Puistosuunnitelma, leikkipuisto Ruoholahti

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Suunnittelualueena oleva Leikkipuisto Ruoholahti sijaitsee Länsisataman (20) kaupunginosassa, osa-alueella Jätkäsaari (203). Alue on voimassa olevassa asemakaavassa nro 9590 osa Ruoholahdenpuisto -nimistä puistoaluetta (merkintä VP). Nyt hyväksyttävän puistonosan pinta-ala on noin 7500 m².

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Ruoholahdenkanavan rantakäytävään, idässä ja lännessä asuinkerrostalokortteleihin ja etelässä Päiväkoti Ruoholahden Lastentalon tonttiin sekä käytävien päistä Laivapojankujaan.

Ruoholahdenkanava ympäröivine puistoalueineen rakennettiin Ruoholahden kaupunginosan uudisrakentamisen yhteydessä 1990-luvulla. Ruoholahdenpuiston yleissuunnitelman ja kanavan ympäristön suunnitelmat laati Maisemasuunnittelu Iisakkila & Byman vuonna 1991. Leikkipuisto Ruoholahden osuuden suunnitteli Lars Liljefors vuonna 1994. Puistossa ei ole tehty laajempia kunnostustöitä sen valmistumisen jälkeen. Puiston yleisilme on kulunut ja sen aidat ovat turvallisuusominaisuuksiltaan puutteellisia. Leikkipuiston käyttäjien lisäksi puistossa ulkoilee lähialueen päiväkotiryhmät ja Ruoholahden ala-asteen iltapäiväkerho.

Helsingin kaupungilla on ollut tavoitteena toteuttaa pilottihankkeena vetovoimainen teemaleikkipuisto, joka houkuttelisi vierailemaan leikkipuistossa tavanomaista laajemmalta alueelta. Teemaksi nousi tietokoneet ja kohteeksi Leikkipuisto Ruoholahti, joka eri kriteereiltään sopii hyvin teemaleikkipuistoksi. Leikkipuisto Ruoholahti on helposti saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä, sen ympäristössä sijaitsee tunnettuja tietotekniikkayrityksiä, ja se on peruskorjaustarpeessa.

Peruskorjauksen tavoitteena on toteuttaa houkutteleva, uniikki ja leikkiin inspiroiva tietokoneteemainen leikkipuisto ja samalla nykyaikaistaa leikkipuiston toimintoja ja välineitä. Toteutuksessa pyritään korkeaan kaupunkikuvalliseen laatutasoon.

Suunnitelma

Leikkipuiston kohokohta ovat teemalliset erikoisleikkivälineet, jotka suunnitellaan ja toteutetaan lastenkirjailija Linda Liukkaan ideoiden mukaan. Myös tavalliset leikkivälineet, puistokalusteet ja pintamateriaalit linkitetään teemaan värimaailman, muotokielen ja opasteiden avulla. Osa leikkipaikan toiminnoista syntyvät luonnostaan, mutta myös leikkipuiston ohjaajat voivat hyödyntää puiston ideoita ohjattuihin peleihin ja leikkeihin. Leikkipuistosta löytyy toimintoja kaiken ikäisille ja -kuntoisille.

Suunnitelmassa on säilytetty puiston alkuperäinen tilallisuus. Keskeinen nurmialue ja kumpu sekä leikkipuistoa reunustavat istutukset säilytetään ja uudistukset keskitetään reunojen toiminnallisille alueille, jotka eniten kaipaavat päivitystä.

Puistoa kehystävä kasvillisuus lähtökohtaisesti säilytetään. Huonokuntoisia osia pensasistutuksista täydennetään ja uusitaan osittain. Joitakin pienempiä puita poistetaan leikkialueiden järjestelyjen vuoksi. Uusia havu- ja lehtipuita istutetaan eri puolille puistoa. Uusilla istutuksilla lisätään kasvilajiston monipuolisuutta sekä kaivattua varjostusta leikkialueille. Puistoon perustetaan monimuotoisuus- ja pölyttäjäteemainen opetuksellinen istutusalue opastauluineen. Pohjoisreunan pensasalue soveltuu myös leikkimiseen ja sinne sijoitetaan linnunpönttöjä ja maapuita lahopuiksi monimuotoisuutta tukemaan.

