Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman hyväksyminen vuonna 2022

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää hyväksyä liitteenä olevan Helsingin kaupungin suomenkielisen varhaiskasvatussuunnitelman. Suunnitelmaa noudatetaan kunnallisessa ja kunnan valvomassa yksityisessä varhaiskasvatuksessa 1.8.2022 lähtien.

Hallintosäännön 15 luvun 2 §:n mukaan kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto ja ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää kaupunkitasoisen varhaiskasvatussuunnitelman hyväksymisestä.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma on päivitetty Opetushallituksen määräyksen mukaisesti vastaamaan 1.8.2022 voimaan tulevia varhaiskasvatuslain muutoksia sekä Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -asiakirjaa. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen kanssa. Kasvatus ja koulutuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto käsittelee kokouksessaan 7.6.2022 esitystä ruotsinkielisestä varhaiskasvatussuunnitelmasta, Helsingfors Plan för småbarnspedagogik.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on varhaiskasvatuslain perusteella Opetushallituksen antama valtakunnallinen määräys, jonka mukaan paikalliset ja lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan ja varhaiskasvatus toteutetaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden laatimista ohjaa erityisesti varhaiskasvatuslaki, jossa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen sekä varhaiskasvatuksen tavoitteista.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on tukea lapsen oppimisen edellytyksiä, edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.

Päivitetyissä perusteissa määritellään entistä tarkemmin kolmitasoisen tuen mallin mukaan tuen tasot ja muodot sekä se, miten tukea annetaan. Kolmitasoisen tuen mallissa lapselle annettavan tuen tasot jaotellaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Tuen tarve arvioidaan lapsen yksilölliseen tuen tarpeen perusteella. Uudistus näkyy muun muassa jokaiselle lapselle tehtävässä henkilökohtaisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Varhaiskasvatussuunnitelmakokonaisuus on kolmitasoinen. Se koostuu valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelman perusteista, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmasta sekä lasten varhaiskasvatussuunnitelmista.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa ja velvoittaa varhaiskasvatuksen kaikkia toimintamuotoja sekä kunnan valvomaa yksityistä varhaiskasvatusta. Tällä hetkellä voimassa oleva Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma hyväksyttiin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisessä jaostossa 17.9.2019.

Varhaiskasvatussuunnitelmassa painottuvat inklusiivinen, kaikille lapsille yhdenvertainen toimintakulttuuri ja lapsen osallisuuden vahvistaminen. Varhaiskasvatuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt on koottu oppimisen alueisiin, joita toteutetaan eheytetyissä kokonaisuuksissa. Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittymiselle.

Muutos aikaisempaan varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyy erityisesti inklusiivisen toimintakulttuurin tarkempaan kuvaukseen sekä lapsen tuen osioon luku 5, jossa kuvataan kolmitasoinen tuki ja tuen muodot 1.8.22 voimaan tulevan varhaiskasvatuslain mukaisesti. Suunnitelmassa on huomioitu ehyt opinpolun jatkumo varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja perusopetukseen.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa painotetaan yhteisöllistä hyvinvointia ja moninaisuutta myönteisesti edistävää vuorovaikutusta sekä lapsen oikeutta leikkiin. Lapsi saa leikkiä varhaiskasvatuksessa joka päivä. Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Oppimisen ympäristönä on koko kaupunki ja sen moninaiset palvelut. Lapset ovat aktiivisia toimijoita ja kaupunkikulttuurin vaikuttajia.

Varhaiskasvatusyksiköt laativat vuosittain Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman. Toimintasuunnitelmaan kirjataan varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuuri, toiminnan pedagogiset periaatteet ja yhteiset kehittämisen tavoitteet. Yksikön toimintasuunnitelma sisältää myös tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Perhepäivähoitoon ja leikkipuistoyksiköihin laaditaan omat palvelumuotoa kuvaavat toimintasuunnitelmat. Toimintasuunnitelman hyväksyy varhaiskasvatuksen aluepäällikkö.

Jokaiselle lapselle laaditaan yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsikohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet lapsen vahvuudet ja tarpeet huomioiden. Lapsikohtaiset suunnitelmat ovat lapsiryhmän pedagogisen toiminnan perustana.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaa ja sen toteuttamista arvioidaan säännöllisesti. Varhaiskasvatussuunnitelman käyttöönottoa tuetaan täydennyskoulutuksen, eri henkilöstöryhmille suunnattujen työpajojen, perehdytysmateriaalin, kehittämispäivien ja muun yhteisen kehittämisen keinoin Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla.

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelman laadintaan on osallistunut joukko varhaiskasvatuksen asiantuntijoita, jotka ovat työstäneet sisältöä eri muotoisissa tilaisuuksissa henkilöstön kanssa. Yksityisen varhaiskasvatuksen palveluntuottajat sekä asiantuntijat lapsi- ja perheidenpalveluista ovat saaneet mahdollisuuden kommentoida varhaiskasvatussuunnitelman luonnosta. Suunnitelman luonnos on ollut kommenteilla koko varhaiskasvatuksen henkilöstöllä. Myös huoltajille ja kuntalaisille on tarjottu mahdollisuus kommentointiin. Lapsilta kootaan Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan tulevaisuuden ajatuksia, jotka lisätään julkaisuun taiton yhteydessä.

Lapsivaikutukset

Jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen ja tarvitsemaansa tukeen. Tavoitteellisessa ja suunnitelmallisessa varhaiskasvatuksessa edistetään lapsen yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallisuuteen ja toimijuuteen yhdessä muiden kanssa inklusiivisten periaatteiden mukaisesti.

Päätös tullut nähtäväksi 16.05.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.