Lausuntopyyntö, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain muuttamisesta, sosiaali- ja terveysministeriö
Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta
Päätös
Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta:
Helsingin kaupunki pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Helsinki on järjestänyt paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille terveydenhuollon palveluja hallituksen esitysluonnoksessa kuvatussa laajuudessa jo useita vuosia.
Paperittomien määritelmä ei ole vakiintunut. Yleensä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman ulkomaalaislainsäädännössä säädettyä viisumia, oleskelulupaa tai muuta oikeutta saapua Suomeen tai jatkaa oleskeluaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa paperittomia ovat myös henkilöt, joiden maassaolo lähtökohtaisesti on ulkomaalaislainsäädännön nojalla laillista mutta Suomessa heillä ei ole kotikuntaa eikä EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen nojalla oikeutta saada laajasti julkisen terveydenhuollon palveluja.
Helsingissä paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville järjestetyn terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat noin 250 000 euroa vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan aiempia arvioita. Vuositasolla kokonaiskustannus jakaantuu perusterveydenhuollon kustannuksiin noin 100 000 euroa ja erikoissairaanhoidon (HUS) kustannuksiin noin 150 000 euroa.
Lausuntopyynnössä toivotaan erityisesti näkemyksiä perusteluineen ja mahdollisine muutosehdotuksineen seuraaviin kysymyksiin:
Onko henkilöryhmä, johon lakia sovelletaan, määritelty tarkoituksenmukaisesti?
Henkilöryhmä on lähtökohtaisesti määritelty tarkoituksenmukaisesti.
Ovatko kustannusten vastuunjaon periaatteet oikeat?
Kustannusten vastuunjaon periaatteet ovat kaupungin näkemyksen mukaan oikeat. Esitetty vastuunjako kohtelee kuntia yhdenvertaisesti ja siitä on perusteltua säätää laissa.
Onko perusteluissa mainittu kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömäksi arvioiduista terveyspalveluista ymmärrettävä?
Lähtökohtaisesti kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömiksi arvioiduista terveyspalveluista on ymmärrettävä. Järjestämislain 56 a §:n 3 momenttiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi myös raskaana olevat henkilöt, joita voidaan alaikäisten tavoin pitää erityisen suojelun tarpeessa olevana ryhmänä. Myös tälle ryhmälle olisi perusteltua järjestää palvelut samassa laajuudessa kuin hyvinvointialueiden asukkaille.
Kaupunginhallitus antoi sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta:
Helsingin kaupunki pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Helsinki on järjestänyt paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille terveydenhuollon palveluja hallituksen esitysluonnoksessa kuvatussa laajuudessa jo useita vuosia.
Paperittomien määritelmä ei ole vakiintunut. Yleensä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman ulkomaalaislainsäädännössä säädettyä viisumia, oleskelulupaa tai muuta oikeutta saapua Suomeen tai jatkaa oleskeluaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa paperittomia ovat myös henkilöt, joiden maassaolo lähtökohtaisesti on ulkomaalaislainsäädännön nojalla laillista mutta Suomessa heillä ei ole kotikuntaa eikä EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen nojalla oikeutta saada laajasti julkisen terveydenhuollon palveluja.
Helsingissä paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville järjestetyn terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat noin 250 000 euroa vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan aiempia arvioita. Vuositasolla kokonaiskustannus jakaantuu perusterveydenhuollon kustannuksiin noin 100 000 euroa ja erikoissairaanhoidon (HUS) kustannuksiin noin 150 000 euroa.
Lausuntopyynnössä toivotaan erityisesti näkemyksiä perusteluineen ja mahdollisine muutosehdotuksineen seuraaviin kysymyksiin:
Onko henkilöryhmä, johon lakia sovelletaan, määritelty tarkoituksenmukaisesti?
Henkilöryhmä on lähtökohtaisesti määritelty tarkoituksenmukaisesti. Syytä on kuitenkin harkita, tulisiko lain esitöissä yksityiskohtaisemmin kuvata esimerkkien avulla, kenet voidaan katsoa paperittomaksi tai sen kaltaisessa tilanteessa olevaksi henkilöksi, jolla on oikeus terveydenhuollon palveluihin.
Ovatko kustannusten vastuunjaon periaatteet oikeat?