Puiston koillisnurkan leikkialue suunnitellaan isommille lapsille. Alueelle sijoitetaan puiston pääleikkiväline, erikoisvälineenä suunniteltava kaksiosainen leikkitorni, joka kuvastaa tietokoneen prosessoria.

Puiston eteläreuna toimii leikkipuiston sisäänkäynti- ja kokoontumisalueena ja se rauhoitetaan vilkkaimmilta leikkivälineiltä. Nauhamainen leikkialue sisältää matalia leikki- ja oleskeluvälineitä, ja soveltuvat kaiken ikäisille lapsille.

Leikkipuiston lounaisnurkka suunnitellaan pienille lapsille, jolloin se on helposti saavutettavissa päiväkodin pihalta, eikä ole kaikista vauhdikkaimpien toimintojen keskellä. Osa pienten lasten toiminnoista sijoitetaan pienempään aitaukseen leikkipuiston sisällä.

Puiston luoteisnurkkaa aktivoidaan sijoittamalla sinne pöytä-penkkiryhmiä, opetuksellinen istutusalue sekä peliareena ja kuntoilutoimintoja koululaisille ja vanhemmille. Sinne sijoitetaan myös tapahtumasähköpiste, joka on käytettävissä sekä leikkipuiston suuntaan että pohjoispuolen pienelle aukiolle esimerkiksi ketterän kioskin käyttöön.

Puiston tärkeimmät käytävät ja leikkialueet valaistaan. Lisäksi käytetään erikoisvalaistusta ja kohdevalaistusta.

Koko leikkipuisto aidataan ulkoreunoiltaan 1,4 m korkeilla aidoilla, joka varustetaan leikkipuistoympäristöön soveltuvilla turvalukollisilla porteilla.

Vuorovaikutuksessa saaduissa palautteissa suunnitelmaa pidettiin hienona ja peruskorjausta tervetulleena puiston iän ja kuluneisuuden vuoksi. Tietokoneteemaa pidettiin palautteissa erittäin sopivana kaupunginosalle siksikin, että Jätkäsaaren ja Ruoholahden alueella toimii useita tunnettuja teknologiayhtiöitä, ja tietotekniikkataidot ovat esimerkiksi paikallisten koulujen opetussuunnitelmassa tärkeällä sijalla.

Suunnitelman tarkempi kuvaus ilmenee suunnitelmaselostuksesta VIO 6240/1 (Liite 1) ja suunnitelmapiirustuksesta VIO 6240/1 (Liite2).

Puisto sopeutuu alueella voimassa olevan asemakaavan nro 9590 mukaiseen ympäristöönsä ja täyttää toimivuuden, turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset.

Vuorovaikutus

Leikkipuisto Ruoholahden puistosuunnitelma on laadittu yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa.

Leikkipuistosta järjestettiin verkkokysely suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi marraskuussa 2021 puiston sidosryhmille. Vastauksia saatiin 130. Lisäksi suunnittelun aikana järjestettiin useita työpajoja; leikkipuiston henkilökunnan sekä lähikoulujen eri ala-asteluokkien kanssa.

Suunnitelmaluonnos oli esillä 16.2.–1.3.2022 Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Palautteet ja vastaukset on kirjattu vuorovaikutusmuistioon (Liite 3).

Kustannukset ja aikataulu

Puiston pinta-ala on noin 0,75 ha.

Puistosuunnitelman rakennuskustannukset ovat noin 1 513 000 euroa eli noin 201,7 euroa/m² (alv 0 %).

Leikkipuiston hoitoluokka on A2.

Vuosittaiset kunnossapitokustannukset säilyvät suunnitelmaratkaisujen puolesta ennallaan, mutta puiston houkuttelevuuden myötä mahdollisesti kasvavat käyttäjämäärät lisäävät kunnossapitotarvetta.

Puiston rakentamiseen on varauduttu vuosien 2023–2024 aikana.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 04 01 01, Uudet puistot ja puistojen peruskorjaus.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan lautakunta päättää katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelman hyväksymisestä lukuun ottamatta taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisiä suunnitelmia. Puistosuunnitelma mahdollistaa puiston peruskorjauksen. Suunnitelman voidaan katsoa olevan taloudellisesti merkittävä.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 § 1–3 momentti

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §

Päätös tullut nähtäväksi 02.02.2023

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.