Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, 91-10-9906-8 ja 91-408-1-0, Kyläsaarentie, St1 Oy

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt St1 Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

St1 Oy
PL 68, 00521 Helsinki
Y-tunnus 0201124-8

**********

Alueen omistaja ja haltija

Kiinteistön omistaja on Helsingin kaupunki ja haltija on St1 Oy.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoituksessa esitetty alue sijaitsee Helsingin 10. ja 21. kaupunginosissa (Sörnäinen, Hermanni) kiinteistöillä 91-10-9906-8 ja 91-408-1-0, osoitteessa Kyläsaarenkatu 21. Kohteessa toimii automaattiasema St1 Helsinki Kyläsaari. Asema sijaitsee kiinteistöjen 1674 m²:n kokoisella määräalalla. Kohde on kylmäasema, jossa on mittarikatos ja kaksi mittarikoroketta. Asemalla sijaitsee yhteensä neljä maanalaista kaksivaippaista säiliötä (bensiini- ja dieselöljysäiliöt sekä kaksi korkeaseosetanolisäiliötä). Hulevedet on ohjattu hiekan- ja öljynerottimen kautta kaupungin jätevesiviemäriverkkoon.

Suunnitelmien mukaan kohteessa puretaan kaikki nykyiset polttoaineen jakeluun liittyvät rakenteet ja purettujen rakenteiden ympäröivien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tarkastetaan. Jakeluasema sijoittuu tulevalle Hermanninrannan alueelle. Alustavien suunnitelmien mukaan alueelle sijoitetaan muun muassa asuinrakennuksia.

Alueen maaperän pilaantuneisuus

Tehdyssä tutkimuksessa havaittiin valtioneuvoston asetuksen maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) mukaisen alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus naftaleenia mittarikentän länsipuolella sekä ylemmän ja alemman ohjearvon ylittävät öljyhiilivetyjen keskitisleiden pitoisuudet säiliöalueen täyttöpaikan läheisyydessä. Säiliöalueen täyttöpaikan tutkimuspisteestä otetussa vesinäytteessä todettiin selkeästi kohonnut öljyhiilivetyjen pitoisuus.

Maaperän pilaantuminen on aiheutunut pitkän ajan kuluessa polttoaineiden jakeluasematoiminnasta. St1 Oy:n vastuulla on ainoastaan polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutunut maaperän pilaantuneisuus.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Helsingin kaupungin ympäristövalvontapäällikkö on antanut 5.5.2010 päätöksen (§ 80) Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ilmoituksesta pilaantuneen maaperän puhdistamiseksi Kalasatamassa tulevalla D-asemien alueella. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta St1 Oy:n jakeluaseman alueella on toimitettu puhdistustöiden toimenpideraportti: Helsingin kaupunki, kiinteistövirasto, Vanhan talvitien D-asemat, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen toimenpideraportti, St1 Oy, 23.3.2010, FCG Finnish Consulting Group Oy. Alueelle arvioidaan jääneen noin 2 000–3 000 m³ maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot. St1 Helsinki Kyläsaari -jakeluasema on siirtynyt tämän ilmoituspäätöksen alueelle.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään 29.4.2021 (§ 102) siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja
-valvontayksikköön 7.4.2022.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
-Kaavakartta
-Rajanaapurikartta ja kiinteistöjen tiedot
-St1 Oy, Maaperän haitta-ainetutkimus tutkimusraportti, 31.12.2021, Ramboll Finland Oy
-St1 Oy, Shell Helsinki Kyläsaari, kunnostussuunnitelma, 2.3.2022, Ramboll Finland Oy

Ilmoitusta on täydennetty 13.4.2022 kohdetietojen päivityksellä ja asiakirjalla: St1 Oy, Shell Helsinki Kyläsaari, Maaperän pilaantuneisuustutkimus ja kunnostustarpeen arviointi, 2.3.2022, Ramboll Finland Oy. Asiakirja korvaa ilmoituksen liitteenä aiemmin toimitetun tutkimusraportin 31.12.2021.

St1 Oy:n selitys maanomistajan ilmoituksesta antamaan muistutukseen on toimitettu 26.4.2022.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohteen alue on täyttömaa-aluetta, jolle on sijoitettu sekalaisia täyttömaita. Täyttömaassa havaittiin jossain määrin jätettä. Alueen maanpinta on noin tasolla +1,5…+2 metriä merenpinnan yläpuolella. Tutkimuksien perusteella alueella on noin 2–5 metrin syvyydelle ulottuva kivisestä hiekasta koostuva maakerros, jonka alla todettiin savinen oletettu perusmaa. Tutkimuksissa kairaukset ovat päättyneet noin 4–6 metrin syvyydelle maanpinnasta.

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Meri on lähimmillään noin 300 metrin etäisyydellä.

Jakeluaseman toiminnallisilta alueilta kertyvät hulevedet kerätään erilleen ja johdetaan hiekan- ja öljynerotuskaivojen kautta jätevesiviemäriin. Muualta jakeluaseman alueelta hulevedet johdetaan sadevesiverkostoon.

Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuus

Kohteessa tehtiin maaperätutkimuksia porakonekairauksina joulukuussa 2021. Alueelta otettiin 5 tutkimuspisteestä yhteensä 20 maanäytettä. Tutkimuspisteet ulotettiin 2–6 metrin syvyyteen. Maanäytteet otettiin noin yhden metrin paksuisina kerroskokoomanäytteinä.

Jakeluaseman huokosilman tarkkailuputkistosta otettiin huokosilmanäytteet. Yhdestä kairapisteestä otettiin vesinäyte maanäytteenoton yhteydessä. Vesinäytteen arvioidaan edustavan enimmäispitoisuutta päästölähteessä. Lisäksi otettiin vesinäyte jakeluaseman säiliöalueen salaojaveden tarkkailukaivosta.