Kustannusten vastuunjaon periaatteet ovat kaupungin näkemyksen mukaan oikeat. Esitetty vastuunjako kohtelee kuntia yhdenvertaisesti ja siitä on perusteltua säätää laissa.
Onko perusteluissa mainittu kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömäksi arvioiduista terveyspalveluista ymmärrettävä?
Lähtökohtaisesti kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömiksi arvioiduista terveyspalveluista on ymmärrettävä. Järjestämislain 56 a §:n 3 momenttiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi myös raskaana olevat henkilöt, joita voidaan alaikäisten tavoin pitää erityisen suojelun tarpeessa olevana ryhmänä. Myös tälle ryhmälle olisi perusteltua järjestää palvelut samassa laajuudessa kuin hyvinvointialueiden asukkaille.
Käsittely
Vastaehdotus:
Jussi Halla-aho: Helsingin kaupunki ei pidä esitettyä muutosta tarpeellisena vaan katsoo, että terveydenhuoltolain 50§:n takaama kiireellisen hoidon antaminen akuutissa tilanteessa on riittävää laittomasti maassa oleskelevien hoidon tarpeeseen. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että laittomasti maassa oleskelevat poistetaan maasta tehokkaasti sen sijaan, että heille järjestetään palveluja, jotka tosiasiallisesti mahdollistavat maahan jäämisen ilman laillista perustetta. Hus käytti vuonna 2020 ”paperittomien” eli laittomasti maassa olevien erikoissairaanhoitoon 438 749,30 euroa josta Helsingin kaupungilta laskutettiin 104 823,30 euroa. Vuonna 2020 Helsingin kaupungin osuus Hus:n erikoissairaanhoidosta oli noussut jo 272 176,76 euroon. Kysymys on siis varsin merkittävistä vuosittain kasvavista kustannuksista.
Helsingin kaupunki myös muistuttaa, että terveydenhuollon lisäksi laittomasti maassa olevat käyttävät myös sosiaaliturvaa, majoituspalveluita sekä järjestöjen palveluita, joiden osalta kaupungin kustannukset vuonna 2020 olivat yhteensä yli 4 miljoonaa euroa.
Maahanmuuttopolitiikan legitimiteetin säilymiseksi on välttämätöntä tehokas maastapoistuminen ja -poistaminen silloin kun laillista perustetta oleskelulle ei ole. Tästä näkökulmasta katsoen hallituksen esitys on omiaan heikentämään veronmaksajan luottamusta koko maahanmuuttojärjestelmään.
Jussi Halla-ahon vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Vastaehdotus:
Johanna Nuorteva: Poistetaan kappaleesta 7 virke:
Syytä on kuitenkin harkita, tulisiko lain esitöissä yksityiskohtaisemmin kuvata esimerkkien avulla, kenet voidaan katsoa paperittomaksi tai sen kaltaisessa tilanteessa olevaksi henkilöksi, jolla on oikeus terveydenhuollon palveluihin.
Kannattaja: Titta Hiltunen
Äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Johanna Nuortevan vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 6
Jussi Halla-aho, Anniina Iskanius, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Juhana Vartiainen, Maarit Vierunen
Ei-äänet: 9
Paavo Arhinmäki, Elisa Gebhard, Titta Hiltunen, Johanna Nuorteva, Suvi Pulkkinen, Marcus Rantala, Nasima Razmyar, Anni Sinnemäki, Reetta Vanhanen
Kaupunginhallitus hyväksyi Johanna Nuortevan vastaehdotuksen mukaisesti muutetun ehdotuksen äänin 9 - 6.
Jussi Halla-aho jätti eriävän mielipiteen kaupunginhallituksen päätökseen seuraavin perusteluin:
Perussuomalaisten valtuustoryhmä ei pidä esitettyä muutosta tarpeellisena vaan katsoo, että terveydenhuoltolain 50§:n takaama kiireellisen hoidon antaminen akuutissa tilanteessa on riittävää laittomasti maassa oleskelevien hoidon tarpeeseen. Perussuomalaiset pitää tärkeänä, että laittomasti maassa oleskelevat poistetaan maasta tehokkaasti sen sijaan, että heille järjestetään palveluja, jotka tosiasiallisesti mahdollistavat maahan jäämisen ilman laillista perustetta.
