Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetuspaikkojen lisääminen tarvittaessa, Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu vasta Suomeen muuttaneille lapsille ja nuorille, joiden suomen kielen taito jää alle kehittyvän alkeiskielitaidon tason. Valmistavaa opetusta voidaan tarjota saman kielitaitokriteerin perusteella myös Suomessa syntyneille tai alle kouluikäisenä Suomeen muuttaneille lapsille.

Opetuslautakunnan suomenkielisen jaoston 21.6.2016 hyväksymän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti opetusryhmät pyritään muodostamaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että ryhmäjako edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä varmistaa opetussuunnitelman mukaisten ja oppilaiden omissa opinto-ohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen. Maahan muuttaneet lapset ja nuoret ohjataan valmistavan opetuksen piiriin heti maahan saapumisen jälkeen. Perusopetukseen valmistava opetus kestää pääsääntöisesti yhden kalenterivuoden ajan.

Valmistavaa opetusta voidaan antaa joko inklusiivisesti oppilaan omassa lähikoulussa tai ryhmämuotoisesti erikseen nimetyissä kouluissa.

Inklusiivisessa perusopetukseen valmistavassa opetuksessa alkuopetusikäinen (1.–2. lk) oppilas aloittaa koulupolkunsa omassa lähikoulussa yleisopetuksen luokassa ja hänen opetuksensa järjestetään perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman mukaisesti.

Stadin ammattioppilaitoksen perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmiin osoitetaan oppilaat, jotka ovat perusopetuksen viimeistä vuotta suorittavien ikäryhmässä, jotta heidän opinpolkunsa jatko pystytään toteuttamaan joustavammin.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 15.3.2022 perusopetukseen valmistavan ryhmämuotoisen suomenkielisen opetuksen järjestämispaikat. Se päätti myös, että perusopetusjohtaja saa toimivallan päättää valmistavaa opetuksen järjestämisestä 1-3 muussa koulussa, mikäli valmistavan opetuksen lisäryhmien perustamiselle ilmenee tarvetta. Perusopetusjohtaja on jaoston valtuuttamana
päättänyt järjestää ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta seuraavissa kouluissa: Haagan peruskoulu, Itäkeskuksen perus- koulu ja Tapanilan ala-asteen koulu.

Lukuvuoden 2021-2022 alusta lähtien perusopetukseen valmistavaa ryhmämuotoista opetusta on toteutettu 20 järjestämispaikassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti 15.3.2022 perusopetukseen valmistavan ryhmämuotoisen suomenkielisen opetuksen järjestämispaikat, jolloin ryhmämuotoista opetusta voi olla 21 järjestämispaikassa. Se päätti myös, että perusopetusjohtaja saa toimivallan päättää valmistavaa opetuksen järjestämisestä 1-3 muussa koulussa, mikäli valmistavan opetuksen lisäryhmien perustamiselle ilmenee tarvetta. Perusopetusjohtaja on jaoston valtuuttamana päättänyt järjestää ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta seuraavissa kouluissa: Haagan peruskoulu, Itäkeskuksen peruskoulu ja Tapanilan ala-asteen koulu. Tässä päätöksessä järjestämispaikkoja tulee yhteensä 35, joka sisältää perusopetusjohtajan päättämät 3 järjestämispaikkaa. Ensi lukuvuoden epävarmuuden johdosta perusopetusjohtajalle annetaan vielä toimivalta perustaa 1-5 järjestämispaikkaa lisää. Suomenkielisessä perusopetuksessa on yhteensä 82 yleisopetuksen koulua.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärä on ollut useita vuosia suhteellisen muuttumaton. Tästä poiketen vuoden 2022 maalis- ja huhtikuun aikana perusopetukseen valmistavaan opetukseen on hakeutunut aiempia vuosia enemmän oppilaita johtuen suurelta osin Ukrainan sodan aiheuttamasta maahan tulosta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmämuotoisessa opetuksessa on yhteensä 434 oppilasta (25.4.2022), joista noin 100 on Ukrainasta paenneista perheistä. Edellisvuoden vastaavana ajankohtana valmistavan opetuksen ryhmissä oppilaita oli yhteensä 272 (30.4.2021). Syksyn oppilasmääräksi perusopetukseen valmistavaan opetuksen oppilasmäärän ennuste on 600, mikä sisältää myös inklusiivisesti opiskelevat valmistavan opetuksen oppilaat.

Valmistavan opetuksen järjestämispaikkoja on sijoitettu eri puolille kaupunkia. Suunnittelussa on huomioitu koulujen tilojen riittävyys.

Suunnitelma ryhmämuotoisen perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämispaikoista on valmisteltu yhdessä rehtorien ja aluepäälliköiden kanssa. Toimialajohtaja tekee vuosittain päätöksen ryhmien kohdentamisesta jaoston päätöksen mukaisiin järjestämispaikkoihin.

Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Perusopetukseen valmistava opetus on hyödyllinen ja lapsen edun mukainen vasta maahan muuttaneelle lapselle ja nuorelle. Perusopetukseen valmistavan opetuksen aikana vahvistetaan oppilaan valmiuksia pärjätä suomenkielisessä perusopetuksessa ja luodaan hyvä pohja koulunkäynnille Suomessa, mikä osaltaan tukee kotoutumista ja ehkäisee syrjäytymistä.

Esitys perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmämuotoisen opetuksen järjestämispaikoista kattaa laajalti koko kaupungin ja vastaa näin ollen hyvin uusien valmistavan opetuksen oppilaiden koulupaikkatarpeisiin asuinpaikasta riippumatta. Oppilaiden koulumatkat pysyvät inhimillisinä, kun ryhmiä on tasaisesti ympäri kaupunkia.

Toimivalta

Hallintosäännön 15. luvun 2 §:n 2. kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole toisin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.

Päätös tullut nähtäväksi 16.05.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.