Kaikista otetuista maanäytteistä arvioitiin aistinvaraisesti maalaji, haju sekä poikkeavuus ja jätteellisyys. 17 maanäytteestä tutkittiin kenttämittausmenetelmällä (PID) haihtuvien hiilivetyjen (VOC) pitoisuudet. Kolmesta maanäytteestä tutkittiin PetroFlag-kenttätestillä kokonaishiilivetypitoisuudet. Laboratoriossa maanäytteistä tutkittiin raskasmetallien ja PAH-yhdisteiden pitoisuudet kahdesta näytteestä sekä bensiini- ja öljyhiilivetyjen C₅-C₄₀ -jakeiden, BTEX-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuudet 10 maanäytteestä. Yhdestä näytteestä tehtiin öljyhiilivetyjen fraktiointi ja analysoitiin TOC-pitoisuus sekä alifaattisten kloorattujen hiilivetyjen pitoisuudet.

Kenttämittauksissa todettiin kahdessa pisteessä kokonaishiilivetyjen kohonneita pitoisuuksia. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten kynnysarvojen ylittäviä pitoisuuksia antimonia, arseenia ja kadmiumia ja alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen keskitisleitä 1–2 metrin syvyydellä. Öljyhiilivetyjen keskitisleiden ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus todettiin 2–3 metrin syvyydellä. Lisäksi alueella todettiin kynnysarvot ylittävät pitoisuudet bentso(a)pyreeniä ja naftaleenia. Naftaleenia todettiin myös alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus.

Kairapisteestä otetussa vesinäytteessä todettiin vertailuarvot ylittävinä pitoisuuksina bensiiniöljyhiilivetyjä sekä öljyhiilivetyjen keskitisleitä.

MTBE:tä ja ETBE:tä todettiin laboratorion määritysrajan ylittävinä pitoisuuksina. Säiliöalueen salaojien tarkkailukaivosta otetussa vesinäytteessä todettiin laboratorion määritysrajan tasolla olleet pitoisuudet öljyhiilivetyjen raskaita jakeita, öljyhiilivetyjen summapitoisuus sekä
MTBE:tä.

Huokosilmassa todettiin sisäilman vertailuarvon (250 μg/m³) ylittävä haihtuvien hiilivetyjen kokonaispitoisuus (TVOC) sekä täyttöalueen
(> 4700 μg/m³) että mittarikentän (840 μg/m³) kaasuputkistossa.

Kiinteistön rajalla sijaitsevan pisteen pilaantuneisuutta ei saatu tutkimuksella rajattua tarkasti, koska piste sijaitsee kiinteistön rajalla ja sen ympärillä sijaitsee paljon maanalaisia polttoaineen jakelurakenteita, putkistoja ja kaapeleita. Tutkimuspisteiden välisillä alueilla voi olla todetuista poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia. Koska tutkimukset tehtiin ennen maanalaisten rakenteiden poistoa, on mahdollista, että purkutöiden aikana maaperässä todetaan tähän mennessä tutkimuksissa todettuja suurempia pitoisuuksia haitta-aineita ja niitä voi esiintyä oletettua laajemmalla alueella.

Pilaantuneen maan (pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot) määräksi arvioidaan noin 1000 tonnia.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava, mikäli yhden tai useamman haitallisen aineen pitoisuus maaperässä ylittää asetuksessa säädetyn kynnysarvon. Arvioinnin on perustuttava maaperässä todettujen haitta-aineiden aiheuttamaan vaaraan tai haittaan ympäristölle ja/tai terveydelle.

Alustavassa maankäyttösuunnitelmassa arviointialueelle sijoittuu pysäköintitalo, puistikko sekä asuinrakennusten kortteli. Tulevien rakennusten tarkoista suunnitelmista ja toteutustavasta ei vielä ole tietoa. Arviointi tehdään varovaisuusperiaatteen mukaisesti olettaen, että alueelle sijoitetaan asuinrakennuksia, joissa on asuintiloja alimmissa kerroksissa.

Haitta-aineiden riskejä on arvioitu laadullisesti ottaen huomioon todetut haitta-ainepitoisuudet maaperässä ja pohjavedessä sekä kohteessa tehdyt havainnot ja muut saatavilla olevat tiedot maaperän ja pohjaveden ominaisuuksista, sekä laskennallisesti SOILIRISK-mallinnusohjelman (versio 3.2) avulla. Laskennassa on käytetty varovaisuusperiaatteen mukaisesti suurimpia kohteessa todettuja/arvioituja haitta-ainepitoisuuksia.

Alueella on todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todennäköisesti täyttömaiden mukana tulleita alkuaineita (antimoni, arseeni ja kadmium), jotka ovat heikosti liukenevia ja haihtumattomia. Metalleille altistuminen kohteessa ei ole mahdollista, eikä niiden kulkeutuminen pohjaveteen ja ilmaan ole merkittävää. Alkuaineita ei tarkastella kohteessa kriittisinä haitta-aineina. Polttoaineen jakelutoiminnasta havaittiin viitteitä säiliöalueen ulkopuolisessa tutkimuspisteessä.

Maaperässä todettiin ylemmän ja alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet öljyhiilivetyjen keskitisleitä. Naftaleenia todettiin alemman ohjearvon ja kynnysarvon ylittävät pitoisuudet. Lisäksi todettiin kynnysarvon ylittävät pitoisuudet bentso(a)pyreeniä. Kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina kohteessa todettuja PAH- ja öljyhiilivety-yhdisteitä tarkastellaan tarkennetusti.

Arvioinnissa on tarkasteltu haitta-aineiden kulkeutumista pohjaveteen ja sisäilmaan. Kulkeutumismatkalla kiinteistön rajalle ei ehdi tapahtua merkittävästi hajoamista, minkä vuoksi pitoisuudet pohjavedessä pilaantuman laidalla ja kiinteistön rajalla ovat laskennallisesti lähes samalla tasolla. Alueelle sijoittuvien rakennusten toteutustavasta ei toistaiseksi ole tarkkaa tietoa. Laskennassa otettiin huomioon maaperästä ja pohjavedestä haihtuvat pitoisuudet erikseen. Laskennan perusteella maaperässä ja pohjavedessä todetuista enimmäispitoisuuksista voi kulkeutua sisäilmaan hiilivetyjä sellaisina pitoisuuksina, että niistä aiheutuu terveys ja/tai viihtyvyyshaittaa. Todennäköisesti laskenta yliarvioi maaperästä ja pohjavedestä huokosilmaan siirtyviä pitoisuuksia.