Hus käytti vuonna 2019 ”paperittomien” eli laittomasti maassa olevien erikoissairaanhoitoon 438 749,30 euroa josta Helsingin kaupungilta laskutettiin 104 823,30 euroa. Vuonna 2020 Helsingin kaupungin osuus Hus:n erikoissairaanhoidosta oli noussut jo 272 176,76 euroon. Kysymys on siis varsin merkittävistä vuosittain kasvavista kustannuksista.
Perussuomalaiset myös muistuttavat, että terveydenhuollon lisäksi laittomasti maassa olevat käyttävät myös sosiaaliturvaa, majoituspalveluita sekä järjestöjen palveluita, joiden osalta kaupungin kustannukset vuonna 2020 olivat yhteensä yli 4 miljoonaa euroa. Luku on kasvanut noin miljoonalla eurolla joka vuosi.
Maahanmuuttopolitiikan legitimiteetin säilymiseksi on välttämätöntä tehokas maastapoistuminen ja -poistaminen silloin kun laillista perustetta oleskelulle ei ole. Tästä näkökulmasta katsoen hallituksen esitys on omiaan heikentämään veronmaksajan luottamusta koko maahanmuuttojärjestelmään.
Äänestys 1
Jaa: Esityksen mukaan
Ei: Poistetaan kappaleesta 7 virke: Syytä on kuitenkin harkita, tulisiko lain esitöissä yksityiskohtaisemmin kuvata esimerkkien avulla, kenet voidaan katsoa paperittomaksi tai sen kaltaisessa tilanteessa olevaksi henkilöksi, jolla on oikeus terveydenhuollon palveluihin.
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Halla-aho, Jussi | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Iskanius, Anniina | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sarkomaa, Sari | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vartiainen, Juhana | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|---|
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Gebhard, Elisa | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pulkkinen, Suvi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Razmyar, Nasima | Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|
| Jäsen | Valtuustoryhmä |
|---|
Äänestystulos valtuustoryhmittäin
| Valtuustoryhmä | Jaa | Ei | Tyhjä | Poissa |
|---|---|---|---|---|
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 5 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 1 | 0 | 0 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Sosiaalidemokraattinen valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 0 | 2 | 0 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 0 | 4 | 0 | 0 |
Kaupunginhallitus antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain ja rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain 20 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta:
Helsingin kaupunki pitää esitettyjä muutoksia perusteltuina ja kannatettavina. Helsinki on järjestänyt paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville henkilöille terveydenhuollon palveluja hallituksen esitysluonnoksessa kuvatussa laajuudessa jo useita vuosia.
Paperittomien määritelmä ei ole vakiintunut. Yleensä tarkoitetaan niitä henkilöitä, jotka oleskelevat Suomessa ilman ulkomaalaislainsäädännössä säädettyä viisumia, oleskelulupaa tai muuta oikeutta saapua Suomeen tai jatkaa oleskeluaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa paperittomia ovat myös henkilöt, joiden maassaolo lähtökohtaisesti on ulkomaalaislainsäädännön nojalla laillista mutta Suomessa heillä ei ole kotikuntaa eikä EU-lainsäädännön tai kansainvälisen sopimuksen nojalla oikeutta saada laajasti julkisen terveydenhuollon palveluja.
Helsingissä paperittomille ja paperittomien kaltaisessa tilanteessa oleville järjestetyn terveydenhuollon kokonaiskustannukset ovat noin 250 000 euroa vuodessa, mikä vastaa suuruusluokaltaan aiempia arvioita. Vuositasolla kokonaiskustannus jakaantuu perusterveydenhuollon kustannuksiin noin 100 000 euroa ja erikoissairaanhoidon (HUS) kustannuksiin noin 150 000 euroa.
Lausuntopyynnössä toivotaan erityisesti näkemyksiä perusteluineen ja mahdollisine muutosehdotuksineen seuraaviin kysymyksiin:
Onko henkilöryhmä, johon lakia sovelletaan, määritelty tarkoituksenmukaisesti?
Henkilöryhmä on lähtökohtaisesti määritelty tarkoituksenmukaisesti. Syytä on kuitenkin harkita, tulisiko lain esitöissä yksityiskohtaisemmin kuvata esimerkkien avulla, kenet voidaan katsoa paperittomaksi tai sen kaltaisessa tilanteessa olevaksi henkilöksi, jolla on oikeus terveydenhuollon palveluihin.
