Vahingonkorvaus, henkilövahinko 13.12.2021 Helsingin päärautatieaseman laiturialue
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 1.8.2023 § 21 (kompastuminen)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 1.8.2023 (21 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö on 1.8.2023 (21 §) päätöksellään hylännyt 13.12.2021 Rautatieaseman laiturialueella olevalla kaupungin työmaalla tapahtuneeseen kompastumiseen liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on oikaisuvaatimuksessa toistanut vahingonkorvausvaatimuksensa ja muuttanut sen määrältään 15 585,21 euroon liittyen 13.12.2021 kello 19.47 Rautatieaseman laiturialueella tapahtuneeseen kaatumiseen. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Oikaisuvaatimuksessa todetaan muun muassa, että laiturialue on ollut vahinkohetkellä puutteellisessa kunnossa ja että toisin kuin kaupungin ja kaupungin urakoitsijan Destian antamissa päätöksissä todetaan, pudotus asfaltin ja hiekan välillä on ollut yli viisi senttiä. Asfaltiton alue ei ole ollut riittävästi eikä tasaisesti täytetty kivituhkalla. Oikaisuvaatimuksessa on vedottu kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annettuun lakiin sekä siitä tulevaan kadun kunnossapitovelvollisen korostuneeseen huolellisuusvelvoitteeseen.
Oikaisuvaatimuksessa on nostettu lisäksi esiin, että kaupunki on päätöksessään enempää perustelematta käyttänyt hakijalle sattuneesta vahingosta termiä kompastuminen. Hakija ei ole kompastunut, vaan kaatunut astuessaan kuoppaan.
Perustelut
Lautakunta viittasi hallintopäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja yhtyi hallintopäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä kaupungin vahingonkorvausvastuuta. Korvausvastuun edellytyksenä on, että kaupunki on toiminut virheellisesti tai huolimattomasti taikka laiminlyönyt tehtäviään. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Vahinko on tapahtunut rautatiealueella, jonka omistaa valtio. Rautatiealue kuuluu maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitettuihin liikennealueisiin. Kunnossapitolakia, josta tulevaan korostuneeseen huolellisuusvelvoitteeseen oikaisuvaatimuksessa vedotaan, sovelletaan yleiseen käyttöön luovutetuilla tai luovutetuiksi katsottavilla, kunnan kadunpitovelvollisuuden alaisilla kaduilla sekä toreilla, katuaukioilla, puistoissa, istutusalueilla ja muihin näihin verrattavilla yleisen alueen osilla, kun kunta sallii alueen otettavaksi asemakaavan osoittamaan käyttöön. Kunnossapitolakia ei sovelleta valtion toteutettavaksi kuuluvalla ja valtion omistamalla rautatiealueella.
Hakijan vahingonkorvausvaatimusta ja kysymystä kaupungin korvausvelvollisuudesta on arvioitu vahingonkorvauslain säännösten perusteella siitä näkökulmasta, että vahinkopaikalla on ollut käynnissä kaupungin tilaama rakennustyömaa. Kaupungin urakoitsija Destia Oy, jonka vastuulle kyseisen työmaan kunnossapito kuuluu, on jo ennen kaupungin antamaa päätöstä ilmoittanut hakijalle kantansa esitettyyn korvausvaatimukseen.
Destia Oy:ltä saadun selvityksen perusteella vahinkoalueella oleva keskeneräinen työmaa on selkeästi ja asianmukaisesti merkitty sekä opastetauluin, tilapäisiä liikennejärjestelyjä kuvaavin kartoin että työmaa-aidoin. Vahinkopaikalla laiturien 13 ja 14 välillä on suoritettu säännöllisesti tarkastuskäyntejä, eikä niissä ole havaittu puutteita kyseisen paikan kunnossa. Myöskään hakijan vahingonkorvausvaatimuksen liitteinä 11.4.2022 toimittamissa kuvissa ei ole havaittavissa puutteita vahinkopaikan kunnossa. Asfaltin ja kivituhkan välillä ei ole ollut vaatimuksessa esitettyä yli viiden sentin korkeuseroa, ja molemmat päällysteet ovat olleet tasaisia.
Oikaisuvaatimuksessa on tuotu esiin, että kaupunki käyttänyt hakijalle sattuneesta vahingosta termiä kompastuminen eikä kaatuminen, kuten hakijan vaatimuksessa on käytetty. Hakija on vahingonkorvausvaatimuksen 11.4.2022 liitteenä toimitetussa kertomuksessa kirjoittanut: "kaaduin / kompastuin yht'äkkiä päistikkaa turvalleni". Vahinkotapahtuma on myös oikaisuvaatimuksessa kerrottu tapahtuneen siten, että hakija on kävellessään astunut kuoppaan ja kaatunut, eli hakijan kaatumisen on aiheuttanut hakijan jalan osuminen kuoppaan. Kompastuminen tarkoittaa jalan liikuttaessa horjahtamista tai kaatumista jalan osuessa tai takertuessa johonkin. Vahinkotapahtumassa on näin ollen kyse kompastumisesta, jonka seurauksena hakija on kaatunut. Hallintopäällikön päätöksessä ei siten siltä osin ole virhettä, kun vahinkotapahtumaa kutsutaan kompastumiseksi.
Kaupunki katsoo, että vahinkopaikalla sen työmaa Rautatieaseman laiturialueella on ollut asianmukaisesti merkitty ja hyvin hoidettu. Edellä esitetyillä ja muutoin hallintopäällikön päätöksestä ilmenevillä perusteilla kaupunki katsoo, ettei vahinkopaikalla olevan työmaan kunnossapitoa ole laiminlyöty eikä kaupungin toiminnassa ole muutoinkaan todettavissa laiminlyöntiä, huolimattomuutta tai virhettä. Kaupungin korvausvastuulle ei siten ole perustetta.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle kompastumisen seurauksena syntyneestä vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että hallintopäällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–2 §
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 83 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 4.8.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 22.8.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Hallintopäällikkö 01.08.2023 § 21
Päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan vaatimus
Hakija on 21.4.2022 esittänyt kaupungille vahingonkorvausvaatimuksen, jonka käsittely on siirretty urakkasopimuksen perusteella kaupungin urakoitsijalle. Urakoitsija on antanut hakijalle kannanottonsa vaatimukseen 19.1.2023. Hakija on 10.7.2023 uudistanut vaatimuksensa kaupunkia kohtaan ja vaatii korvausta kompastumisesta aiheutuneista kustannuksista sekä oikeudenkäyntikuluista yhteensä 19 590,41 euroa viivästyskorkoineen.
Vaatimuksen mukaan hakija kompastui 13.12.2021 noin kello 19.47 Helsingin päärautatieaseman laiturialueella. Kompastuminen on johtunut vaatimuksen mukaan laiturialueen puuttuvan pinnoituksen huonosta hiekkatäytöstä ja huonosta luiskaamisesta. Vaatimuksen mukaan kompastuminen on johtunut tuottamuksellisesta toiminnasta tai korostuneen huolellisuusvelvollisuuden alaisesta toiminnasta ja näin ollen kaupunki on rakennuttajana korvausvastuussa asiassa.
Sovellettavat normit ja ohjeet
Kompastuminen on tapahtunut Suomen valtion omistamalla kiinteistöllä, rautatieaseman laiturialueella. Kiinteistö, jonka alueella vahinko on tapahtunut, on kaupungin tilaama Kaisantunnelin työmaa, joten kaupungin vahingonkorvausvelvollisuuden syntymistä arvioidaan vahingonkorvauslain vastuusäännösten kautta.
Hallintolain mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä ja -tarpeista on pyydetty selvitys työmaan urakoitsijalta. Saadun selvityksen mukaan Kaisantunnelin työmaa on merkitty päärautatieaseman alueella selkeästi. Alueella on kartat, joista kulkijat voivat tarkastella kiertoreitit ja työmaa-alueet. Työmaa-aidoissa on useassa kohtaa kylttejä varoittamassa työmaasta. Työmaamerkeillä varoitetaan tieosuudesta, jolla saattaa olla työkoneita, työntekijöitä taikka työstä tai työn keskeneräisyydestä johtuvia vaaroja kuten irtokiviä tai kuoppia. Selvityksen mukaan työmaa ja sen sisältämät laiturialueet on säännöllisesti tarkastettu hyvän kunnossapidon varmistamiseksi ja vilkasliikenteisen rautatieaseman kulkureittien turvaamiseksi.
Selvitysten mukaan Helsingin päärautatieaseman ja työmaan välittömässä läheisyydessä kulkee päivittäin lähes 200 000 matkustajaa.
Kaupungille ei ole esitetty Kaisantunnelin työmaahan liittyen muita vahingonkorvausvaatimuksia kuin hakijan vaatimus eikä kaupungin palautejärjestelmiin ole tullut myöskään muita palautteita.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Työmaihin liittyy tyypillisesti tilapäisiä liikennejärjestelyitä sekä väliaikaisia päällystemateriaaleja ja niiden vaihtelua kulkuväylillä. Liikuttaessa työmailla ja niiden läheisyydessä jalankulkijan on noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta. Erityisesti työmaiden läheisyydessä huolellisuusvelvollisuus korostuu.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Saadun selvityksen ja vaatimuksen mukana toimitettujen valokuvien perusteella vahinkopaikalla työmaa on ollut selkeästi merkitty ja asfaltti- sekä kivituhkapäällysteen raja on ollut siisti ja helposti havaittavissa. Asfaltin ja kivituhkapäällysteen välillä ei ole ollut merkittävää korkeuseroa ja molemmat päällysteet ovat olleet tasaisia. Alue on myös ollut valaistu, joten hakijalla on siten ollut mahdollisuus havaita työmaalla väliaikainen päällyste.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella työmaa on ollut hyvin hoidettu ja tarkastuksia on tehty säännöllisesti. Työmaa ja sen keskeneräisyys on ollut hyvin havaittavissa. Myös hakijan toimittamissa kuvissa näkyy työmaa-aidat kompastumispaikan vieressä.
Hakija on vaatinut oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Hallintomenettelyssä ei asianosaista eikä viranomaista voida velvoittaa korvaamaan toisensa kuluja, jotka ovat aiheutuneet hallintoasian käsittelystä, eikä hallintopäätöksen lopputulos myöskään vaikuta tähän käsittelystä aiheutuvien kustannusten lakisääteiseen jakautumiseen. Hakijan vaatimus asiamieskustannusten korvaamisesta hallintoasian käsittelyssä on siten lakiin perustumaton.
Edellä esitetyn perusteella kaupungin puolelta ei ole todettavissa laiminlyöntiä, tahallisuutta tai tuottamusta, vaan kyseessä on valitettava tapaturma, josta kaupunki ei ole korvausvelvollinen.
Sovelletut säännökset
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Hallintolaki (434/2003) 64 §
Toimivalta
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallintopäällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on yli 15 000 euroa.
Lisätiedot
Marjo Laine, valmistelija, puhelin: 09 310 38506
Päätös tullut nähtäväksi 28.09.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.
Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794