Tehdyn arvioinnin epävarmuuksia on tarkasteltu (tutkimukset, lähtötiedot ja laskenta).

Arvioinnin perusteella kohteessa pohjavedessä todetuista bensiinihiilivetyjen pitoisuuksista voi aiheutua sisäilmahaittaa, jos pitoisuuksia jää rakennuksen alapuolelle. Lisäksi bensiinihiilivetyjä voi kulkeutua pohjaveden mukana alueen ulkopuolelle sisäilmahaittaa aiheuttavina pitoisuuksina. Todetuista PAH-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan riskejä terveydelle tai ympäristölle.

Koska haitta-aineiden keskinäinen jakauma maaperässä ja pohjavedessä vaikuttaa arviointiin, suositellaan riskinarviointia päivitettävän työn aikana, jos haitta-aineita todetaan merkittävästi tarkastelussa käytetystä poikkeavina pitoisuuksina. Ensisijaisesti bensiinihiilivetyjen esiintymistä suositellaan selvitettäväksi huokosilmamittauksin, koska laskennallinen tarkastelu todennäköisesti yliarvioi niiden jakautumista maa-aineksen, huokosveden ja huokosilman välillä.

Haitattomia pitoisuuksia maaperässä voidaan arvioida karkeasti laskennallisen tarkastelun perusteella.

Tarkastelun perusteella haitta-aineiden pitoisuuksia pohjavedessä on tarpeen pienentää. Tavoitteiden asettelussa otetaan huomioon myös maaperän laadun vaihtelu. Ensisijaisesti haitta-aineiden kokonaismäärän pienentämiseksi alueella suositellaan maaperän haitta-aineiden kokonaismäärän vähentämistä poistamalla öljyhiilivetyjä sisältävää maa-ainesta purkutöiden yhteydessä.

Pohjaveden pinnan alapuolelta haitta-aineet eivät haihdu suoraan sisäilmaan, vaan liukenevat ensin veteen. Pohjaveden pinnan yläpuolella haitattomat pitoisuudet arvioidaan sellaisiksi, että huokosilmaan ja edelleen sisäilmaan ei voi kulkeutua terveydelle haitallisia pitoisuuksia. Pohjaveden pinnan alapuolelle haitattomat pitoisuudet määritellään siten, että veteen ei voi liueta pitoisuuksia, joista veden pinnalta huokosilmaan ja edelleen sisäilmaan voisi kulkeutua haitallisia pitoisuuksia.

Mereen kulkeutuessa pohjaveden pitoisuudet pienenevät huomattavasti ja meriveden huuhtova vaikutus laimentaa pitoisuudet haitattomiksi rannan sekoittumisvyöhykkeellä. Jos pohjaveden haitta-ainepitoisuudet ovat sellaisella tasolla, että niistä ei aiheudu sisäilmariskiä, ovat ne todennäköisesti haitattomia myös meriveden kuormituksen kannalta.

Polttoaineperäisiä hiilivetyjä on todettu kohteessa osin kyllästymisrajat ja liukoisuudet ylittävinä pitoisuuksina. Jos kaivutöiden aikana todetaan öljyä faasimuodossa maaperässä ja pohjaveden pinnalla, faasi tulee lähtökohtaisesti poistaa.

Öljyhiilivedyille on määritetty laskennalliset haitattomat pitoisuudet alueella (mg/kg) tutkitun näytteen fraktiojakauman perusteella. Haitta-aineiden summautuvat vaikutukset on otettu huomioon.

Jos maaperän puhdistaminen arvioituihin haitattomiin pitoisuuksiin massanvaihdolla ei teknisistä tai taloudellisista syistä ole tarkoituksenmukaista, suositellaan riskinarviossa pohjaveden ja huokosilman pitoisuuksien lisätutkimuksia ja riskinarvion tarkentamista kaivutöiden aikana tai jälkeen.

Jos kaivutöiden yhteydessä todetaan kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina BTEX-yhdisteitä tai hiilivetyjen laatu poikkeaa arviossa käytetystä, tarkennetaan arviointia työn aikana. Kunnostustarpeen arvioinnissa suositellaan tarkentavien huokosilmatutkimusten tekemistä töiden aluksi.

Riskinhallintatoimenpiteiden tarve, riskienhallinta ja puhdistustavoitteet

Riskinarviossa esitettiin laskennalliset haitattomat pitoisuudet polttoaineiden jakelutoiminnasta peräisin oleville päästöille, bensiini- ja öljyhiilivedyille pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolella. Kyseisiä pitoisuuksia esitetään kunnostustavoitteiksi alueelle. St1 Oy:n vastuulla on ainoastaan polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutunut maaperän pilaantuneisuus.

Muistutuksesta annetussa selityksessä 26.4.2022 on korjattu ilmoituslomakkeella esitettyjen öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀-C₄₀ kunnostustavoitteet öljyhiilivetyjen jakeille >C₁₀-C₂₁.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kohteessa puretaan kaikki nykyiset polttoaineen jakeluun liittyvät rakenteet. Purettuja rakenteita ympäröivien maa-ainesten

haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan edustavalla näytteenotolla. Kunnostustavoitteet ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset poistetaan ja syntyneet kaivannot täytetään vallitsevan maanpinnan tasoon pilaantumattomilla maa-aineksilla.

Purkutöitä tehdään seuraavasti:
-maanalaiset nykyiset polttoainesäiliöt poistetaan
-nykyinen mittarikenttä puretaan
-säiliöiden täyttö- ja ilmaputkitukset sekä mittarikentän imuputket puretaan
-polttoaineenerotin poistetaan ja asemalta puretaan jakelutoimintaan liittyvät mittarikentän ja täyttöpaikan sekä öljynerottimelta runkoviemäriin johtavat viemärit.