Ovatko kustannusten vastuunjaon periaatteet oikeat?
Kustannusten vastuunjaon periaatteet ovat kaupungin näkemyksen mukaan oikeat. Esitetty vastuunjako kohtelee kuntia yhdenvertaisesti ja siitä on perusteltua säätää laissa.
Onko perusteluissa mainittu kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömäksi arvioiduista terveyspalveluista ymmärrettävä?
Lähtökohtaisesti kuvaus hoito-oikeuden laajuudesta ja välttämättömiksi arvioiduista terveyspalveluista on ymmärrettävä. Järjestämislain 56 a §:n 3 momenttiin ehdotetaan kuitenkin lisättäväksi myös raskaana olevat henkilöt, joita voidaan alaikäisten tavoin pitää erityisen suojelun tarpeessa olevana ryhmänä. Myös tälle ryhmälle olisi perusteltua järjestää palvelut samassa laajuudessa kuin hyvinvointialueiden asukkaille.
Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää lausuntoa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) sekä rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain (1201/2013) 20 §:n muuttamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta (liitteet 1 ja 2). Lausuntoa on pyydetty viimeistään 22.4.2022. Lisäaikaa on saatu 26.4.2022 saakka.
Esitysluonnoksen mukaan hyvinvointialueita, Helsingin kaupunkia ja HUS-yhtymää velvoitettaisiin kiireellisen hoidon lisäksi järjestämään välttämättömäksi arvioituja terveydenhuollon palveluja eräille ulkomaalaisille henkilöille, joilla ei ole Suomessa kotikuntaa tai joilla ei ole muun kansallisen lain tai Suomea sitovan kansainvälisen lainsäädännön tai sopimuksen nojalla oikeutta muihin julkisen terveydenhuollon palveluihin kuin kiireelliseen hoitoon.
Tarkoitus on, että palvelujen välttämättömyyden arvioinnissa terveydenhuollon ammattihenkilö ottaa huomioon henkilön terveydentilan ja Suomessa oleskelun keston. Alaikäisille tulee järjestää kaikki tarvittavat terveydenhuollon palvelut yhtä laajasti kuin niille alaikäisille, joilla on Suomessa kotikunta. Oikeus terveyspalveluluihin olisi lähinnä yhtä laaja kuin Suomessa kansainvälistä suojelua hakevilla henkilöillä. Tarkoitus on turvata nykyistä paremmin Suomea sitovien ihmisoikeussopimusten ja kansallisen perustuslain velvoittama oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin terveyspalveluihin.
Muutos koskisi henkilöitä, joilla ei ole laillisen oleskelun oleskelulupaa Suomessa ja tilapäisen oleskeluluvan nojalla Suomessa ilman kotikuntaa oleskelevia tai joita ei lain nojalla rinnasteta hyvinvointialueen asukkaaseen. Lisäksi muutos koskisi eräin rajoituksin Suomessa oleskelevia Euroopan unionin ja talousalueen tai Sveitsin kansalaisia sekä heidän perheenjäseniään, joihin ei sovelleta heidän asuinvaltionsa sosiaaliturvalainsäädäntöä.
Välttämätön huolenpito ja toimeentulo on turvattu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 3 luvun 12 §:n nojalla. Paperittomille sosiaalihuollon palvelut tarjotaan tällä perusteella eikä esitysluonnos koske sosiaalihuollon palvelujen antamista.
Esitysluonnoksen mukaan valtio korvaa järjestävälle taholle annetuista palveluista aiheutuneet kustannukset, jos kustannuksia ei ole saatu perittyä henkilöltä itseltään. Kustannusten perinnästä voitaisiin luopua, jos hoitoa saaneen henkilön arvioidaan olevan selvästi varaton.
Esitys liittyy valtion vuoden 2023 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Tarkoitus on, että lait tulisivat voimaan 1.1.2023.
Päätösehdotus perustuu sosiaali- ja terveystoimialan antamaan lausuntoon. Asia on valmisteltu yhteistyössä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa.
Päätös tullut nähtäväksi 04.05.2022
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36184