Asemakaavan muutos nro 12827, Kaarela, 91-33-90-1, Urkupillintie 7, Asunto Oy Urkupillintie 7

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee asuinkerrostalotonttia 33090/2, joka sijaitsee Kannelmäen alueella Mätäjoen läheisyydessä osoitteessa Urkupillintie 7. Kaavaratkaisu mahdollistaa uuden nelikerroksisen asuinkerrostalon rakentamisen tontin pohjoisosassa sijaitsevalle nykyiselle pysäköintialueelle, johon muodostetaan uusi ohjeellinen tontti 33090/4. Kaavaratkaisussa on erityisesti pyritty ratkaisemaan uudisrakennuksen sovittaminen ympäristöön ja tiivistämään olemassa olevaa kaupunkirakennetta Kannelmäessä hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyydessä tukeutuen olemassa olevaan katu- ja kunnallistekniseen verkostoon.

Nykyiset 33090/2 tontin asuin- ja talousrakennukset säilyvät. Kaava-alueen pohjoisosassa sijaitsevasta puistosta liitetään kahden metrin levyinen alue uudisrakennuksen tonttiin. Kaava-alueella tehdään autopaikkojen sekä polkupyöräpaikkojen uudelleenjärjestelyjä. Urkupillinpolun pyöräilylle ja kävelylle varatulla alueella sallitaan osittain tontille ajo, minkä avulla mahdollistetaan pääsy kantatontin uusille autopaikoille. Voimassa olevassa asemakaavassa tontilla 33090/2 sijaitseva jk/pp-rasiteyhteys poistuu. Uutta rakentamista ja pihajärjestelyjä ohjataan kaavamääräyksin.

Ohjeellisen tontin 3 tehokkuusluku on e=0,69 ja ohjeellisen tontin 4 tehokkuusluku on e=1,0. Uutta asuntokerrosalaa on 1 350 k-m². Asukasmäärän lisäys on noin 30–40 henkilöä.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista siten, että asuntotuotantoa edistetään täydentämällä hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä sijaitsevaa olemassa olevaa rakennettua ympäristöä huomioiden alueen erityispiirteet. Kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan 2016 mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alueella on vuonna 1970-luvulla valmistuneiden kolmikerroksisten lamellirivitalojen selkeärajainen kokonaisuus, joiden väliin jää korttelin yhteisiä piha-alueita. Asuin- ja talousrakennukset rajaavat selväpiirteisiä puoliavoimia korttelipihoja. Alkuperäisen 1970-luvun rakennuskannan rakennusten suunnittelijat ovat arkkitehdit Eero Valjakka ja Simo Järvinen. Tasakattoisten puuverhoiltujen punavalkoisten rakennusten muodostaman alueen ilme on yhtenäinen, jota 2000-luvun kaavamuutoksien myötä toteutunut rakentaminen on monipuolistanut alueen alkuperäistä kaavallista ajatusta ja rakennusten arkkitehtuurin kirjoa. Autopaikat on järjestetty maantasoon yhtenäisiksi pysäköintialueiksi, joita rajaavat autokatokset ja istutukset.

Alueella on voimassa asemakaava nro 11337 (tullut voimaan 5.8.2005). Kaavan mukaan kortteli 33090 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Kaava-alueen koillisosassa on osoitettu puistoalueeksi (VP). Kaava-alueen keskiosassa kulkee jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu ja alueen osa.

Helsingin kaupunki omistaa korttelialueen. Kaavaratkaisu on tehty hakemuksen johdosta ja kaavaratkaisun sisältö on neuvoteltu hakijan kanssa.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta ei aiheudu kaupungille kustannuksia. Asemakaavamuutos nostaa tontin arvoa. Tontin tuleva vuokra määrittyy jatkosuunnittelussa ja -neuvotteluissa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään yhteenvedot kaavan valmisteluaikana saaduista viranomaisten kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomaisyhteistyö

Kaavaratkaisun valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen lisäksi seuraavien viranomaistahojen kanssa:

• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Fingrid Oy
• Telia Company
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) vesihuolto
• Helsingin vanhusneuvosto