Ympäristötekninen valvoja tarkkailee purkutöiden yhteydessä kaivettavan maa-aineksen hiilivetyjen pitoisuuksia. Mikäli havaitaan pilaantunutta maa-ainesta, se erotellaan kaivuvaiheessa pilaantumattomasta maa-aineksesta. Rakenteiden poistamisen jälkeen kaivutöitä jatketaan erottelevana kaivuna ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaan, kunnes kunnostustavoitteet ylittävä maa-aines on poistettu kiinteistöltä.

Alueen maaperä koostuu täyttömaasta, jossa on läheisillä työmailla havaittu jätejakeita ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia täyttömaissa. On siis mahdollista, että kaivutöiden aikana maa-aineksessa havaitaan jätejakeita.

Poistettavista kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävistä maa-aineksista laaditaan jätelain (646/2011) 121 §:n mukainen siirtoasiakirja ja maa-aines toimitetaan kuormat peitettyinä sellaiseen vastaanottolaitokseen, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseessä olevaa maa-ainesta.

Puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kohteen purku- ja kunnostustöitä tehtyjen ennakkotutkimuksien, aistivaraisten havaintojen, kenttämittausten (Petroflag, PID, XRF) sekä kohteen tutkimus- ja purkuvaiheessa otettavista maanäytteistä tehtävien laboratorioanalyysien perusteella. Valvojan tehtäviin kuuluu myös kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesjätteiden sijoituskohteiden osoittaminen maanrakennusurakoitsijalle, massamääräkirjanpito sekä yhteydenpito ympäristöviranomaisiin.

Ennen purkutöitä, niiden aikana tai purkutöiden jälkeen voidaan kiinteistön maaperän pilaantuneisuudesta käytettävissä olevia tietoja tarkentaa kaivettavilla koekuopilla. Purkutöiden aikana ja/tai kunnostustöiden jälkeen maaperän haitta-ainepitoisuudet varmistetaan puretuista rakenteista sekä maa-aineksista kaivannoista ja/tai kasoilta. Pitoisuudet varmistetaan aistinvaraisten havaintojen ja kenttämittausten perusteella. Tutkimuksia täydennetään laboratoriossa analysoitavien näytteiden avulla. Näytteistä tutkitaan öljyhiilivetyjen jakeiden C₁₀-C₄₀, bensiinihiilivetyjen C₅-C₁₀, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE, TAME) ja BTEX-yhdisteiden pitoisuudet. Näytteitä otetaan siten, että kaivantojen seinämien ja pohjatason sekä kaivantoihin palautettavien maiden laatu tulee luotettavasti ja edustavasti selvitetyksi.

Purettavien betonirakenteiden haitta-ainepitoisuudet selvitetään.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen, dokumentointi ja riskien arviointi

Mikäli kiinteistölle jää kunnostustavoitteet ylittävää maa-ainesta, se merkitään esimerkiksi huomioverkolla ja tarvittavilta osin riskinarviota päivitetään.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja aitaan kiinnitetään työmaasta ja pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovat varoituskyltit. Alueelta poistetaan asfaltti vähintään toimenpiteiden vaatimassa laajuudessa. Kaikki polttoainesäiliöt sekä putkilinjat ja kaivorakenteet tyhjennetään ja tehdään kaasuvapaiksi.

Kohteen purku- ja kaivutyöt vastaavat tavanomaista maankaivu- ja maansiirtotyötä eikä töistä näin ollen aiheudu tavanomaisesta maanrakennustyöstä poikkeavaa melu- tai tärinähaittaa. Työn aikana huolehditaan, että kaivettavista maista ei aiheudu voimakasta pölyämistä kaivettaessa. Kaivettavat maat ovat todennäköisesti maakosteita. Tarvittaessa pölynsidontaa voidaan tehostaa työmaateitä tai kaivettavia tai kuormattavia maa-aineksia kastelemalla. Haitta-ainepitoisen maan leviäminen ympäristöön estetään siten, että haitta-ainepitoisen maan kohdalla ei liikennöidä. Tarvittaessa kaivu- ja lastauspaikat puhdistetaan kuormien toimittamisen välillä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Työmaan ulosajoteille tehdään sepelipatja estämään hienoaineksen kulkeutumista. Työmaata ympäröivät kadut puhdistetaan työmaalta kulkeutuneesta maa-aineksesta.

Vajoveden mukana tapahtuvan työnaikaisen haitta-aineiden leviämisen vähentämiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-aineskasat ja kaivurintaukset peitetään voimakkaiden sateiden ajaksi.

Mahdollisten maanalaisten betonirakenteiden purkutöiden aikaisesta rammeroimisesta ja/tai pulveroimisesta aiheutuu lyhytaikaista meluhaittaa kohteen ympäristöön. Urakoitsija on velvollinen tekemään tarvittaessa ilmoitukset melua tuottavista töistä.

Työssä noudatetaan työsuojeluohjeita ja -lakeja. Työmaa-alueella noudatetaan normaalia maanrakennustyömaan suojautumista. Pilaantuneilla alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantoihin mahdollisesti kertyvä vesi poistetaan tarvittaessa työtä häiritseviltä osin. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävä kaivantovesi viemäröidään öljynerottimen kautta jätevesiverkostoon. Kaivantovesien poistosta laaditaan sopimus HSY:n kanssa. Ensisijaisesti hyödynnetään kohteessa olevia öljynerottimia ja viemärilinjoja, mutta tarvittaessa viemäröinti voidaan toteuttaa erikseen paikalle tuotavan erottimen avulla. Tarvittaessa kaivantovettä voidaan poistaa ja toimittaa käsiteltäväksi imuautolla. Kaivantovesien käsittelystä pidetään kirjaa ja kaivantovesiä tarkkaillaan tarvittaessa otettavin vesinäyttein polttoaineperäisten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi.

