Vahingonkorvaus, autovaurio, 10.4.2022, Huopalahdentie 24

Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.

Hakija on 24.4.2022 esittänyt kaupungille 250,00 euron suuruisen vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakijan ajoneuvon eturengas vaurioitui 10.4.2022 klo 3.10 osoitteessa Huopalahdentie 24. Vahinkotapahtumasta esitetyn kuvauksen mukaan hakija oli ajamassa Huopalahdentietä Helsingin suuntaan, kun ajoneuvon oikeanpuoleinen rengas osui kuoppaan. Hakijan mukaan vahingon tapahtuma-aikana esiintyi sekä vesi- että lumisadetta ja tien pinta oli märkä.

Kadun kunnossapito käsittää ne toimenpiteet, joiden tarkoituksena on pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen, kuten moottoriajoneuvoliikenteen, jalankulun ja polkupyöräilyn, tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.

Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan kevyen liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä ei ole vaurioita yksittäisiä viivahalkeamia lukuun ottamatta ja urasyvyys on vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.

Huopalahdentie on pääkatu ja se kuuluu hoitoluokkaan I. Huopalahdentien keskimääräinen vuorokausiliikenne on 23 800 ajoneuvoa (2018). I hoitoluokan päällysteessä sallitaan yksittäisiä viivahalkeamia ja vähäinen urasyvyys.

Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan alueen kuntoa on seurattu säännöllisesti. Kunnossapidosta vastaavan mukaan kaupungin palautejärjestelmään on tullut talven 2022 osalta yksi vahinkopaikkaa koskeva palaute ajoradalla olevasta kuopasta 9.3.2022. Edellä mainittu kuopan korjaamista koskeva toimenpide on suoritettu 17.3.2022. Korjauksessa on käytetty kylmämassaa. Suoritetut kuopan korjaustoimenpiteet ovat havaittavissa hakijan vahingon tapahtumapaikasta lähettämien kuvien perusteella. Kuoppa on sijainnut ajoradan reunassa ja se on ollut arvioita noin 20 cm x 30 cm suuruinen. Tämän lisäksi alueella on suoritettu talven ja kevään 2022 aikana kuoppien paikkausta kahteen eri otteeseen 14.3.2022 ja 19.4.2022. Vahinkotapahtumaa edeltävän kuukauden aikana vahingon tapahtuma-alueella on suoritettu seitsemän tarkastusajoa, joiden yhteydessä ei ole havaittu korjaustarpeita ajoradan päällysteen osalta.

Ilmatieteen laitoksen Helsingin Kumpulan havaintoaseman suorittamien mittausten mukaan ilman lämpötila on vahinkopäivänä vaihdellut 0,4 °C ja 4,9 °C välillä. Vahinkopäivänä ennen ja jälkeen vahingon tapahtuma-ajankohtaa on esiintynyt vähäisiä sateita. Vahinkoa edeltäneen viikon (4.10-10. 4.2022) aikana on esiintynyt sateita ja ilman lämpötila on vaihdellut miinus- ja plusasteiden välillä.

Kuoppien syntyminen märkiin ajoratoihin johtuu ajoradalla olevasta vedestä, lämpötilan vaihtelusta 0°C molemmin puolin sekä ajoneuvojen renkaiden kuluttavasta yhteisvaikutuksesta. Reikä alkaa tyypillisesti
muodostumaan kohtaan, jossa vesi seisoo ja johon kohdistuu kulutusta, kuten ajoura.

Asfaltin rakenteessa olevan veden sulaessa ja jäätyessä lämpötilavaihtelujen mukaan asfaltin rakenteessa oleva vesi laajenee jäätyessään ja alkaa hajottamaan asfaltin rakennetta. Vesi laajenee jäätyessään ja sillä on huomattava voima. Ajoradan suolaus muuttaa jäätymispisteen hieman alemmaksi, mutta mekanismi on sama. Tämän lisäksi ajoneuvon pyörä aiheuttaa ajoradan pintaan paineiskun, joka painaa vettä asfaltin rakenteeseen. Lisäksi nastat irrottavat kiviainesta ja bitumia, mikä
tekee pinnasta huokoisemman ja lisää veden tunkeutumista asfaltin rakenteeseen.