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat HSY:n osalta kaava-alueen pohjoisosan puistossa kulkevaan hulevesiviemäriin ja sen vaatimaan johtokuja-alueeseen. Telia Companyn kannanotto koski kaava-alueella sijaitsevien kaapeleiden siirron ja suojauksen huomioimista ja tiedottamista maanrakennustöiden yhteydessä. Sekä Fingrid Oy:n että Helen Sähköverkko Oy:n kannanotto kohdistui kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevaan voimajohtoon, sen aiheuttamiin rasitteisiin, johtoalueen laajuuteen ja sen reunavyöhykkeeseen.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavatyössä siten, että tietoliikennekaapeleita, voimajohdon johtoalueita ja reunavyöhykkeitä sekä HSY:n hulevesiviemärin johtokuja-aluetta koskevat kannanotot on välitetty tiedoksi kaavamuutoksen hakijalle ja alueen tulevalle toteuttajalle. Mätäjoen läheisyydessä sijaitsevan voimajohdon turvaetäisyydet ja HSY:n hulevesiviemäri ja sen johtokuja-alue on huomioitu viitesuunnittelussa ja kaavaratkaisuissa kannanottojen ohjeiden mukaisesti.

Muilla viranomaisilla ei ollut huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja valmisteluaineiston sisältöön.

Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

Mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat Mätäjoen virtavesiyhdistyksestä toimesta kaavaratkaisun mahdollisiin vaikutuksiin läheiseen Mätäjokeen. Huolenaihe koski erityisesti mahdollisten sulfidisavien vaikutuksia Mätäjoen virtaveteen kaavamuutoksen toteutusvaiheessa. Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että vaikutuksia on arvioitu kaava-alueelle tehdyn pohjatutkimuksen ja saven sulfaatti- ja sulfiditutkimuksen avulla, joiden perusteella maaperän pH on tavanomainen eikä maaperässä ole havaittavissa kohonneita sulfaatti-/sulfidipitoisuuksia. Lisäksi kaava edellyttää, että happamien sulfaattimaiden esiintymisen mahdollisuus on huomioitava kaava-alueella.

Kirjallisia mielipiteitä ei esitetty. Suullisia mielipiteitä esitettiin puhelimitse.

Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (MRL 65 §) 29.3.– 27.4.2023

Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla.

Kaavaehdotuksesta tehtiin 1 muistutus.

Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat viitesuunnitelman uudisrakennuksen lasiosien lintuturvallisuuden parantamiseen.

Kaavaehdotuksesta saatiin viranomaisten lausuntoja sen ollessa julkisesti nähtävillä. Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat asemakaava-alueen lähellä kulkevaan voimajohdon johtoalueen reunavyöhykkeeseen, jossa puuston kasvua on rajoitettu. Helen Sähköverkko Oy ei suosittele voimajohtoa varten lunastetulle johtoalueen reunavyöhykkeelle puiden istuttamista, koska kasvaessaan liian korkeiksi, joudutaan niitä kaatamaan tai latvomaan lunastusluvan mukaisesti. Helsingin seudun ympäristöpalvelut- kuntayhtymä (HSY) totesi lausunnossaan, että aluetta palvelevat yleiset vesihuoltolinjat on rakennettu valmiiksi.

Lausunnot saatiin seuraavilta tahoilta:

• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Vuorovaikutusraportissa on esitetty yhteenvedot kaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista ja viranomaisten lausunnoista sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen.

Julkisen nähtävilläolon jälkeen tehdyistä muutoksista on neuvoteltu asianomaisten tahojen kanssa. Niitä, joiden etua muutokset koskevat, on kuultu erikseen sähköpostilla.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Jatkotoimenpiteet

Kaava-alueeseen liittyy toteuttamissopimusmenettely, joka tulee saattaa päätökseen ennen kaavan hyväksymistä.

Päätös tullut nähtäväksi 31.08.2023

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Pöytäkirjan 414, 415, 416, 417, 418 ja 422 §:t.

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 418 § (Kustannusten osalta: ).

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään. Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi.

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 29.5.2023 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.