Toiminta odottamattomissa tilanteissa

Jos kunnostustöiden yhteydessä todetaan aiemmin todettua korkeampia hiilivetypitoisuuksia tai jos kohonneita hiilivetypitoisuuksia todetaan poikkeuksellisen syvällä tai kiinteistön ulkopuolella, toimitaan seuraavasti:

- Hiilivetyjen jakauma selvitetään fraktioinnilla, kohdekohtaista riskinarviota päivitetään ja määritellään tarvittavat riskienhallintatoimenpiteet. Mahdollisuuksien mukaan hiilivetyjen pitoisuudet tutkitaan myös pohjavedestä ja/tai huokosilmasta.

- Harkitaan tapauskohtaisesti eri kunnostusmenetelmiä suosien kestävän kunnostuksen periaatteita.

- Mikäli polttoaineperäisen pilaantuneisuuden todetaan leviävän kiinteistön rajan ulkopuolelle, ollaan yhteydessä kiinteistön omistajaan sekä valvovaan viranomaiseen ja sovitaan mahdollisesta pilaantuneisuutta rajaavasta tutkimuksesta kiinteistön ulkopuolella. Tulosten perusteella voidaan arvioida kunnostustarvetta.

Tarvittaessa voidaan käyttää myös edellä mainittujen menetelmien yhdistelmää.

Odottamattomista tilanteista ja suunnitelluista toimenpiteistä tiedotetaan ja suunnitelmat esitetään hyväksyttäviksi Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostus- ja rakennustöiden päätyttyä laadittavassa loppuraportissa kuvataan seuraavat asiat:

-kunnostustyön osapuolet ja yhteyshenkilöt
-kunnostustyön toteutus
-poistetut massamäärät ja sijoituspaikat
-tiedot kaivantoveden haitta-ainepitoisuuksista ja kaivantoveden käsittelystä
-jäännöspitoisuusnäytteiden sijainnit ja analyysitulokset
-tarvittaessa päivitetty riskitarkastelu
-mahdolliset poikkeavat tilanteet
-arvio ja jatkotoimenpide-esitys mahdollisesta jälkitarkkailutarpeesta

Raportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöviranomaiselle hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden loppumisesta.

Ennen töiden aloittamista ympäristöviranomaisille tehdään aloitusilmoitus, jossa ilmoitetaan tilaajan, rakennuttajan, ympäristöteknisen valvojan, urakoitsijan sekä pilaantuneen maan vastaanottolaitosten yhteystiedot.

Puhdistustyön ajankohta

Jakeluaseman saneeraustyöt on suunniteltu aloitettavaksi keväällä 2022. Purku- ja massanvaihtotöiden kestoksi arvioidaan noin yksi kuukausi.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja muistutukset

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 22.3.2022 kiinteistön omistajalle, Helsingin kaupungille, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta.

Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu on toimittanut 21.4.2022 lausunnon, jossa toteaa St1 Oy:n pilaantuneen maaperän puhdistamisilmoituksesta seuraavaa: Puhdistamisilmoitus koskee Kyläsaarenkadun varrella olevaa aluetta, joka muodostuu osasta kiinteistöjä 91-408-1-0 ja 91-10-9906-8. Kyseinen alue on osa St1 Oy:n vuokra-aluetta ja sen omistaa Helsingin kaupunki. Vuokrasopimus on päättymässä kesällä 2022.

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty kunnostustavoitteet ainoastaan öljyhiilivedyille. Jakeiden C₅-C₁₀ osalta tavoitteena on pohjavedenpinnan yläpuolella 100 mg/kg ja alapuolella 300 mg/kg. Raskaampien jakeiden osalta kunnostustavoitteet poikkeavat toisistaan ilmoituslomakkeella ja kunnostussuunnitelmassa. Lomakkeella on esitetty tavoitteet öljyhiilivedyille jakeeseen C₄₀ saakka ja kunnostussuunnitelmassa vain jakeeseen C₂₁ asti. Ilmoitusta on tarvetta tarkentaa siten, että kunnostustavoitteet ovat yksiselitteiset.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu korostaa, että toiminnanharjoittaja vastaa aiheuttamastaan pilaantumisesta. Vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralaisen on huolehdittava siitä, etteivät vuokra-alueella käsiteltävät öljytuotteet tai muut kemikaalit pääse maastoon eikä vesiin. Lisäksi vuokralainen vastaa vuokra-alueellaan vuokra-aikana aiheutuneesta maaperän pilaantumisesta. Kunnostustavoitteeksi tulee siten asettaa vuokra-aikana aiheutuneen pilaantumisen osalta alemmat ohjearvot riippumatta haitta-aineiden esiintymissyvyydestä.

Orgaanisten aineiden hajukynnys saattaa olla ohjearvoja alhaisempi.
Riskinarviossa tai kunnostussuunnitelmassa ei ole erikseen esitetty arviota maaperässä olevien haitta-aineiden mahdollisesta hajuhaitasta tai sen vaikutuksesta kunnostustavoitteisiin.

Ilmoitukseen on liitetty kaavakartta 12578. Ilmoitusalue ulottuu osittain kyseisen kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi osalla ilmoitusaluetta on vireillä kaavamuutos, joten kohteen tuleva käyttötarkoitus ei ole varmistunut. Tämä pitää ottaa huomioon kunnostustavoitteita arvioitaessa.

Kohteessa on tehty aiemmin pilaantuneen maaperän puhdistamista ympäristövalvontapäällikön päätöksen (5.5.2010) perusteella. Kunnostuksen jälkeen alueelle on jäänyt mm. metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Kyseisiä tietoja ei ole esitetty eikä otettu huomioon pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdyssä uudessa ilmoituksessa.

Tulevan kunnostuksen yhteydessä on otettava huomioon maaperän aiempi pilaantuminen, mikäli kaivu ulottuu alueille, joita ei ole aiemmin kunnostettu kokonaisuudessaan. Mikäli alueella täytyy toteuttaa toimenpiteitä, joiden yhteydessä poistetaan kaupungin vastuulla olevia pilaantuneita maamassoja, tulee toimenpiteistä ja kustannuksista sopia etukäteen Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun kanssa.