Lämpötilan ollessa lähellä nollaa ajoradan märkä isokin kuoppa voi syntyä hyvin nopeasti, jopa muutamassa tunnissa. Kuopan muodostuminen tiettyyn paikkaan ei ole yleensä ennakoitavissa, ainoastaan ennakoitavaa on, että niitä syntyy tietyissä olosuhteissa ja usein kohtaan jossa on vesilätäkkö. On huomattava, että kaikkiin ajourassa oleviin lätäköihin ei muodostu kuoppia ja toisaalta, lätäköitä on niin runsaasti ajoradoilla samaan aikaan ettei niiden kaikkien tarkastamiseen ole realistisia mahdollisuuksia.

Asfaltin eli kestopäällysteen vaurio ei vielä yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukseen, eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä johonkin laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys. Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella.

Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti. Asianmukaisen kunnossapidon tasoa arvioitaessa otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet.

Vahingonkärsijän oma myötävaikutus voi alentaa tai poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Vaikka päällystevauriot olisivatkin joskus hankalia havaita, tulee ajoneuvon kuljettajan tästä huolimatta noudattaa tieliikennelain säännöksiä, jotka muun muassa velvoittavat noudattamaan olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa.

Sää- ja keliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset talven ja kevään 2022 aikana. Kadun käyttäjät voivat omilla toimillaan pienentää onnettomuusriskiään varautumalla keliolosuhteiden muutoksiin ja ottamalla ne riittävästi liikkumisessaan huomioon (HE 281/2004 vp, s. 16).

Kuluva vuosi 2022 on ollut routavaurioiden osalta haasteellinen ja katujen pintoihin on syntynyt vaurioita keskimääräistä enemmän koko maassa. Katujen ja teiden päällysteiden vaurioista sekä tällaisten vaurioiden mahdollisesti aiheuttamista vaaroista katujen ja teiden käyttäjille on uutisoitu myös tiedotusvälineissä. Kyseisellä vahinkopaikalla ollut vaurio ajoradassa on syntynyt ajankohtana, jolloin jäätyminen ja sulaminen aiheuttavat tyypillisesti lyhyen ajan kuluessa vaikeasti ennakoitavissa olevia routavaurioita ajoratojen päällysteisiin.

Haastavista sekä paikoin poikkeuksellisista keli- ja sääolosuhteista johtuen kaupunki ei voi huolehtia kaikkien katujen ja kulkuväylien reaaliaikaisesta kunnossapidosta. Tämä koskee myös hoitoluokkaan I kuuluvia katuja. Kaupungille tulee varata riittävä ja kohtuullinen aika päällystevaurioiden korjaamiseen koskien myös I luokan katuja ja kulkuväyliä.

Kaupungin palautejärjestelmään ei ole tullut vahinkopaikkaa koskevia kunnossapitoa koskevia palautteita 17.3.2022 suoritetun ajoradan paikkauksen ja vahingon tapahtuma-ajankohdan välisenä aikana. Myöskään muita vahingonkorvausvaatimuksia koskien hakijan mainitsemaa vahinkopaikkaa, ei ole kaupungille esitetty. Kunnossapidosta vastaavan mukaan mahdollinen kuoppa on ollut niin pieni, ettei sen ole katsottu voivan aiheuttaa vahinkoa ajoneuvoille. Vahingonkärsijän tietoinen riskinotto voi osaltaan poistaa kunnossapidosta vastuussa olevan korvausvastuun. Hakijan voidaan katsoa ottaneen tietoisen riskin käyttämällä ajoneuvossaan erikoisrenkaita, koska matalaprofiiliset renkaat ovat yleisen tietämyksen mukaan erityisen herkkiä vahingoittumaan. Mitä ohuempi renkaan ilmatila on, sitä vaurioitumisherkempi rengas on. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan. Lisäksi kuoppa on sijainnut ajoradan reunassa ja on näin ollen ollut väistettävissä.

Asiassa saatujen selvitysten perusteella vahinkoaikaan vallinneet sääolot ovat osaltaan saattaneet olla vaikuttamassa kuopan uudelleen syntymiseen ajoväylään. Kaupunki on aiemmin ennen vahingon tapahtuma-ajankohtaa suorittanut alueella riittävissä määrin kunnossapitotoimenpiteitä ajoväylien päällysteiden paikkausten osalta. Kaupunki katsoo toimineensa asiassa huolellisesti ja hoitaneensa kunnossapitolain mukaiset velvoitteensa, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.

Sovelletut oikeusohjeet

Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §

Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §

Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §

Kaupunkiympäristön toimialajohtajan päätös 30.12.2020 § 53