Puistosuunnitelma, Kirkonkylänkoski, Helsingin pitäjän kirkonkylä

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä liitteenä 2 olevan Kirkonkylänkosken puistosuunnitelman Helsingin puolen alueen osalta, suunnitelmapiirustus nro VIO 6259/1.

Lähtökohdat ja tavoitteet

Kirkonkylänkoski on Keravanjoen alin koskialue. Suunnittelualue sijaitsee sekä Helsingin että Vantaan kaupungin alueella. Helsingin osalta suunnittelualue sijaitsee Suutarilan (40.) kaupunginosassa osa-alueella Siltamäki ja Vantaalla Helsingin pitäjän kirkonkylän kaupunginosassa. Suunnittelualue sisältää padon ympäristön vesialueineen ja sen välittömässä läheisyydessä olevat ranta-alueet. Rannoilla suunnittelualue rajautuu nykyisiin ulkoilureitteihin. Suunnittelualue ulottuu noin 200 metrin etäisyydelle padon ala- ja ylävirran puolelle. Suunnittelualue on pääasiassa vesialuetta, metsäaluetta sekä avointa pelto-, niitty- ja nurmialuetta. Kirkonkylänkosken padon alavirran puoli on puustoinen ja suojaisa koskialue, jonka vesialueella sijaitsee useita pieniä puustoisia saaria. Kaupunkien raja sijoittuu Keravanjoen vesialueelle. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 47 000 m², josta Helsingin kaupungin aluetta on noin 23 000 m².

Koko suunnittelualuetta koskeva Kirkonkylänkosken puistosuunnitelma on esitetty piirustuksissa VIO 6259/1 (liite 2), VIO 6259/2 (liite 3) ja 6259/3 (liite 4). Suunnitelmasta on laadittu suunnitelmaselostus (liite 1) sekä suunnitelmaraportti (liite 5). Helsingin kaupunki päättää Helsingin puolelle esitetyn suunnitelman osan hyväksymisestä ja Vantaan kaupunki Vantaan puolelle esitetyn suunnitelman osan hyväksymisestä.

Suunnittelualueen Helsingin puolen alue sijoittuu pääosin asemakaavan nro 6528 (tullut voimaan 26.10.1971) puistoalueelle (P) ja vesialueelle sekä vähäiseltä osalta Vantaan rajan tuntumassa kaavoittamattomalle vesialueelle. Kirkonkylänkosken alue ympäristöineen on Helsingin kaupungin puolella määritelty arvokkaaksi kasvillisuus-, metsä-, lintu- ja luontokohteeksi. Keravanjoki keskisuurena savimaiden jokena on Helsingissä määritelty erittäin uhanalaiseksi ja silmälläpidettäväksi luontotyypiksi. Kirkonkylänkosken ja Keravanjoen rantojen kautta kulkee alueellinen metsä- ja puustoinen yhteys ja alue on osa niittyverkostoa. Kohteessa esiintyy paljon haitallisia vieraslajeja.

Puistosuunnitelmaa on edeltänyt Vantaan kaupungin tilaama Kirkonkylänkosken esiselvitystyö, jossa laadittu vaihtoehto 2 on valittu jatkosuunnittelun lähtökohdaksi (Vantaan kaupungin tekninen lautakunta 18.8.2021 §13). Suunnitteluratkaisuja on tarkennettu puistosuunnitteluvaiheessa.

Puistosuunnitelman lähtökohtana on ollut mahdollistaa kalaston ja muun vesieliöstön vapaa kulku Kirkonkylänkosken padon muodostaman esteen ohitse sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien lisääminen. Lisäksi tavoitteena on ollut Helsingin ja Vantaan puolella sijaitsevan padon ja siihen liittyvän Vantaan puolella sijaitsevan Kirkonkylänkosken myllyn rakennushistoriallisen arvon sekä koko suunnittelualueen luonto- ja kulttuurimaisemallisten arvojen säilyttäminen.

Suunnitelma

Vantaan puolella Kirkonkylänkosken patoa puretaan noin 11 metrin matkalta ja purkukohdan yläpuolelle rakennetaan luonnonmukainen tekokoski sekä pohjakynnys. Padon purettavaa osuutta Vantaan puolella ei ole asemakaavassa suojeltu. Pohjakynnys ulottuu sekä Helsingin että Vantaan kaupunkien alueelle. Pohjakynnys ylläpitää vedenpinnankorkeutta nykyisellään Kirkonkylänkosken ylävirran puolella ja toimii kosken niskana. Helsingin puolella sijaitsevat kalaportaat puretaan. Pohjakynnyksen ylävirran puolelle toteutetaan kutusoraikko ja koskialueelle lisätään kiviä.