Kunnostussuunnitelman mukaan kiinteistölle jäävät kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet merkitään huomioverkolla. Esitetyt kunnostustavoitteet ovat osittain suurempia kuin alemmat ohjearvot, eikä esim. naftaleenille ole asetettu kunnostustavoitetta, vaikka sitä on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Mahdollisten tulevien kaivujen vuoksi on oleellista tietää, millä alueella on varauduttava alemman ohjearvon ylityksiin. Huomioverkko tulisi siten asentaa kaikkiin kaivantoihin, joihin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Suunnitelman mukaan purku- ja kunnostustöiden yhteydessä otettavista näytteistä tutkitaan öljyhiilivedyt ja bensiinin lisäaineet. Alueella on todettu myös PAH-yhdisteitä, joten tutkimuksiin pitäisi sisällyttää myös niiden analysointi. Lisäksi aiemmin kunnostamatta jääneillä alueilla on otettava huomioon niillä todetut muut haitta-aineet.

Pilaantuneisuustutkimuksia ei ole voitu tehdä kattavasti mm. nykyisten rakenteiden vuoksi. Tutkimuksia on siten tarpeen täydentää viimeistään purkutöiden yhteydessä, jotta varmistutaan, että puhdistamistoimenpiteet ulotetaan riittävän laajalle.

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli pilaantuminen jatkuu vuokrattuna olleen alueen ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava tämän ulkopuolisen alueen omistajalle ja haltijalle sekä sovittava näiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
-palvelulle, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedonkulusta maaperän tilan osalta.

Vastineet

St1 Oy on toimittanut 26.4.2022 selityksen maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun muistutukseen (vastaukset ovat muistutuksen tekstistä lainatun kappaleen perässä):

”Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty kunnostustavoitteet ainoastaan öljyhiilivedyille. Jakeiden C₅-C₁₀ osalta tavoitteena on pohjavedenpinnan yläpuolella 100 mg/kg ja alapuolella 300 mg/kg. Raskaampien jakeiden osalta kunnostustavoitteet poikkeavat toisistaan ilmoitus-lomakkeella ja kunnostussuunnitelmassa. Lomakkeella on esitetty tavoitteet öljyhiilivedyille jakeeseen C₄₀ saakka ja kunnostussuunnitelmassa vain jakeeseen C₂₁ asti. Ilmoitusta on tarvetta tarkentaa siten, että kunnostustavoitteet ovat yksiselitteiset.”

-Tässä on sattunut näppäilyvirhe. Lomakkeessa kirjattu C₁₀-₄₀ jaottelu pitäisi olla sama kuin kunnostustarpeen arvioinnissa eli C₁₀-C₂₁. Raskaampien jakeiden C₂₁-₄₀ osalta pitoisuuksia ei todettu merkittävissä määrin, joten laskennallista pitoisuusrajaa ei ole erikseen esitetty.

Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu korostaa, että toiminnanharjoittaja vastaa aiheuttamastaan pilaantumisesta. Vuokrasopimuksen mukaisesti vuokralaisen on huolehdittava siitä, etteivät vuokra-alueella käsiteltävät öljytuotteet tai muut kemikaalit pääse maastoon eikä vesiin. Lisäksi vuokralainen vastaa vuokra-alueellaan vuokra-aikana aiheutuneesta maaperän pilaantumisesta. Kunnostustavoitteeksi tulee siten asettaa vuokra-aikana aiheutuneen pilaantumisen osalta alemmat ohjearvot riippumatta haitta-aineiden esiintymissyvyydestä.

-Esitetyt pitoisuustasot on perustellusti esitetty SOILRISK laskennan mukaan, joka on hyväksytty keino kunnostustarvetta ja kunnostustavoitteita määritettäessä. Laskennoissa on huomioitu herkkä maankäyttö (mm. asuinkäyttö). Näin ollen emme katso tarpeelliseksi esittää muutosta.

Orgaanisten aineiden hajukynnys saattaa olla ohjearvoja alhaisempi. Riskinarviossa tai kunnostussuunnitelmassa ei ole erikseen esitetty arviota maaperässä olevien haitta-aineiden mahdollisesta hajuhaitasta tai sen vaikutuksesta kunnostustavoitteisiin.

-Mikäli poikkeavia hajuhaittoja todetaan, ilmoitetaan niistä osapuolille ja reagoidaan tilanteen mukaan.

Ilmoitukseen on liitetty kaavakartta 12578. Ilmoitusalue ulottuu osittain kyseisen kaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi osalla ilmoitusaluetta on vireillä kaavamuutos, joten kohteen tuleva käyttötarkoitus ei ole varmistunut. Tämä pitää ottaa huomioon kunnostustavoitteita arvioitaessa.

-Laskennat on tehty herkimmän käyttötarkoituksen mukaan.

Kohteessa on tehty aiemmin pilaantuneen maaperän puhdistamista ympäristövalvontapäällikön päätöksen (5.5.2010) perusteella. Kunnostuksen jälkeen alueelle on jäänyt mm. metalleilla ja öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Kyseisiä tietoja ei ole esitetty eikä otettu huomioon pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehdyssä uudessa ilmoituksessa. Tulevan kunnostuksen yhteydessä on otettava huomioon maaperän aiempi pilaantuminen, mikäli kaivu ulottuu alueille, joita ei ole aiemmin kunnostettu kokonaisuudessaan. Mikäli alueella täytyy toteuttaa toimenpiteitä, joiden yhteydessä poistetaan kaupungin vastuulla olevia pilaantuneita maamassoja, tulee toimenpiteistä ja kustannuksista sopia etukäteen Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun kanssa.

-Aiemmista kunnostuksesta ei ole ollut lähtötietoja tätä ilmoitusta tehdessä. ST1 Huoltoasematoiminnat ovat alkaneet ko. kunnostusajankohdan jälkeen. Tulevassa purku/maaperäkunnostus-hankkeessa poistetaan ensisijaisesti huoltoasematoiminnan jäljet. Muista tilanteista neuvotellaan asianomaisten kesken, mikäli sellaisia tulee vastaan. Aikaisemman kunnostuksen loppuraportti olisi hyvä saattaa tiedoksi kunnostuksen ympäristötekniselle valvojalle.

