Poikkeaminen, Konala, Konalantie 47, Kiinteistö Oy Konalaterra
Konala, Konalantie 47, poikkeamishakemus
Päätös
Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 32. kaupunginosan (Konala) korttelin 32039 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 11852 seuraavasti ja seuraavilla ehdoilla:
- poiketaan kaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta sallimalla paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälätilojen sijoittaminen tontilla olemassa olevan rakennuksen maantasokerrokseen.
- tontille ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa.
Maksu
1 297 euroa
Hakija
Kiinteistö Oy Konalaterra
Rakennuspaikka
32. kaupunginosan (Konala) korttelin 32039 tontti 2
Hakemus
Hakija hakee lupaa muuttaa tontilla 32039/2 olemassa olevan rakennuksen katutason teollisuustiloja paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan myymälätiloiksi. Suunnitellun muutoksen laajuus on noin 3300 k-m². Tontti 32039/2 on voimassa olevassa asemakaavassa nro 11852 merkitty toimitilarakennusten korttelialueeksi. Myymälätilojen sijoittamista suunnittelualueelle ei ole kyseenomaisella tontilla voimassa olevassa asemakaavassa erikseen sallittu.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY), joka sallii mm. liiketilojen rakentamisen tontille. Nykyinen asemakaava ei salli suunnitellun mukaista vähittäiskauppaa, mutta viereisissä kortteleissa on vastaavantyyppisillä kaavamerkinnöillä samantyyppistä kauppaa ja palveluita. Helsingin yleiskaavassa ja Uusimaa 2050 vaihemaakuntakaavassa Konalalle on esitetty nykyisestä vahvistuvaa asemaa kaupan keskittymänä.
Suunnittelun muutoksen lähivaikutusalueella on nykyisin asukkaita noin 28 000 ja työpaikkoja 11 000. Koko vaikutusalueella asukkaita on 136 000 ja työpaikkoja 62 000. Vaikutusalueen väkimäärä ja siten myös ostovoima ovat selvässä kasvussa tulevaisuudessa.
Hanke sopii hyvin kaupungin tavoitteisiin alueen kehittämiseksi, ja vahvistaa Konalan asemaa kaupan keskittymänä yleiskaavan ja maakuntakaavan mukaisesti. Hankkeen tuoma kaupan lisäpinta-ala ja -myynti ovat pieniä Konalan nykyiseen monipuoliseen tarjontaan, vaikutusalueen ostovoimaan ja ostovoiman kasvuun nähden, joten kokonaisuudessaan suunnitellun muutoksen kaupalliset vaikutukset ovat vähäisiä.
Konalantie 47:n hanke tukee ja vahvistaa Konalan asemaa nykyisen tyylisenä monipuolisena kaupan keskittymänä, mutta sillä on vain vähäisiä vaikutuksia kaupan palveluverkkoon ja ostovoiman suuntautumiseen. Hanke vahvistaa pääosin Konalassa jo nykyisin edustettuja kaupan toimialoja, erityisesti halpatavaratalokaupan tarjontaa.
Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia kaupan palveluiden saavutettavuuteen. Hankkeen saavutettavuus on hyvä kaikilla liikennevälineillä, ja hanke vähentää myös kasvavan lähiasujaimiston tarvetta asiointiin kauempana sijaitseviin kaupan keskittymiin.
Säännökset, joista poiketaan
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Lähtötiedot
Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 9.12.2009 vahvistettu asemakaava nro 11852. Asemakaavan mukaan rakennuspaikalle saa sijoittaa julkisia palvelutiloja, liike-, toimisto- ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia teollisuus- ja varastotiloja, opetus-, koulutus-, studio- ja näyttelytiloja, kokoontumistiloja, kahvila- ja ravintolatiloja sekä liikunta- ja vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja.
Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu toimitila-alueeksi ja lähikeskusta-alueeksi (C3). Toimitila-aluetta kehitetään ensisijaisesti toimitilojen, tuotannon, varastoinnin, julkisten palveluiden ja opetustoiminnan sekä virkistyksen käyttöön. Merkinnän osoittamalle alueelle voidaan Konalassa osoittaa asemakaavassa sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksikköjä, jotka kaupan laatu huomioon ottaen voivat perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. Päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei sallita.
Lähikeskusta-aluetta kehitetään toiminnallisesti sekoittuneena kaupan ja julkisten palveluiden, toimitilojen, hallinnon, asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalveluiden sekä kaupunkikulttuurin alueena. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on keskeisillä paikoilla osoitettava pääsääntöisesti liike- tai muuksi toimitilaksi. Alue on kävelypainotteinen.
Uusimaa 2050 vaihemaakuntakaavassa Konala on merkitty vahvistuvaksi kaupan keskittymäksi. Maakuntakaavan mukaisessa mitoituksessa Konalaan voi sijoittua lähes 200 000 k-m² uutta kaupan pinta-alaa, mikä tekisi Konalasta yhden pääkaupunkiseudun ja koko Suomen suurimmista kaupan alueista. Nykyisin Konalassa on reilut 100 000 k-m² kaupan rakennuksia.
