irtisanomisten seurauksena, mutta asiakasmäärä on laskenut koko epidemian ajan. Tammi-huhtikuussa 2022 Kansaneläkelaitoksen perustoimeentulotuen saajatalouksien määrä on ollut 7,95 % alhaisempi kuin vuonna 2021. Kuukausitasolla kotitalouksia on ollut noin 2600 vähemmän kuin vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna.

Valtion korvaamat maahanmuuttopalvelut (51003)

Valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen osalta tulojen arvioidaan ylittävän budjetin 1,3 miljoonaa euroa ja menojen ylittävän budjetin 0,2 miljoonaa euroa. Toimintakatteen arvioidaan toteutuvan 1,1 miljoonaa euroa parempana kuin talousarviossa. Valtion korvaamien maahanmuuttopalvelujen aiheutuneet kustannukset ovat kaupungin näkökulmasta valtiolta läpilaskutettavia eriä.

Apotti (51004)

Apotti-hankkeen tulojen ja menojen arvioidaan tässä vaiheessa toteutuvan talousarvion mukaisesti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (51005)

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri arvioi tammi-huhtikuun toteumien perusteella, että Helsingin HUS-talousarviokohdan (jäsenkuntamaksuosuus, kapitaatioperusteiset palvelut, kalliin hoidon tasaus, muiden palvelujen laskutus) toteuma Helsingille on 732,6 miljoonaa euroa, joka ylittää Helsingin vuoden 2022 talousarvion 0,8 miljoonalla eurolla. HUSin oma talousarvio Helsingille on 776,1 miljoonaa euroa (44,3 miljoonaa euroa suurempi kuin Helsingin HUSin talousarvio), jonka HUS arvioi alittavansa tässä vaiheessa noin 43,5 miljoonalla eurolla.

Investoinnit

Investointien arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

Irtaimen omaisuuden määräraha sisältää ylitysoikeuden vuodelta 2021 siirtyneistä hankinnoista, joita varten kaupunginvaltuusto on 16.3.2022 § 63 myöntänyt yhteensä 6,1 miljoonan euron suuruisen ylitysoikeuden vuodelle 2022. Määrärahaa jäi vuonna 2021 käyttämättä kalustehankintojen myöhästymisestä sekä tietotekniikkahankinnoissa kesken olevien hankkeiden toteutuksissa sekä koronaepidemiasta johtuvista työasemien ja laitteiden viivästyneistä toimituksista.

Kaupunkistrategian ja toimintasuunnitelmien toimenpiteiden edistyminen

Sosiaali- ja terveystoimi toteuttaa kaupunkistrategiaa, keskeisiä kaupunkistrategian tavoitteita sekä kaupunkiyhteisiä tavoitteita yhdessä muiden toimialojen kanssa. Sosiaali- ja terveystoimen näkökulmasta keskeisiä kaupunkistrategian tavoitteita ovat muun muassa koronaepidemiasta palautuminen, helsinkiläisten hyvinvointi ja terveys paranevat, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet, palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen, alueiden ja väestöryhmien eriytymisen ehkäiseminen, tiedolla johtamisen ja digitalisaation kehittäminen, henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistaminen sekä vastuullisen taloudenpidon edistäminen. Sosiaali- ja terveystoimialalla keskeinen vuoden 2022 tavoite on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen toimeenpanon valmistelu, lakisääteisen palvelustrategian ja järjestämisen johtamisen sekä erikoissairaanhoidon ohjauksen vahvistaminen.

Muita toimialan keskeisiä tavoitteita ovat lasten ja nuorten hyvinvoinnin kokonaisvaltainen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, matalan kynnyksen palvelujen, mielenterveyspalvelujen ja kaupunkilaisten lähelle tulevien jalkautuvien palvelujen vahvistaminen, asunnottomuuden vähentäminen, iäkkäiden toimintakyvyn ja kotona asumisen tukeminen sekä asiakkaille yhteensopivien ja digitaalisten palvelujen järjestäminen. Muun muassa lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin palveluketjun rakentamista ja käyttöönottoa jatketaan, lapsiperheiden varhaisen tuen mallia sekä lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä jatketaan ja varmistetaan erityispalvelut toistuvasti ja vakavasti rikoksilla oireileville alaikäisille monialaisessa yhteistyössä muun muassa poliisin kanssa.

Terveysasemien lääkärien kiireettömän hoidon saatavuutta pyritään edelleen lisäämään omien toimintamallien, työnjaon ja johtamisen kehittämisellä, palvelusetelitoiminnalla sekä ulkoisella palveluhankinnalla. Matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalveluja vahvistetaan. Matalan kynnyksen Mieppi-mielenterveyspalvelupisteitä lisätään sekä avataan toinen Nuorisoasema sekä edistetään terapiatakuun käyttöönottoa.

Iäkkäiden mielekästä kotona asumista ja muistiystävällistä toimintaa tuetaan hyödyntämällä ikäystävällistä teknologiaa ja vahvistamalla iäkkäiden toimintakykyä parantavia ennaltaehkäiseviä ja digitaalisia palveluja. Kotona asumista tukevia palveluja kehitetään Kustannustietoinen kotihoito KUSTI-hankkeessa, jossa tavoitteena on kehittää ratkaisuja iäkkäiden kotona asumisen tukemiseen.

Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Koronaepidemian ja asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin käyttöönoton vuoksi kaikki toiminnalliset tavoitteet eivät ole vertailukelpoisia alkuperäisten talousarviotavoitteiden määrittelyjen osalta (katso liitteet).

Arvio merkittävimmistä toimintaympäristön ja palvelutuotannon riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Koronaepidemia ja Ukrainasta saapuvien palvelujen järjestäminen aiheuttavat sosiaali- ja terveystoimessa edelleen vuonna 2022 kiireettömän hoidon ja palvelujen saatavuuden huomattavaa vähenemistä, erilaisia poikkeusjärjestelyjä henkilöstön työtehtävissä riittävän henkilöstön turvaamiseksi sekä huomattavia kustannusvaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen talouteen. Henkilöstön riittävyys on erityinen riski juuri tällä hetkellä. Myös työvoiman ja esimerkiksi energian ja raaka-aineiden kohonneet kustannukset aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ennusteeseen.

Sosiaali- ja terveyslautakunta 26.04.2022 § 89

Päätös tullut nähtäväksi 19.08.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §