Pilaantuneen maaperän puhdistaminen, Abraham Wetterin tie 15, kaupunkiympäristön toimiala

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Kiinteistön omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt.

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Puhdistettava alue sijaitsee Helsingin Herttoniemessä, osoitteessa Abraham Wetterin tie 15, Helsingin kaupungin omistamilla kiinteistöillä 91-43-31-2 (tuleva päiväkoti) ja 91-43-9901-0100 (katualue). Asemakaavan mukainen kiinteistötunnus tulee olemaan 91-43-47-4. Kunnostusalueen pinta-ala on 5 100 m². Alla olevassa kuvassa on esitetty kunnostusalue kokonaisuudessaan punaisella värillä rajattuna ja tulevat rakennukset vihreällä värillä rajattuna.

Voimassa olevassa asemakaavassa (nro 9266) kiinteistöllä on merkintä YS (Sosiaalitoimea ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue). Viereisellä pysäköintialueella on merkintä LPA (autopaikkojen korttelialue). Alueen eteläpuolella on toiminut Herttoniemen jätevedenpuhdistamo (Porolahden puhdistamo) vuosina 1956–1985. Puhdistamon konekeskusrakennus on toiminut ilmoitusalueella. Vuoden 1985 jälkeen konekeskusrakennuksessa on toiminut autokorjaamo ja peltisepänliike. Rakennus on purettu vuonna 1998. Ilmoitusalueen itäreunassa on toiminut jätevedenpuhdistamon laboratorio, joka toimi myöhemmin päiväkotina. Kaikki alueella olleet rakennukset on purettu vuoteen 2012 mennessä. Konekeskuksen pohjoispuolella on mahdollisesti poistettu kaksi maanalaista öljysäiliötä.

Ilmoitusalue on nykyään joutomaata ja alueelle tullaan rakentamaan päiväkoti. Ilmoituksen yleissuunnitelman liitteessä 1 esitetyn asemapiirroksen mukaan päiväkodin piha-alue on osin asfaltoitu ja pihan rakentamisessa käytetään lisäksi betonikiveystä, kivituhkapäällystettä ja turva-alustoja (synteettinen turvatekonurmi). Lisäksi piha-alueelle on suunniteltu istutusalueita ja puita.

Ilmoitusalue rajautuu pohjoisessa Abraham Wetterin tien katualueeseen, itäpuolella Porolahdenkujan asuinkiinteistöön ja lännessä viereisen kerrostalotontin pysäköintialueeseen. Eteläpuolella alue rajautuu Porolahden puistoon.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Alueella on tehty sen toimintahistorian vuoksi maaperän pilaantuneisuustutkimuksia, joissa on todettu alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PCB-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Lisäksi alueella on todettu jätteellistä maa-ainesta.

Ilmoitusvelvollisuus ja toimivaltainen viranomainen

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 26.10.2022.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:

Abraham Wetterin tie 15, Helsinki. Pilaantuneen maan kunnostuksen yleissuunnitelma. Ramboll Finland Oy, 20.8.2021.

Ilmoitusta on täydennetty 9.11.2022 sähköpostitse.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot muun muassa maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Ilmoitusalueella pintamaassa on noin 0,1…0,3 metrin paksuinen humuskerros, jonka alla maaperä koostuu hiekasta, siltistä, sorasta ja moreenista. Alueen eteläosassa täyttömaakerros on paksuudeltaan yli kolme metriä. Pohjoisosassa täyttökerros on noin 1…3 metrin paksuinen ja sen alla alkaa yli kolme metriä paksu moreenikerros. Täyttömaakerroksessa on tehty jätehavaintoja koko ilmoitusalueella. Ilmoitusalueen itäosassa kallionpinta on havaittu noin 0,3…1,6 metrin syvyydellä maan pinnasta ja lounaiskulmassa noin 0,7…2 m syvyydellä maan pinnasta.

Ilmoitusaluetta lähin pintavesi, Porolahti, sijaitsee alueen eteläpuolella noin 100 metrin päässä. Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Pohjaveden pinta on ollut ilmoitusalueelle asennetusta tarkkailuputkesta (PVP1) mitattuna huhtikuussa 2021 tasolla +0,4. Lokakuussa 2021 tehdyissä pohjatutkimuksissa yhdestä koekuopasta tehtiin orsi- /pohjavesihavainto tasolla +0,0.

Haitta-ainetutkimukset ja aikaisemmat puhdistustyöt

Kohteesta on laadittu seuraavat maaperän haitta-ainetutkimusraportit:

- Viatek Oy, Saastuneisuustutkimus, Abraham Wetterin tie 15, Y6026.00, 14.4.1998.

