Vahingonkorvaus, autovaurio, 9.4.2022, Ehrenströmintie 3

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet

Hakija on 20.4.2022 esittänyt kaupungille määrältään 150,00 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvo vaurioitui 9.4.2022 osoitteessa Ehrenströmintie 3. Vahinkotapahtumasta esitetyn kuvauksen mukaan ajoneuvolle aiheutuneet vauriot syntyivät, kun hakija ajoi ajoradalla olleen hidasteen jälkeen asfaltin pinnassa olleeseen kelirikon aiheuttamaan monttuun.

Sovellettavat säännökset

Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Ehrenströmintie kuuluu hoitoluokkaan III.

Vahingonkorvausvastuun edellytykset

Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.

Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.

Asiassa saadut tiedot ja selvitykset

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan ajoradan kuntoa on seurattu säännöllisesti. Vahingon tapahtuma-ajankohtaa edeltäneen kuukauden aikana ajorata on tarkastettu kolme kertaa. Viimeisin tarkastus ennen vahinkopäivää on suoritettu 1.4.2022. Alueen kunnossapidosta vastaavan mukaan ajoradan korjaustoimenpiteille ei havaittu tarvetta edellä mainittujen tarkastusten yhteydessä. Selvityksestä ilmenevät tiedot perustuvat GPS-tietoihin.

Kaupungin palautejärjestelmään on saapunut 11.4.2022 yksi ilmoitus koskien vahinkopaikan korjaustarvetta. Tämän jälkeen vahinkopaikalla on suoritettu viivytyksettä ajoradan päällysteen paikkaus 13.4.2022. Toimenpide on tehty käyttämällä päällysteen paikkauksessa kylmämassaa.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut vahinkopaikan kunnossapitoa koskevia palautteita ennen vahinkoa. Myöskään muita vahingonkorvausvaatimuksia koskien hakijan mainitsemaa vahinkopaikkaa, ei ole kaupungille esitetty.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0 °C molemmin puolin sekä ajoneuvojen
renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti
muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajouraan. Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa.

Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan, jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan, ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kaisaniemen havaintoaseman suorittamien mittausten mukaan ilman lämpötila on vahinkopäivänä vaihdellut 0,7 °C ja 4,6 °C välillä. Vahinkopäivänä 9.4.2022 ei ole esiintynyt sateita. Vahinkoa edeltäneellä viikolla 14 (4.4-9.4.2022) on esiintynyt sateita ja ilman lämpötila on vaihdellut miinus- ja plusasteiden välillä.

Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät

Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, tulee ajoneuvon kuljettajan tästä huolimatta noudattaa tieliikennelain säännöksiä, jotka muun muassa velvoittavat noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa. Ajoradassa korotetun suojatien jälkeen ollut kelirikon aiheuttama kuoppa on ollut helposti havaittavissa ja väistettävissä, koska se on sijainnut ajoradan reunassa.

Sää- ja keliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset talven ja kevään 2022 aikana. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Kuluva vuosi 2022 on ollut routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin on syntynyt vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Katujen ja teiden päällysteiden vaurioista sekä tällaisten vaurioiden mahdollisesti aiheuttamista riskeistä katujen ja teiden käyttäjille on uutisoitu myös tiedotusvälineissä. Kyseisellä vahinkopaikalla ollut vaurio ajoradassa on syntynyt ajankohtana, jolloin jäätyminen ja sulaminen aiheuttavat tyypillisesti lyhyen ajan kuluessa routavaurioita ajoratojen päällysteisiin.

Yhteenveto ja johtopäätökset

Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös III-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin viivytyksettä saatuaan tiedon korjaustarpeesta.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat aiheuttaneet kuopan syntymisen ajoväylään. Kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin viivytyksettä ja kyseisen ajoväylän kuntoa on seurattu säännöllisesti. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja hoitaneensa kunnossapidon kunnossapitolain mukaisesti, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Toimivalta päätöksenteossa

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 30.12.2020 tekemän päätöksen § 53 mukaan hallinto- ja lakipalvelun lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.