Toivomusponsi, tieto nuorten aloitejärjestelmästä oppilaille kouluissa opetuksen yhteydessä

Käsitellessään nuorten aloitteita ajalta 1.7.—31.12.2021 (13.4.2022, 7 §) kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla Reetta Vanhasen toivomusponnen ”varmistaa, että kaikissa kouluissa opetuksen yhteydessä oppilaat saavat tiedon nuorten aloitejärjestelmästä. Lisäksi selvitetään mahdollisuutta nimittää kouluihin tukihenkilö edistämään tietoisuutta nuorten aloitejärjestelmästä.”

Kasvatus- ja koulutuslautakunta kannattaa vaikutuskanavien ja –mahdollisuuksien käsittelyä oppitunneilla. Yhteiskunnallisen osaamisen vahvistaminen ja vaikuttamisen paikallisuus kuuluvat olennaisesti niin opetussuunnitelmiin kuin tutkinnon perusteisiinkin. Opettajien tehtävänä on vahvistaa nuorten arjen osallisuutta sekä käsitellä heidän kanssaan erilaisia vaikuttamisen mahdollisuuksia niin kuntatasolla kuin laajemminkin. Oppijoita kannustetaan ottamaan yhteiskunnallisesti kantaa, tekemään aloitteita ja viemään niitä eteenpäin. Helsingissä tehdyissä selvityksissä on tullut esiin, miten nuorten aloitejärjestelmä nähdään usein kankeana, hitaana ja vieraana. Nuorten aloitejärjestelmä tavoittaa vain pienen osan helsinkiläisiä nuoria. Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän strategiakauden arvioinnissa 2017—2021 tunnistettiinkin haasteeksi se, että Helsingissä pitää panostaa erilaisten nuorten monipuoliseen kuulemiseen ja jokaisen nuoren osallisuuden vahvistamiseen.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta näkee haasteellisena nuorten aloitejärjestelmää vahvistavan tukihenkilön nimeämisen kouluille. Kouluilla ja oppilaitoksilla järjestettävää opetusta velvoittaa opetussuunnitelma ja sen sisällöt. Suomalaiseen koulutusjärjestelmään ei kuulu opetuksen varmistaminen, opetussuunnitelmien velvoittavuus sitoo opettajia työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. Tukihenkilön nimeäminen lisäämään tietoisuutta nuorten aloitejärjestelmästä sivuuttaisi lukuisat muut vaikuttamismahdollisuudet ja saattaisi jättää varjoon osallisuuden kokemuksen vahvistamisen ja nuorelle mieluisaan vaikuttamiseen rohkaisemisen. Kouluissa ja oppilaitoksissa on nimetty ohjaavat opettajat tukemaan oppilas- ja opiskelijakuntatoimintaa ja edistämään oppijoiden osallisuutta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala pitää tärkeänä, että nuoret tarttuvat heitä kiinnostaviin asioihin ja haluavat puuttua epäkohtiin. Oppilaitoksissa on paljon käytäntöjä, joissa oppijat ovat monilla eri tavoilla osallisina oppilaitoksen toiminnassa. Oppijat harjoittelevat osallistuvan budjetoinnin prosesseja oppilaitoskohtaisen Ruuti-rahan, alueellisen Nuorten Budjetin sekä kaupunkitasoisen OmaStadin myötä. Jokainen oppilas ja opiskelija kuuluu oppilas-/opiskelijakuntaan, joita edustavat oppilas- ja opiskelijakuntien hallitukset. Kouluissa ja oppilaitoksissa on oppijaedustus johtokunnissa. Tutortoiminta on myös aktiivinen osa koulu- ja oppilaitosarkea. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten omat ryhmät ja tiimit edistävät asioihin vaikuttamista ja muutostoimintaa kouluarjessa. Sekä perusopetuksessa että toisella asteella oppijat suunnittelevat ja kehittävät oppilaitoksen toimintaa.

Opetussuunnitelmissa korostetaan aktiivisen kansalaisuuden ja toimijuuden taitojen kehittämistä sekä motivaation vahvistamista aloitteiden tekemiseen ja kannan ottamiseen. Helsinkiläisille nuorille on tuotettu juliste, jossa kuvataan helsinkiläisnuorten vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tämän lisäksi oppijoille on kirjoitettu Osallistu ja vaikuta –opas, joka kuvaa osallisuuden ja vaikuttamisen kanavia Helsingissä. Sekä juliste että opas löytyvät Helsinki oppii –sivuilta https://helsinkioppii.hel.fi/julkaisut/osallistu-ja-vaikuta-opas-helsinkilaisille-oppijoille/.

Vaikka opetussuunnitelmissa, tutkinnon perusteissa ja koulujen ja oppilaitosten käytännöissä on osallisuutta ja vaikuttamista vahvistettu määrätietoisesti, on Helsingissä silti tunnistettu lasten ja nuorten arjen osallisuuden vahvistaminen kehittämiskohteeksi. Lapsiystävällinen kunta –mallin, Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän arvioinnin sekä kouluterveyskyselyjen tuloksista selviää, miten nuoret eivät koe olevansa yhteisönsä tärkeitä jäseniä ja kokevat irrallisuutta ja ulkopuolisuutta heihin liittyvässä toiminnassa ja päätöksenteossa. Mikäli nuori ei ole vahvasti kiinni omassa arjessaan, ei hän ole kiinnostunut tarttumaan asioihin ja vaikuttamaan lähiympäristöönsä laajemmin. Tästä syystä Helsingissä tulisi resursoida lasten ja nuorten arjen osallisuuden vahvistamiseen, jotta lasten ja nuorten hyvinvointi paranisi ja heille syntyisi uskoa omiin kykyihinsä vaikuttaa ja toimia kaupungissa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaakin, että yksittäisen vaikuttamisen toiminnon, nuorten aloitejärjestelmän, tukemisen sijaan kaupungissa tulisi resursoida nuorten arjen osallisuuden vahvistamiseen. Hyvinvoiva nuori on kiinnostunut ympäristöstään ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa siihen.