- WSP Environmental Oy, Herttoniemen entisen jätevedenpuhdistamon alue, Abraham Wetterin tie 15, Ympäristötekninen lisätutkimus, 3.5.2006.

- Ramboll Finland Oy, Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Abraham Wetterin tie 15, Helsinki, 17.2.2021.

Lisäksi alueelta otettiin huhtikuussa 2021 pohjaveden havaintoputken (PVP1) asennuksen yhteydessä maanäytteitä.

Ilmoitusalueella vuosina 1998, 2005 ja 2020 tehdyissä tutkimuksissa todettiin arseenin kynnysarvopitoisuuksia sekä tulevan päiväkotirakennuksen kohdalla että piha-alueella yhteensä seitsemässä tutkimuspisteessä vaihteluvälillä 5,1…40 mg/kg. Lyijyä todettiin yhdessä tutkimuspisteessä tulevan päiväkotirakennuksen kohdalla kynnysarvon ylittävä pitoisuus (126 mg/kg) syvyydellä 0–0,7 metriä. Orgaanisista haitta-aineista todettiin tulevalla piha-alueella yhdessä tutkimuspisteessä syvyydellä 0–0,3 metriä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus fluoranteenia (5,8 mg/kg), missä ylittyivät myös yksittäisten PAH-yhdisteiden kynnysarvopitoisuudet. PCB-yhdisteiden kynnysarvot ylittyivät kolmessa tutkimuspisteessä (max 0,50 mg/kg) tulevan päiväkotirakennuksen kohdalla syvyydellä 1–2,6 metriä. Lisäksi keväällä 2021 pohjavesiputken asennuksen yhteydessä otetuissa maanäytteissä ylittyi yksittäisten PAH-yhdisteiden kynnysarvopitoisuudet syvyydellä 0,2…2,0 metriä. Vuonna 1998 tehdyssä maaperätutkimuksessa todettiin yhdessä tutkimuspisteessä ilmoitusalueen luoteisosassa kynnysarvon ylittävä öljyhiilivetyjen summapitoisuus (410 mg/kg) syvyydellä 0,2–0,3 metriä.

Tutkituissa näytteissä ei todettu BTEX-yhdisteitä, kloorattuja liuottimia tai oksygenaatteja.

Ilmoitusalueelta huhtikuussa 2021 pohjavesiputkesta otetussa vesinäytteessä todettiin pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus arseenia. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet jäivät alle ympäristölaatunormien.

Alueen maaperän aiemmista kunnostuksista ei ole tietoa.

Pilaantuneisuus ja puhdistustarve

Pilaantuneisuus on arvioitu kohdekohtaiseen riskinarvioon perustuen. Käsitteellisessä mallissa lähtökohtana on, että kohteen suunniteltu käyttötarkoitus on päiväkotitoiminta. Piha-alue on päällystetty, lukuun ottamatta istutusalueita. Mahdollisia altistumisreittejä ovat pölyn hengittäminen, alueella kasvatettujen ravintokasvien syöminen ja maan syöminen.

Ilmoitusalueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita eikä pintavesiä, minkä vuoksi kulkeutuminen pintavesistöihin arvioidaan vähäiseksi. Maaperän pienialaisella pilaantuneisuudella ei myöskään arvioida olevan kuormittavaa vaikutusta maaperän ekologisiin prosesseihin, sillä alue sijaitsee rakennetussa ympäristössä.

Tutkimuksissa todettuja maaperän haitta-aineiden enimmäispitoisuuksia on verrattu terveysperusteisiin viitearvoihin (SHP) ja esitetty merkittävimpien altistusreittien osuus kokonaisaltistuksesta SHP-arvoissa. Alueen nykyiselle käytölle soveltuva viitearvo on SHPTter (suurin hyväksyttävä pitoisuus teollisuusalueilla, terveysperusteet) ja tulevalle käytölle SHPter (suurin hyväksyttävä pitoisuus, terveysperusteet). Taulukossa esitetyt maaperässä todetut haitta-aineiden enimmäispitoisuudet ovat huomattavasti terveysperusteisia viitearvoja pienemmät, lukuun ottamatta tulevan rakennuksen alla todetut PCB-yhdisteiden pitoisuudet syvyydellä 1,0…2,6 metriä. Öljyhiilivedyille (C₁₀–C₄₀) ei ole esitetty terveysperusteisia viitearvoja. Kaikille tarkastelluille haitta-aineille merkittävimmät altistusreitit SHPter-arvojen määrityksessä ovat maan tahaton syöminen sekä ravintokasvit.

Rakentamisen vaatiman kaivun jälkeen tulevan päiväkotirakennuksen alle saattaa jäädä kynnysarvot ja terveysperusteiset viitearvot (SHPter) ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteitä. PCB-yhdisteet ovat hyvin heikosti kulkeutuvia, joten niiden ei arvioida kulkeutuvan rakennuksen alta sisäilmaan. Öljyhiilivetyjen kynnysarvon ylitys on todettu vuonna 1998 tehdyssä tutkimuksessa, eikä pitoisuutta ole jaettu hiilivetyjakeisiin (keskitisleet ja raskaat öljyjakeet) eikä fraktioihin. Myöhemmissä tutkimuksissa öljyhiilivetyjen pitoisuudet ovat alittaneet kynnysarvon. Tulevan rakennuksen kohdalle maaperään jää kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja jätejakeita (tiiltä, betonia, metallia, puuta) ja tulevalle piha-alueelle jää rakentamisen vaatiman kaivun jälkeen kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia arseenia ja jätejakeita (tiiltä, betonia, terästä ja metallia) yli yhden metrin syvyyteen.

Kohteessa todetut haitta-aineet ovat heikosti kulkeutuvia. Todettuja haitta-aineita ei tulevassa tilanteessa esiinny pintamaassa alle yhden metrin paksussa maakerroksessa, joten niille altistuminen ei arvioida olevan mahdollista. Ilmoituksen mukaan haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan ympäristö- ja terveyshaittaa alueen nykyisessä tai tulevassa maankäytössä, joten kohteessa ei ole pilaantuneisuutta eikä puhdistustarvetta.

Puhdistustavoitteet

Alueelle ei ole tarpeen asettaa riskiperusteisia kunnostustavoitteita haihtumattomille haitta-aineille. Jos kaivu- ja rakennustöiden aikana tulevan rakennuksen alapuolisessa maaperässä todetaan haihtuvia yhdisteitä (elohopea, syanidi, haihtuvat hiilivedyt, öljyhiilivetyjen bensiinijakeet ja keskitisleet), käytetään niiden kunnostustavoitteina ensisijaisesti SHPter-arvoja tai alempia ohjearvoja. Tarvittaessa riskinarviota päivitetään uusien havaintojen perusteella.

Jos kaivutöiden yhteydessä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksia, arvioidaan kunnostuksen yhteydessä maa-ainesten kunnostustarve sekä muiden riskinhallintakeinojen (mm. eristerakenne) tarve erikseen.

Puhdistuksen toteutus

Haitta-aineita sisältävää maa-ainesta poistetaan alueelta rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ilmoitusalueelta poistetaan tulevan päiväkotirakennuksen kohdalta kaikki maa-ainekset noin 2,5 metrin syvyyteen asti sekä tulevilta piha-alueilta noin yhden metrin syvyyteen asti.

Piha-alue päällystetään osin tiiviillä rakenteilla (asfaltti ja betonikiveys) sekä kivituhkapäällysteillä ja turva-alustoilla (synteettinen turvatekonurmi). Kivituhkapäällysteen ja turva-alustan alla pilaantumattoman (alle kynnysarvotason) maa-aineskerroksen paksuus on vähintään 0,5 metriä.

Tulevalla piha-alueella 0–0,3 metrin syvyydellä arvioidaan olevan pilaantunutta (yli alemman ohjearvon mutta alle ylemmän ohjearvon) maata noin 250 m³. Maaperän pilaantuneisuutta voi esiintyä myös muualla ilmoitusalueella, sillä tutkimuspisteet eivät ole tasaisesti jakautuneet alueelle eikä kaikista tutkimuspisteistä ole tehty kattavia haitta-aineanalyysejä. Pohjavesiputkesta keväällä 2021 otetussa vesinäytteessä on todettu pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus arseenia.

Jätteetöntä kynnysarvomaata arvioidaan olevan ilmoitusalueella noin 1 000 m³, josta noin puolet sijoittuu tulevan rakennuksen kohdalle ja noin puolet tuleville piha-alueille. Jätteellistä kynnysarvomaata, jossa jätteen (mm. betoni, tiili, metalli, posliini, muovi) määrä on alle 2…30 %, arvioidaan olevan ilmoitusalueella noin 1 300 m³, josta noin 800 m³ sijoittuu tulevan rakennuksen kohdalle ja noin 500 m³ tulevalle piha-alueelle. Lisäksi pilaantumatonta, jätteetöntä maata arvioidaan olevan noin 1 150 m³, josta noin 400 m³ sijoittuu tulevan rakennuksen kohdalle ja noin 750 m³ tulevalle piha-alueelle.

Kaivetut pilaantuneet maat ja jätteet toimitetaan ulkopuolisiin käsittely- tai loppusijoituspaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan kyseisiä aineksia. Jätteeksi luokiteltaville kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjat, tai niiden jäljennökset, säilytetään vähintään kolmen vuoden ajan niiden allekirjoittamisesta ja ne esitetään viranomaiselle tämän pyynnöstä.

Rakentamisen vaatiman kaivun jälkeen tulevan päiväkotirakennuksen alle saattaa jäädä kynnysarvot ja terveysperusteiset viitearvot ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteitä.

Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Pilaantuneet maat lajitellaan kaivun aikana ympäristöteknisen valvojan ohjeiden mukaisesti. Eriasteisesti pilaantuneet massat sijoitetaan erilleen siten, että ne kyetään luotettavasti ohjaamaan asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Massojen lajittelu tehdään pääasiassa ennen työn aloittamista tehtyjen pilaantuneisuustutkimusten ja kenttämittausten perusteella. Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa.

Pilaantuneisuusrajauksia tarkennetaan työn aikana tarvittaessa kaivannon seinämistä ja pohjista sekä kasoille läjitetyistä maista otettavista näytteistä tehtävien aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien avulla.

Näytteitä otetaan siten, että tutkimusvaiheessa otetut näytteet mukaan lukien näytteiden määrä on vähintään 1 näyte/100 m³ kaivettavaa maa-ainesta. Seurantanäytteitä otetaan vain alueilta, joilla on todettu haitta-aineita kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina, tai jos aistinvaraisesti on syytä epäillä kaivettavaa maa-ainesta pilaantuneeksi.

Maanäytteistä tehdään alkuainemäärityksiä XRF-kenttämittarilla ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden esiintymistä seurataan tarvittaessa VOC-analysaattorilla. Tehdyistä kenttämittauksista vähintään 10 % varmennetaan laboratorioanalyysein. Laboratoriossa näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet.

Alueella esiintyvien jätteiden osalta kunnostuksen valvoja ottaa tarvittaessa näytteitä jätteen laadun ja ominaisuuksien selvittämiseksi. Tyypilliseksi jätteeksi luettavat, määrältään vähäiset jätteet (tiili, betoni, metalli, muovi) toimitetaan maa-aineksen sekaisena käsittely- ja/tai vastaanottopaikkaan. Valvoja seuraa tarvittaessa toimitettavien maa-ainesten laatua seurantanäyttein. Mikäli kaivutöiden aikana havaitaan alueella poikkeavaa jätettä tai tehdään havaintoja pilaantuneisuudesta, jota ei voida luokitella aikaisempien tutkimusten perusteella, selvitetään materiaalin laatu kenttämittausten tai laboratorioanalyysien avulla.

Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia ja/tai kynnysarvomaita, varmistetaan kunnostuksen lopputulos jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivantojen pohjien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla pilaantuneilta alueilta yksi edustava kokoomanäyte vähintään jokaista 150 m² kohti. Kaivantojen seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla näyte jokaista 20 metriä kohti tai vähintään kaksi kappaletta/kaivettava seinämä. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain.

Näytteistä tutkitaan ne haitta-aineet, joita kyseisen kaivualueen massoissa on todettu kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Mikäli aistinvaraisesti arvioiden on syytä epäillä muuta pilaantuneisuutta, tutkitaan myös ko. haitta-aineiden pitoisuudet. Kaikki jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan laboratoriossa.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen ja eristäminen

Suunnittelualueelle tai sen rajalle jäävä pilaantunut maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella. Huomiorakenteena käytetään esimerkiksi kirkkaanväristä huomioverkkoa. Huomiorakenteita ei kuitenkaan tehdä rakennusten alapuolelle.

Asennettujen huomio- ja eristysrakenteiden sijainti mitataan riittävällä tarkkuudella. Kunnostuksen loppuraportissa kuvataan tehdyt huomio- ja eristysrakenteet, sekä esitetään niiden sijainnit kartalla.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Työmaa aidataan ja merkitään pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.

Kaivun aikana massoja kastellaan tarvittaessa pölyämisen ehkäisemiseksi. Lyhytaikaiset välivarastokasat peitetään tarvittaessa. Kuljetuksen aikana pilaantuneen maan kuormat peitetään, jotta estetään pilaantuneiden maiden leviäminen ja pölyäminen ympäristöön.

Mikäli työmaan ulkopuolisille kaduille kulkeutuu maata, se poistetaan säännöllisesti harjaamalla ja/tai pesemällä.

Työntekijät varustetaan henkilökohtaisilla suojavarusteilla (kypärä, jalkineet, haalari, suojakäsineet, huomioliivi ja tarvittaessa hengityssuojain).

Veden tutkiminen ja käsittely

Mikäli pilaantuneita alueita kaivettaessa kaivantoihin kertyy vettä kaivua haittaavia määriä, vedestä otetaan näytteet niiden laadun selvittämiseksi. Näytteistä tutkitaan vähintään kiintoaine, pH sekä sellaiset haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmissa tutkimuksissa todettu. Veden laadun perusteella vedet johdetaan tarvittaessa HSY:n sade- tai jätevesiviemäriin.

Ilmoituksessa on esitetty, että kaivantovesi johdetaan hulevesiviemäriin, mikäli se täyttää Helsingin työmaavesiohjeen mukaiset laatusuositukset ja/tai vastaavat laadultaan Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisussa (12/2014) esitettyjä Helsingin teollisuusalueiden tyypillisiä hulevesiä.

Tarvittaessa vedet esikäsitellään ennen johtamista esimerkiksi kiintoaineen- ja öljynerotuksella.

Vesien johtamisesta viemäriin ollaan aina yhteydessä HSY Veteen. Kaivantovesiä johtaessa jätevesiviemäriin noudatetaan HSY:n viemäröitävän veden laatukriteereitä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi ja esikäsittely alueella

Ilmoitusalueella voidaan varastoida lyhytaikaisesti pieniä määriä maa-aineksia (enintään 2 viikkoa) muun muassa tutkimustulosten valmistumisen ajan. Tarvittaessa kasat peitetään, jos niistä esimerkiksi leviää pölyä tai hajua ympäristöön. Varastointi tehdään kunnostamattomilla ja/tai asfaltoiduilla alueilla. Tarvittaessa pilaantuneista maista erotellaan suurimmat kivet ja jätejakeet kaivinkoneen kauhalla tai seulakauhalla.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Alueella hyödynnetään kaivantojen täytöissä alueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, mutta alittavat alemmat ohjearvot (ns. kynnysarvomaat). Alueella ei kuitenkaan hyödynnetä selvästi haisevia maa-aineksia eikä elohopeaa tai haihtuvia haitta-aineita yli kynnysarvotason sisältäviä maa-aineksia.

Hyödynnettävät ainekset ovat geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia. Maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreeni).

Hyödynnettävät kynnysarvomaat peitetään vähintään 0,5 metriä paksuisella pilaantumattomalla (alle kynnysarvotason) maa-aineskerroksella tai rakenteilla. Haitta-aineille ei siten voi altistua suoran kontaktin tai pölyämisen/hengittämisen kautta. Todetut haitta-aineet ovat niukkaliukoisia, jolloin niiden kulkeutumista maaperässä kynnysarvotason pitoisuuksissa ei käytännössä tapahdu.

Mahdollisten kynnysarvopitoisuuden ylittävien kaivumaiden hyödyntäminen dokumentoidaan ja se esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Odottamattomiin tilanteisiin varautumisesta on esitetty suunnitelma alla olevassa taulukossa:

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen aloittamisesta tiedotetaan kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään viikkoa ennen työn aloittamista.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa, jossa esitetään muun muassa seuraavat asiat:

- tiedot otetuista näytteistä (näytteenottaja, ajankohta, näytepisteiden sijainti, tutkimusmenetelmä ja mittaustulokset)

- tiedot alueelta viedyistä massoista (määrä, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)

- tiedot työskentelyolosuhteista ja muut havainnot ja mahdolliset poikkeamat suunnitelmista.

Kirjanpidosta vastaa urakoitsija tai kohteen ympäristötekninen valvoja. Kirjanpito pidetään ajan tasalla ja viranomaisten saatavilla.

Kunnostuksen päätyttyä toimenpiteistä laaditaan loppuraportti, joka toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta. Loppuraportissa käsitellään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot

- työn vastuuhenkilöt ja muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot

- kunnostustyön toteutus

- laadunvarmistusmenetelmät

- kaivettujen ja poistettujen massojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet sekä sijoituspaikat

- vesien käsittely

- kaivualueet kartalla

- täytöissä hyödynnetyt kaivumateriaalit

- huomio- ja eristerakenteet

- analyysitulokset taulukoituna

- kunnostuksen aikataulu

- arvio tavoitteiden toteutumisesta

- jälkiseurantasuunnitelma

- asiakirjojen säilytys.