Kunnostussuunnitelman mukaan kiinteistölle jäävät kunnostustavoitteet ylittävät pitoisuudet merkitään huomioverkolla. Esitetyt kunnostustavoitteet ovat osittain suurempia kuin alemmat ohjearvot, eikä esim. naftaleenille ole asetettu kunnostustavoitetta, vaikka sitä on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Mahdollisten tulevien kaivujen vuoksi on oleellista tietää, millä alueella on varauduttava alemman ohjearvon ylityksiin. Huomioverkko tulisi siten asentaa kaikkiin kaivantoihin, joihin jää alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia.

-Kaivannot kartoitetaan kokonaisuudessaan, jolloin kaikki alueet on jäljitettävissä myöhemmin. Huomioverkolla halutaan korostaa vielä erikseen jotain poikkeavaa rajapintaa maastossa (esim. kunnostustavoitteen ylittäviä massoja). Huomiomateriaalia laitetaan sen mukaan kuin tuleva määräys esittää. St 1 ei esitä tässä vaiheessa muutoksia suunnitelmiin.

Suunnitelman mukaan purku- ja kunnostustöiden yhteydessä otettavista näytteistä tutkitaan öljyhiilivedyt ja bensiinin lisäaineet. Alueella on todettu myös PAH-yhdisteitä, joten tutkimuksiin pitäisi sisällyttää myös niiden analysointi. Lisäksi aiemmin kunnostamatta jääneillä alueilla on otettava huomioon niillä todetut muut haitta-aineet.

-St1 tutkii ja kunnostaa lähtökohtaisesti vain aiheuttamansa polttoaineperäiset jäljet. Mikäli työn ohella analysoidaan ja tutkitaan myös muita haitta-aineita, jotka eivät ole huoltoasematoimintaan liittyviä, tulee myös niistä johtuvat kohonneet analyysikustannukset ottaa huomioon.

Pilaantuneisuustutkimuksia ei ole voitu tehdä kattavasti mm. nykyisten rakenteiden vuoksi. Tutkimuksia on siten tarpeen täydentää viimeistään purkutöiden yhteydessä, jotta varmistutaan, että puhdistamistoimenpiteet ulotetaan riittävän laajalle.

-Ympäristötekninen valvoja on paikalla kun pilaantuneita massoja kaivetaan tai rakenteiden alapuolisia maita tarkastellaan.

Mikäli vuokra-alueella vuokra-aikana harjoitetusta toiminnasta aiheutunut pilaantuneisuus jatkuu vuokra-alueen ulkopuolelle, vastaa vuokralainen myös tämän puhdistamisesta. Mikäli pilaantuminen jatkuu vuokrattuna olleen alueen ulkopuolelle, on asiasta ilmoitettava tämän ulkopuolisen alueen omistajalle ja haltijalle sekä sovittava näiden kanssa tarvittavista toimenpiteistä.

-Tämä ok. Normaali menettely.

Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta laadittava toimenpideraportti pyydetään toimittamaan myös Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelulle, jotta voidaan varmistua riittävästä tiedonkulusta maaperän tilan osalta.

-Toimitetaan.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut St1 Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kyläsaarenkatu 21, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet

Kunnostusalueen maaperästä on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitettyjen kunnostustavoitteiden mukaisesti. Päätöksen puhdistustavoitteet koskevat jakeluasematoiminnasta johtuvaa pilaantuneen maaperän puhdistamista. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, VNA 214/2007)

Mikäli alueella todetaan aiemmin todetusta korkeampia pitoisuuksia tai laajemmalla alueella PAH-yhdisteitä tai oksygenaatteja, tulee riskinarviota tarkentaa ja tarvittaessa määrittää puhdistustavoitteet kyseisille yhdisteille. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Jos maaperässä todetaan tutkimuksissa aiemmin toteamattomia jakeluasematoiminnasta johtuvia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi arvion mukaan aiheutua hajuhaittaa. (VNA 214/2007 2 §)

Alueelta tulee poistaa mahdollisesti todettavat erilliset haitta-ainefaasit. (Jätelaki 12, 13 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee odottamattomia ympäristö- tai terveysvaikutuksia tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta suunnitelmasta. Lisäksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja alueen maanomistajalle on ilmoitettava, mikäli puhdistustyön aikana todetaan muita kuin jakeluasematoiminnasta peräisin olevia haitta-aineita. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai toimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Alueelta vastaanottopaikkoihin toimitettavista maa-aineksista tulee selvittää riittävästi myös muiden kuin polttoaineen jakelutoiminnasta peräisin olevien haitta-aineiden pitoisuuksia. (YSL 6 §)

Alueella on tehtävä riittävästi maaperän haitta-aineiden lisätutkimuksia tarvittaessa myös huokosilmanäytteitä ottamalla. (YSL 6 §)

Alueen seuranta- ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava myös PAH-yhdisteiden pitoisuuksia riittävästi. (YSL 6 §)

Laboratoriossa tutkittavia jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava riittävästi jokaiselta erilliseltä kaivualueelta siten, että haitta-aineiden pitoisuudet tulevat luotettavasti ja edustavasti selvitettyä. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista ennen ko. rakenteiden asentamista tai työn jatkamista kyseisellä paikalla. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on varattava tilaisuus huomio- ja eristysrakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei maata tai haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. Mahdollisten pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointiaika kohteessa on pidettävä mahdollisimman lyhyenä, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden pituisena. Pilaantuneen maan välivarastokasat on peitettävä, mikäli maa-aineksia varastoidaan kohteessa kauemmin kuin yhden työpäivän ajan. Voimakkaasti haitta-aineelta haisevien maamassojen välivarastointia alueella on vältettävä. Jos voimakkaasti haitta-aineelta haisevia maamassoja kuitenkin on tarpeen varastoida alueella, on ko. varastokasat peitettävä myös lyhytaikaisen varastoinnin ajaksi. (JL 13 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Vesien tutkiminen ja käsittely