Ranta-alueille on suunniteltu kevytrakenteisia rantapolkuja ja oleskelupaikkoja. Kahdelle Helsingin puolelle sijoittuvalle uudelle oleskelupaikalle toteutetaan jyrkän rinteen vuoksi portaat, jotta kulku näköalapaikalle on turvallisempaa ja vältytään rantatörmän kulumiselta. Padon päädyissä sijaitsevat kaiteet uusitaan turvallisuuden parantamiseksi. Rannoille tulee infotaulut, joissa kerrotaan Kirkonkylänkosken historiasta sekä luontoarvoista.

Nykyinen puusto säilytetään koko suunnittelualueella ja maanpintaa muokataan vain rakentamisen kannalta välttämättömillä alueilla. Uusia puita tai pensaita ei istuteta, jotta padon ympäristössä säilyy sen avoimen alueen luonne ja näkymä vastarannalle.

Istutettava kasvillisuus on ympäristöön soveltuvaa helppohoitoista ja luonnonlajeista koostuvaa niittyä koko suunnittelualueella. Lisäksi nykyisten niittyjen monimuotoisuutta parannetaan torjumalla alueen runsaita haitallisia vieraskasvilajiesiintymiä. Veden äärelle muodostuu ajoittain tulvivaa rantaniittyä, jonka annetaan kasvittua luontaisesti.

Suunnitelma perustuu voimassa olevaan asemakaavaan nro 6528 ja sopeutuu asemakaavan mukaiseen ympäristöön.

Suunnitelman mukainen rakentaminen on mahdollista toteuttaa vasta sen jälkeen, kun sekä Helsinki että Vantaa ovat hyväksyneet suunnitelmat ja tarvittavat luvat on saatu.

Vuorovaikutus

Kirkonkylänkosken yleissuunnitelmaluonnosta esiteltiin yleisölle verkkotilaisuudessa 20.1.2022. Tilaisuuteen osallistui Helsingin ja Vantaan kaupunkien asiantuntijoita, WWF Suomen edustajia sekä suunnittelukonsultin asiantuntijoita. Paikalla oli noin 33 osallistujaa. Yleisö pääsi osallistumaan esittämällä kysymyksiä keskusteluikkunassa sekä osallistumalla keskusteluun tilaisuuden lopuksi. Tilaisuus tallennettiin ja se oli katsottavissa Vantaan ja Helsingin kaupunkien nettisivuilla kahden viikon ajan.

Tiedote puistosuunnitelman nähtävillä olosta lähetettiin lähikiinteistöjen omistajille ja haltijoille 22.4.2022.

Puistosuunnitelmaehdotus oli nähtävillä Helsingin kaupungin verkkosivulla osoitteessa www.hel.fi/suunnitelmat 4.5.2022 – 17.5.2022 välisenä aikana ja siihen oli mahdollisuus esittää muistutuksia Henkilökohtaista neuvontaa ja apua aineistoon tutustumiseen oli mahdollista saada Kaupunkiympäristön asiakaspalvelusta.

Suunnitelmasta ei saatu muistutuksia.

Kustannukset ja aikataulu

Kohteen rakentamisen kustannukset ovat Helsingin osalta noin 360 000 euroa eli noin 16 euroa/m² (alv. 0 %).

Suunnittelualue kuuluu hoitoluokkiin A3/R4 (suoja- ja vaihettumisviheralue), B3/A3 (maisemaniitty) ja C1/M2 (lähimetsä). Ensimmäinen tunnus on ABC-hoitoluokan tunnus ja jälkimmäinen RAMS-luokituksen mukainen kunnossapitoluokka.

Vuosittaiset ylläpitokustannukset ovat noin 7 000 euroa eli 0,30 euroa/m² (alv 0 %).

Puiston rakentaminen on mahdollista aloittaa sitten, kun suunnitelmat on hyväksytty ja mahdolliset, tarvittavat luvat saatu.

Hanke rahoitetaan talousarvion kohdasta 8 03 01 03 Ranta-alueiden kunnostus.

Puiston rakentamiseen on varauduttu kaupunkiympäristölautakunnan talousarvioehdotuksessa vuodesta 2024 alkaen.

Sovelletut säännökset

Maankäyttö- ja rakennuslaki 90 § 1-3 mom.

Maankäyttö- ja rakennusasetus 30 §

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 § 1 mom. kohdan 1 mukaan maankäyttöjohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää, 1 taloudellisesti tai periaatteellisesti vähäisten katu-, puisto- tai muun yleisen alueen suunnitelmien hyväksymisestä.