Puhdistustyön ajankohta

Työ on tarkoitus aloittaa kesällä 2023.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja eikä asiassa ole ollut tarpeen kuulla asianosaisia.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista Herttoniemessä osoitteessa Abraham Wetterin tie 15 ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ja jätteet rakentamisen vaatimassa laajuudessa ilmoituksen mukaisesti siten, että päällystämättömillä alueilla ja koko leikkipihan alueella haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia kynnysarvoja tai arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 §, Jätehuoltolaki 32 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki 5, 12, 13 §)

Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa ilmoituksen mukaisesti siten, että niitä ympäröi riittävä, mutta vähintään 0,3 metriä paksu pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot eikä maa saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava pilaantumatonta maata siten, etteivät puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan täysikasvuisenakaan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia. (JL 5, 12, 13 §, VNA 214/2007 2 §)

Jos maaperässä havaitaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina tai todettuja haitta-aineita merkittävästi aiempaa suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §)

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai aistinvaraisesti haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §)

Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen otettavista jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on havaittu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Jäännöspitoisuusnäytteitä on otettava ilmoituksessa esitetyn mukaisesti kuitenkin siten, että kaivannon seinämistä näytteet on otettava korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. (YSL 6 §)

Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenne tulee tarvittaessa asentaa myös tulevien rakennusten alapuolelle. (JL 13 §, YSL 139 §)

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava ja varattava tilaisuus huomiorakenteiden tarkastamiseen ennen kaivannon täyttöä. (YSL 172 §)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi mahdolliset suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (JL 13 §, YSL 139, 172 §)

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Ulkopuolisten pääsy kunnostusalueelle tulee estää ja puhdistustyömaa on varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (JL 13 §)

Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13, 120 §)

Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (VNA 214/2007, JL 5, 15 §)

Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13 §, VNA 978/2021 11 §)

Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121, 121 a §, VNA 978/2021 40 §)

Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Kaivantovesistä on otettava näytteet, joista tutkitaan vähintään kiintoaine, pH sekä sellaiset haitta-aineet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmissa tutkimuksissa todettu. (YSL 8 §)

Kaivantovedet voi toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antamalla luvalla lupaehtoja noudattaen. HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamista. Veden johtamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen suunniteltua veden johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

Alueella sijaitsevasta pohjaveden tarkkailuputkesta (PVP1) on otettava vesinäyte ennen kunnostuksen aloittamista sekä kunnostuksen päättymisen jälkeen. Vesinäytteistä on tutkittava veden laatua kuvaavien parametrien lisäksi vähintään ne haitta-aineet, joita ilmoitusalueella on todettu maaperässä kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. Alueen pohjaveden tila on arvioitava loppuraportoinnin yhteydessä. (YSL 17, 172 §)

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kunnostuskohteesta kaivettuja, pilaantumattomiksi osoitettuja maa-aineksia, joissa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, voidaan käyttää hyödyksi kohteessa, pois lukien haisevat tai haihtuvia haitta-aineita tai elohopeaa sisältävät maa-ainekset. Hyödynnettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa kuitenkaan ylittää määräyksen 1 kunnostustavoitteita. Hyödynnettävät maa-ainekset on oltava geotekniseltä laadultaan täyttöön sopivia, ja maa-ainekset voivat sisältää pieniä määriä mineraalisia rakennusjätejakeita (ns. Helsinki-moreenia). Hyödynnettävät maa-ainekset on peitettävä vähintään 0,5 metriä paksulla kerroksella pilaantumattomia (pitoisuudet alle kynnysarvotason) maa-aineksia tai muilla rakenteilla ilmoituksen mukaisesti. Maa-aineksen hyötykäytöstä on tehtävä suunnitelma, joka on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään viikkoa ennen hyötykäyttöä. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 136 §, VNA 214/2007, JL 5, 6, 8 §)

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta esitettävä suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ilmoitettava asiasta kyseisen maa-alueen omistajalle. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

8. Tiedottaminen ja raportointi

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten vastaanottopaikat. Jos kunnostustyö tehdään useassa osassa, jokaisesta osasta on tehtävä aloitusilmoitus. (YSL 172 §)

Kunnostuksesta on tiedotettava naapureille. (JL 13 §)

Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi raportissa on esitettävä arvio alueen pohjaveden tilasta määräyksen 5 mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (JL 120 §, YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Ympäristönsuojelulain 237 §:n mukaan velvollisuuteen puhdistaa pilaantunut maaperä ennen ympäristönsuojelulain (527/2014) voimaantuloa sovelletaan 133 §:ä, jos pilaantuminen on aiheutettu 31.12.1993 jälkeen. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 135 ja 136 §:n tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 14 §:n nojalla annettuja valtioneuvoston asetuksia (713/2014) ja (214/2007) sovelletaan kuitenkin myös ennen 1.1.1994 aiheutettuun maaperän pilaantumiseen.