Suunnittelualueella sijaitsee nykyisin vuonna 1991 valmistunut teollisuuden tuotantorakennus. Rakennus on nelikerroksinen. Rakennuksen laajaan ja ylempiä kerroksia korkeampaan maantasokerrokseen sijoittuu nykyisin liike-, ravintola-, teollisuus- ja varastotiloja. Maantasokerroksen päälle sijoittuviin rakennussiipiin sijoittuu mm. toimisto- ja varastotiloja ja kehitysvammaisten päivätoimintakeskus. Osa rakennuksen tiloista on tällä hetkellä tyhjillään.
Suunnittelualue sijoittuu Konalan toimitila-alueen ja tällä hetkellä voimakkaasti kehittyvän lähikeskusta-alueen välimaastoon. Konalantie 47:n länsi- ja eteläpuolella on käynnissä kaksi kaavamuutosta, joissa olemassa olevia toimitila-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita ollaan muuttamassa sekoittuneeksi asumisen ja liiketilojen alueeksi. Alueen länsipuolelle sijoittuvassa Konalankujan kaavamuutoksessa on tavoitteena mahdollistaa alueelle uutta asumista noin 40 000 k-m², uutta kivijalkaliiketilaa 1400 k-m² ja uusi, julkinen 200 lapsen päiväkoti. Alueen eteläpuolella sijoittuvassa Ristikon korttelin länsiosan kaavamuutoksessa on puolestaan tulossa n. 8600 k-m² uutta asumista ja noin 400 k-m² uutta kivijalkaliiketilaa.
Konalan alue on merkittävä autokaupan sekä ajoneuvoihin liittyvien tarvikkeiden ja palveluiden keskittymä pääkaupunkiseudulla. Lisäksi alueella on myös muuta erikoiskauppaa, pääosin tilaa vaativaa kauppaa sekä erilaisia palveluita. Konalantie 47 sijaitsee Konalan suurimmassa palvelukeskittymässä yhdessä kauppakeskus Ristikon, Motonetin, IKH:n, Varuste-netin ja S-marketin kanssa. Viime vuosina alueelle on keskittynyt myös urheiluun ja pukeutumiseen liittyvää kauppaa ja erilaisia liikuntatoimintoja (mm. Kiipeilykeskus Ristikko, Boulderkeskus, kuntosaleja).
Osallisten kuuleminen ja lausunnot
Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoitus -palvelun kirjeellä (10.5.2022). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Muistutuksia saatiin 1 kpl. Muistuttajalla ei ollut huomautettavaa suunniteltuun poikkeamiseen.
Päätöksen perustelut
Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke sopii hyvin kaupungin tavoitteisiin alueen kehittämiseksi, ja vahvistaa Konalan asemaa kaupan keskittymänä Helsingin yleiskaavan ja Uusimaa 2050 vaihemaakuntakaavan mukaisesti, mutta sillä on vain vähäisiä vaikutuksia ympäröivään kaupan palveluverkkoon ja ostovoiman suuntautumiseen. Poikkeamispäätöksen valmistelun aikana tehdyn kaupallisen selvityksen (Kaupallisten vaikutusten arviointi, Realidea 22.12.2021) mukaan hankkeen tuoma lisäpinta-ala ja -myynti ovat kohtuullisia vaikutusalueen ostovoimaan ja ostovoiman kasvuun nähden. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia kaupan palveluiden saavutettavuuteen. Hanke täydentää ja tiivistää hyvin Konalan nykyistä työpaikka- ja kaupan aluetta.
Suunniteltu myymälätilan lisäys on vastaavanlaista kauppaa ja palveluja kuin Konalassa nykyisin sijaitsee: halpatavaratalokauppaa, jossa painottuvat erikoiskaupan eri toimialat. Suunniteltu tilaa vaativan erikoistavarakaupan piiriin kuuluva myymälä täydentää ja vahvistaa Konalan nykyistä kaupallista tarjontaa.
Liikenteellisen toimivuustarkastelun perusteella voidaan todeta, että suunnitellun muutoksen aiheuttamalla lisäliikenteellä ei ole merkittäviä vaikutuksia Vihdintien valoliittymiin, eikä hankkeen tuoma lisäliikenne aiheuta muutostarpeita alueen katu- ja liikenneverkon järjestelyille.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen ja alueen kokonaissuunnitelman toteutumisen edistäminen.
Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Sovelletut oikeusohjeet
Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §
Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §
Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a
Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §
Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet
Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.
Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Päätös tullut nähtäväksi 25.08.2022
Valitusosoitus
Pöytäkirjan 93 § (Poikkeamispäätöksestä).
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- se, jonka oikeuteen, etuun tai velvollisuuteen, päätös välittömästi vaikuttaa
- viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija
- sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa
- se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa
- kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa
- toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen
- viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Asianosaisen ja muun valittamaan oikeutetun katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen
Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
Valitukseen on liitettävä
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Pöytäkirjan 93 § (Maksun osalta).
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Minna Koskinen, arkkitehti, puhelin: 09 310 37469