Tutkimuslupa, Keskustelemalla kohti sovintoa: vuorovaikutus rikos- ja riita-asioiden sovittelussa (SoviKA)

HEL 2022-003783
Asialla on uudempia käsittelyjä
§ 35

Keskustelemalla kohti sovintoa: vuorovaikutus rikos- ja riita-asioiden sovittelussa (SoviKA)

Viestintäjohtaja

Päätös

Vs. viestintäjohtaja päätti myöntää tutkimusluvan Keskustelemalla kohti sovintoa: vuorovaikutus rikos- ja riita-asioiden sovittelussa (SoviKA) – hankkeelle päätöksen perusteluista tarkemmin ilmenevillä ehdoilla. Tutkimuksen suorittajina toimivat ********** Tampereen yliopistosta, ********** Helsingin yliopistosta, ********** Tampereen yliopistosta ja mahdolliset tutkimusryhmään liittyvät henkilöt.

Hankkeessa tutkitaan rikos- ja riita-asioiden sovittelun vuorovaikutuksellista jäsentymistä keskustelunanalyysin menetelmää käyttäen. Sovittelutapaamisten tarkastelun ja sitä täydentävän aineiston avulla selvitetään konfliktien käsittelyn ja sovinnon rakentamisen keskustelullisia käytänteitä, osallistujien vastavuoroista toimintaa sekä keskustelun tapahtumien suhdetta sovitteluprosessin kokonaisuuteen. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä yksikielisiä että monikielisiä tulkattuja sovitteluja.

Valtaosa tutkimusaineistosta on tavoitteena kerätä vuosien 2022–2023 kuluessa, mutta aineistonkeruuta voidaan täydentää suunnitellusti vuoteen 2024 saakka.

Päätöksen perustelut

Keskustelemalla kohti sovintoa: vuorovaikutus rikos- ja riita-asioiden sovittelussa (SoviKA) -hanke koostuu kolmesta osatutkimuksesta, jotka lähestyvät sovittelua samaa menetelmää käyttäen, mutta eri tieteenalojen näkökulmista: kielen ja vuorovaikutuksen tutkimus, tulkkauksen tutkimus ja sosiaalipsykologia. Osatutkimukset tuottavat uutta tietoa toimijuudesta ja osallistumisesta sovittelijoiden välittämässä vuorovaikutuksessa, tulkin toimintatavoista sovittelussa sekä ratkaisun syntymisen ensimerkeistä sovittelun osapuolten puheessa. Keskustelunanalyysin menetelmän avulla tutkimus nostaa esiin keskustelutilanteen vuorovaikutteisuuden eli sen, miten puhujanroolit, yhteisymmärrys ja sovinto muotoutuvat osallistujien vastavuoroisen toiminnan myötä keskustelun eri vaiheissa.

Vuorovaikutuksen analysointiin käytettävä tutkimusaineisto kerätään tallentamalla aitoja sovittelutapaamisia videokameroilla ja ääninauhureilla. Tallenteet mahdollistavat valitun menetelmän mukaisen vuorovaikutuksen tarkastelun, jossa huomioidaan kielen lisäksi kehollinen vuorovaikutus ja esimerkiksi materiaalisen ympäristön osuus vuorovaikutuksen etenemisessä. Analyysia suhteutetaan täydentävästä aineistosta (haastatteluista ja sovittelutoimiston asiakirjoista) saatavaan taustatietoon.

Aineisto säilytetään tarvittavin suojaustoimin, pääasiassa yliopistojen salasanoin suojatuilla verkkolevyillä salatussa muodossa. Käsittelystä on tehty aineistonhallintasuunnitelma, jota päivitetään hankkeen edetessä. Osallistujien yhteystiedot tuhotaan hankkeen päättyessä (arvioidusti vuonna 2026). Tallenteita säilytetään soveltuvilta osin 15 vuotta jatkotutkimuksen mahdollistamiseksi. Osia aineistosta (esim. pseudonymisoidut litteraatit ja jotkin tallenteet) voidaan arkistoida tarkasti rajattua jatkokäyttöä varten Kielipankkiin, joka on suomalaisten yliopistojen ja tutkimusorganisaatioiden muodostama, FIN-CLARIN-konsortion ylläpitämä tutkijoiden palvelukokonaisuus. Perusteita aineiston jatkokäytölle ja arkistoinnille tarkastellaan 15 vuoden kohdalla ja sen jälkeen viiden vuoden välein niin, että kaikki aineisto hävitetään viimeistään 30 vuotta keräämisestä.

Tutkimuksen tuloksia tarjotaan hyödynnettäväksi sovittelupalveluiden kehittämiseen yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja sovittelutoimistojen kanssa esimerkiksi työpajoissa sovittelijoiden koulutuksen yhteydessä. Aineiston jatkokäytön myötä pitkäjänteinen yhteistyö on mahdollista.

Tutkimuslupaan sovelletaan seuraavia ehtoja:

- Kerättyjä tietoja saa käyttää vain päätöksessä mainittua tarkoitusta varten.

- Tutkija sitoutuu noudattamaan EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen, tietosuojalain 1050/2018 sekä muun voimassa olevan lainsäädännön tutkijoille asettamia vaatimuksia. Mikäli tietoa siirretään EU/ETA-alueen ulkopuolelle, tulee tutkijan huolehtia siitä, että tällaisen käsittelijän kanssa tehtyyn sopimukseen on liitetty EU:n komission hyväksymät vakiolausekkeet ja tarvittaessa otettu käyttöön Euroopan tietosuojaneuvoton suositusten mukaiset täydentävät suojatoimet.

- Tutkimuksen tekijä rekisterinpitäjänä vastaa siitä, että tutkimukseen liittyvä henkilötietojen käsittely on lainmukaista.

- Tutkimusaineistoa käsitellään ja säilytetään tutkimuksen teon ajan hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

- Tutkimusaineisto hävitetään tai arkistoidaan arkistolain edellyttämällä tavalla opinnäytetyön hyväksymisen ja julkaisemisen ja tutkimushankkeen valmistumisen jälkeen.

- Tutkimuksesta ei tule koitua kustannuksia kaupunginkanslialle.

- Tutkija saapuu pyydettäessä maksutta esittelemään tutkimuksen tuloksia.

Päätös tullut nähtäväksi 04.07.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

  • päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
  • miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
  • oikaisuvaatimuksen tekijä
  • millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
  • oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Sulje

Lisätietojen antaja

Johanna Sinkkonen, alueosallisuuspäällikkö, puhelin: 09 310 37914

johanna.sinkkonen@hel.fi

Sini Heino-Mouhu, sovittelutoiminnan päällikkö, puhelin: 09 310 43517

sini.heino-mouhu@hel.fi

Päättäjä

Pi Krogell-Magni
vs. viestintäjohtaja

Liitteet (pdf)

1. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
2. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k
3. Salassa pidettävä: JulkL (621/1999) 24.1 § 21 k

Päätösasiakirjoissa on mainittu liitteitä, joita ei julkaista internetissä. Pois jätetään liitteet, jotka sisältävät salassa pidettäviä tietoja, joissa olevien tietojen julkistaminen voi vaarantaa yksityisyyden suojan, tai joita ei ole teknisistä syistä saatu sähköiseen muotoon. Keskeisimmät säädökset, joita asiassa sovelletaan, ovat laki viranomaisten toiminnan julkisuudesta (julkisuuslaki 621/1999), laki sähköisen viestinnän palveluista (917/2014), tietosuojalaki (1050/2018), laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023) sekä laki julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016). Päätösasiakirjoja voi tiedustella myös Helsingin kaupungin kirjaamosta.