Maaperän pilaantumiseen, joka on tapahtunut ennen jätelain (1072/1993) voimaantuloa 1.1.1994, sovelletaan ennen 1.1.1994 voimassa olleita säädöksiä, mm. jätehuoltolakia. Asian käsittelyyn ja menettelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (527/2014) ja jätelakia (646/2011).

Kohteen maaperä on pilaantunut pääasiassa ennen vuotta 1994 jätevedenpuhdistamoon liittyvästä konekeskustoiminnasta, autokorjaamotoiminnasta ja peltisepän liikkeen toiminnasta.

Jätehuoltolain 32 §:ssä on säädetty kiellosta pilata ympäristöä (roskaamiskielto) ja 33 §:ssä on säädetty puhdistamisvastuusta.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää jätehuoltolain 32 §:n ja ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Kohteen puhdistustavoitteet on määritetty tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu alueen käyttöön päiväkodin ulkoilu- ja leikkialueena kunnostussuunnitelman liitteenä esitetyn pihasuunnitelman mukaisesti.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

1. Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle, sillä alueelle tullaan rakentamaan päiväkoti. Ilmoituksessa on esitetty, että alueella ei todettujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella ole riskiperusteista kunnostustarvetta. Alueelta tullaan kuitenkin poistamaan haitta-aineita sisältävää maa-ainesta rakentamisen vaatimassa laajuudessa siten, että tulevan päiväkotirakennuksen kohdalta poistetaan kaikki maa-ainekset noin 2,5 metrin syvyyteen saakka ja tulevilta piha-alueilta noin yhden metrin syvyyteen saakka. Ympäristöhallinnon ohjeiden (6/2014) mukainen suositus kestävän kunnostuksen tavoitteeksi on, että pintamaan (noin 0,5–1 metriä) edustavat haitta-ainepitoisuudet uudisrakennuskohteissa alittavat asuintonttien ja lasten leikkipaikkojen kohdalla kynnysarvon tai alueellisen taustapitoisuuden ja muualla vähintään alemman ohjearvon. Suositus ei koske suoraan asfaltoituja piha-alueita ja niitä epäorgaanisia haitta-aineita, joilla maaperän terveysperusteiset viitearvot ovat selvästi alempaa ohjearvoa suurempia. Leikkipihan alueella pintakerroksen kulumista on tarpeen tarkkailla ja varmistaa, että pilaantumattoman maan kerros on vähintään 0,5 metriä.

Tulevan päiväkotirakennuksen alapuolisessa maaperässä on todettu PCB-yhdisteitä kolmessa tutkimuspisteessä syvyydellä 1…2,6 metriä. Ilmoituksessa on esitetty, että päiväkotirakennuksen alapuoliseen maaperään saattaa jäädä kynnysarvot ja terveysperusteiset viitearvot (SHPter) ylittäviä pitoisuuksia PCB-yhdisteitä. PCB-yhdisteet ovat heikosti kulkeutuvia haitta-aineita. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että esitetty kunnostustavoite PCB-yhdisteiden osalta voidaan hyväksyä. Tulevan rakennuksen alapuolelta poistetaan kaikki maa-ainekset 2,5 metrin syvyyteen saakka ja täytetään pilaantumattomalla maa-aineksella. Näin ollen kyseisestä haitta-aineesta ei ennalta arvioiden aiheudu merkittävää ympäristö- ja terveyshaittaa alueen tulevassa maankäytössä.

Ilmoituksen mukaan kohteessa on todettu vaihtelevia määriä jätettä, joka koostuu pääosin tavanomaisesta rakennusjätteestä, kuten betonista, tiilestä ja metallista. Lisäksi on todettu pienempiä määriä muita jätejakeita, kuten posliinia ja muovia. Jätettä on todettu sekä tulevan rakennuksen kohdalla että tulevalla piha-alueella 0–3 metrin syvyydessä. Jätteet ovat pääosin sekoittuneena maa-ainekseen, mikä voi rajoittaa esimerkiksi maa-aineksen hyödyntämisen soveltuvuutta maarakentamisessa, minkä vuoksi jätejakeiden poistaminen maa-aineksen seasta voi olla tarpeen.