Kaivantovedet voidaan johtaa ja käsitellä ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa kaivantovesien johtamisesta jätevesiviemäriin on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

6. Seuranta

Mikäli alueelle jää korkeita pitoisuuksia haitta-aineita, tulee kohteen pohja- ja orsiveden tarkkailun tai puhdistuksen tarve arvioida. Loppuraportissa tulee esittää arvio ja jatkotoimenpide-esitys mahdollisesta jälkitarkkailusta. (YSL 6 §, JL 13 §)

7. Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostustöiden toteuttamisesta on pidettävä työmaalla kirjaa. Kirjanpito on pidettävä ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tehtävästä aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kaivettujen pilaantuneiden maa-ainesten vastaanottopaikkojen lisäksi myös kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten (ns. kynnysarvomaiden) vastaanottopaikat. (YSL 172 §)

Mikäli jakeluasematoiminnasta johtuvan pilaantuneisuuden todetaan levinneen ilmoitusalueen ulkopuolelle, tulee asiasta ilmoittaa ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä kyseisen alueen maanomistajalle. (YSL 172 §)

Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön lisäksi myös alueen maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita jätehuoltolain säännöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut ilmoituksen mukaan pitkän ajan kuluessa jakeluasematoiminnasta.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Päätöksessä ja sen määräyksissä on otettu huomioon Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun antama lausunto/muistutus määräyksissä esitetyssä laajuudessa. Mikäli myöhemmin perustellusti todetaan tarve poistaa jakeluasematoiminnan aiheuttamaa pilaantunutta maa-ainesta, ympäristöpalvelut katsoo St1 Oy:n olevan aiheuttamastaan pilaantuneesta maaperästä ja sen puhdistuksesta vastuullinen taho.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisia ohjearvoja voidaan käyttää öljyhiilivetyjen kunnostustavoitteena, mikäli tarkennetulla riskinarviolla voidaan osoittaa, että ko. pitoisuuksilla öljyhiilivetyjen aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyväksyttävällä tasolla.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (179/2012) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet

Kohteessa on tarve maan poistamiselle jakeluaseman toiminnan loppumisen vuoksi. Kunnostustavoitteet on asetettu riskinarvioperusteisesti. Ilmoituksen mukaan St1 Oy:n vastuulla on ainoastaan polttoaineen jakelutoiminnasta aiheutunut maaperän pilaantuneisuus. Metalleille altistuminen kohteessa ei riskinarvion perusteella ole mahdollista, eikä niiden kulkeutuminen pohjaveteen ja ilmaan ole merkittävää. Alkuaineita ei tarkastella kohteessa kriittisinä haitta-aineina. Arviointi on tehty varovaisuusperiaatteen mukaisesti olettaen, että alueelle sijoitetaan asuinrakennuksia, joissa on asuintiloja alimmissa kerroksissa.

Riskinarvion mukaan todetuista PAH-yhdisteiden ja oksygenaattien pitoisuuksista ei arvioida aiheutuvan riskejä terveydelle tai ympäristölle. Tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty riskien arviointia ja tarvittaessa kunnostustavoitteen asettamista, mikäli ko. yhdisteitä todetaan aiemmin todettua laajemmalla alueella tai korkeampina pitoisuuksina ja kyseisiä maa-aineksia ei poisteta alueelta.

Bensiini- ja dieselöljyjakeet sisältävät myös mm. naftaleenia. Dieselöljyn ja kevyen polttoöljyn komponentteihin sisältyy myös mm. muita PAH-yhdisteitä. Naftaleenia valmistetaan myös teollisesti lisäaineeksi polttonesteisiin ja voiteluaineisiin.

Alueelle jäävien haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien maa-ainesten haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Alueella voidaan havaita haisevia haitta-aineita sisältäviä maa-aineksia. Lisäksi joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista arvion mukaan voi aiheutua hajuhaittaa.

Vapaan faasin esiintyminen lisää aina haitta-aineiden kulkeutumisriskiä, minkä vuoksi vapaan faasin poistaminen on tarpeen.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tietojen perusteella.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Alueella on täyttömaata, jossa voi olla myös muita kuin polttoaineenjakelutoimista peräisin olevia haitta-aineita. Kohteen aiemman kunnostuksen toimenpideraportin mukaan alueelle arvioidaan jääneen noin 2 000–3 000 m³ maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät alemmat ohjearvot.

Ilmoitukseen liitetyssä kunnostustarpeen arvioinnissa on suositeltu tarkentavien huokosilmatutkimuksien tekemistä, koska kohteen maaperän huokosilmasta on käytettävissä vain yhdet tulokset, joilla enimmäispitoisuutta ei saatu määritettyä. Tämän vuoksi määräyksessä on edellytetty tarvittaessa myös huokosilmatutkimuksia.

Alueen maaperästä otetuista maanäytteistä on tarpeen tutkia riittävästi PAH-yhdisteiden pitoisuuksia, koska alueella on todettu PAH-yhdisteitä. Ilmoitukseen liitetyssä kunnostussuunnitelmassa ei ole esitetty PAH-yhdisteiden tutkimuksia.

Jäännöspitoisuusnäytteet on määräyksessä edellytetty selvitettäväksi riittävillä laboratoriotutkimuksilla.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle.

Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Määräys on tarpeen ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittoja.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

6. Seuranta

Oikein suunnitellulla ja toteutetulla seurannalla varmistutaan riskinarvion oletusten toteutumisesta eli siitä, että alueelle jäävä jakeluasematoiminnasta aiheutunut pilaantunut maa-aines ei aiheuta pohjaveden eikä maaperän pilaantumista alueella eikä sen ulkopuolella.

7. Tiedottaminen ja raportointi

Tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa ja tiedon siirtämisessä.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 16, 17, 27, 31, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 § Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 2, 3, 4, 11, 24 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa 5 vuotta antopäivästä.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.