Muiden kuin yleissuunnitelmassa käsiteltyjen jätejakeiden osalta tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle tai terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esimerkiksi asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä tai esimerkiksi puun kaaduttua.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Ilmoituksen mukaan tutkimuspisteet eivät ole tasaisesti jakautuneet alueelle eikä kaikista tutkimuspisteistä ole tehty kattavia haitta-aineanalyysejä. Näin ollen maaperän pilaantuneisuutta voi esiintyä myös muualla, kuin jo todetuilla alueilla. Ilmoituksessa on myös esitetty, että jos kaivu- ja rakennustöiden aikana tulevan rakennuksen alapuolisessa maaperässä todetaan haihtuvia yhdisteitä (elohopea, syanidi, haihtuvat hiilivedyt, öljyhiilivetyjen bensiinijakeet ja keskitisleet), käytetään niiden kunnostustavoitteena ensisijaisesti SHPter-arvoja tai alempia ohjearvoja. Tarvittaessa riskinarviota päivitetään uusien havaintojen perusteella. Tähän mennessä tehdyissä maaperätutkimuksissa ei ole todettu BTEX-yhdisteitä, kloorattuja liuottimia tai oksygenaatteja. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö hyväksyy kunnostustavoitteiden muuttamisen.

2. Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

3. Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Ilmoituksessa esitetystä poiketen, määräyksessä on vaatimus huomiorakenteiden käyttämisestä myös tulevien rakennusten alapuolella. Huomiorakenteiden asentaminen rakennusten alapuolelle on tarpeen, jotta rakennusten mahdollisen purkamisen yhteydessä pilaantuneen maan raja-alueet ovat todettavissa maaperässä.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

4. Maa-aineksen kaivu, käsittely, kuljetus ja välivarastointi

Määräyksellä ulkopuolisten pääsyn estosta ja alueen merkitsemisestä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille puhdistustyön aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Jätelain (646/2011) 13 §:n vaatimuksia jätteiden asianmukaisesta käsittelystä on noudatettava myös rakennustöiden yhteydessä syntyvien haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden käsittelyssä.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

5. Veden tutkiminen ja käsittely

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset.

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että Helsingin työmaavesiohjetta ei suoraan sovelleta pilaantuneen maaperän kunnostusalueella. Alueen kaivantovedet eivät myöskään ole verrattavissa Helsingin teollisuusalueen tyypillisiin hulevesiin. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään vesienjohtamissuunnitelman toimittamista ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön tarkastettavaksi.

Pohjaveden tarkkailumääräys on tarpeen, jotta alueen pohjaveden laatu saadaan varmuudella selvitetyksi kunnostuksen päätyttyä. Pohjavettä on tutkittu yhden kerran ilmoitusalueelle asennetusta pohjavesiputkesta huhtikuussa 2021, jolloin vesinäytteessä todettiin pohjaveden ympäristölaatunormin ylittävä pitoisuus arseenia. Muiden tutkittujen haitta-aineiden pitoisuudet jäivät alle ympäristölaatunormien. Lisäksi pohjavesiputken asennuksen yhteydessä maaperässä on kyseisellä alueella todettu kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä syvyydellä 0,2–2,0 metriä.

Veden laatua kuvaavilla parametreilla tarkoitetaan muun muassa pH:a, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, kloridia ja sulfaattia.

6. Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ilmoituksen täydennyksen (9.11.2022) mukaan rakenteilla tarkoitetaan muun muassa piha-alueelle suunniteltuja kivituhkapäällysteitä sekä turva-alustoja ja tiiviillä rakenteilla betonia ja asfaltointeja. Rakenteiden alapuolella, pois lukien tiiviit rakenteet, pilaantumattoman maan kerrospaksuus on vähintään 0,5 metriä.

Kunnostuskohteesta kaivettujen, kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Tämän vuoksi määräyksessä on velvoitettu toimittamaan suunnitelma ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle, joka tarkastaa suunnitelman ennen hyödyntämistoiminnan aloittamista.

7. Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

8. Tiedottaminen ja raportointi

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen on tarpeen, sillä ilmoitusalue rajautuu osittain herkkiin kohteisiin, kuten asuinkerrostaloihin.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 10.6.2021, 141 §) perusteella ilmoituksen käsittelystä peritään 1560,00 euron maksu.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 6, 8, 16, 17, 27, 32, 43, 44, 84, 85, 133, 134, 135, 136, 138, 139, 155, 172, 190, 191, 200, 205, 209, 222, 226, 227, 237 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 25, 26 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 29, 118, 120, 121, 121 a, 149, 150 §
Jätehuoltolaki (673/1978) 3, 21, 23, 32, 33 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (978/2021) 3, 4, 11, 40 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) 3, 10, 24 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007)
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

Laskutus

Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.