Vahingonkorvaus, kiinteistövahinko, Tuomarinkyläntie 4-18, Tuomarilan kartano, Ravintola Annan Kartano Oy
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 20.12.2022 § 287 (taloudellinen menetys)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 20.12.2022 (287 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön päällikkö on 20.12.2022 (287 §) päätöksellään hylännyt Tuomarinkylän kartanon alueella 1.-28.2.2022 välisenä aikana syntyneeseen taloudelliseen vahinkoon perustuvan vahingonkorvausvaatimuksen, jonka hakija on esittänyt kaupunkia kohtaan sillä perusteella, että kaupunki on hakijan mukaan laiminlyönyt talvikunnossapitovelvoitettaan seurauksin, että jäteauto ei ole päässyt kyseisenä aikana ajamaan hakijan jäteastian viereen. Auton turhista käynneistä ja ylimääräisistä jätteiden käsittelyistä on tullut hakijalle lisäkustannuksia. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessaan vaatimuksen määrältään 260,35 euron vahingonkorvauksesta. Hakija harjoittaa kaupungin vuokralaisena ravintolatoimintaa Tuomarinkylän kartanoalueella. Hakijaan sopimussuhteessa olevan jätehuoltoyhtiön auto ei ole 1.-28.2.2022 välisenä aikana päässyt ajamaan tarpeeksi lähelle jätekatosta tyhjentääkseen säiliöt, minkä seurauksena yhtiö on laskuttanut hakijaa turhista ja ylimääräisistä käynneistä ja ylimääräisistä jätteitä sisältäneistä säkeistä, jotka eivät ole mahtuneet jäteastioihin, kun tyhjennys ei päässyt paikalle. Vaatimuksen määrä perustuu näihin lisäkustannuksiin. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että vaatimuksessa ei tarkoiteta sitä, ettei jäteauto olisi päässyt ollenkaan kartanon alueelle, vaan vaatimus perustuu siihen, että jäteauto ei ole päässyt ajamaan jätekatoksen viereen asti alueen pysäköintipaikalta katokselle johtavaa pientä tienpätkää pitkin. Hakijan mukaan pieni jätekatokselle johtava tienpätkä oli täysin umpihankea useita viikkoja ja sen auraaminen oli laiminlyöty.
Perustelut
Lautakunta viittasi yksikön päällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen sekä yhtyi yksikön päällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen lopputuloksen muuttamiseen.
Jätekatos ei sijaitse katualueella, vaan Weckströminpuisto-nimisellä viheralueella, joka on kaavamerkinnän mukaisesti "puisto, alue jolla ympäristö säilytetään". Alueen käyttötarkoitus on kartano- ja huvila-alue. Saadun lisäselvityksen mukaan katokselle johtava puistokäytävä ei ole kaupungin kunnossapitourakoitsijalla Staralla hoidon piirissä. Myöskään muun kartanoalueen ympäristönhoitoa suorittavalla Staran aliurakoitsijalla ei selvityksen mukaan ole mitään hoitosopimusta kyseiselle käytävälle. Käytävä sijaitsee alueella, jolla ei ole talvikunnossapitoa. Kunnossapitolaki velvoittaa kaupunkia talvikunnossapitämään ainoastaan katualueet. Muilla alueilla talvikunnossapidosta on sovittava erikseen.
Kaupungin muuhun kuin sopimukseen perustuvaan vastuuseen sovelletaan vahingonkorvauslakia, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa säädetään, muuta johdu. Lain 5 luvun 1 §:n mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Hakijan vaatima korvaus ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Kaupungin vastuulla oleva katujen ja muiden alueiden kunnossapito ei ole julkisen vallan käyttöön kuuluvaa viranomaistoimintaa, vaan julkisyhteisön muuta ns. tosiasiallista hallintotoimintaa. Siten hakemuksessa tarkoitetun, henkilö- ja esinevahinkoon liittymättömän, puhtaan taloudellisen varallisuusvahingon korvaamiseen ei kaupungilla myöskään vahingonkorvauslain perusteella ole velvollisuutta.
Edellä esitetyillä ja muutoin yksikön päällikön päätöksessä todetuilla perusteilla kaupunki katsoo ettei kaupungin toiminnassa ole osoitettavissa sellaista laiminlyöntiä, virhettä tai huolimattomuutta kunnossapitovastuun osalta, joka synnyttäisi kaupungille sopimukseen tai vahingonkorvauslakiin perustuvan vahingonkorvausvastuun hakijalle aiheutuneesta taloudellisesta vahingosta.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole sopimuksen tai vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijalle aiheutuneesta vahingosta.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että lakipalvelut-yksikön päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1-4 §, 6 §, 14 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 23.12.2022. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 2.1.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Yksikön päällikkö 20.12.2022 § 287
Päätös
Lakipalvelut-yksikön päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet
Hakija on 10.5.2022 esittänyt kaupungille määrältään 260,35 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan jäteauto ei ole päässyt tyhjentämään jätteitä Tuomarinkylän kartanon alueelta 1.-28.2.2022 välisenä aikana. Tuomarinkylän kartanoon johtavat tiet ovat olleet käyttökelvottomia. Jäteauto ei ole päässyt paikalle eikä ole päässyt tyhjentämään jätteitä, mutta jäteauton käynnistä on laskutettu ja ylimääräisistä jätteistä on tullut lisälasku. Hakija on reklamoinut kaupungin kunnossapitoyksikölle ajoratojen kunnosta monta kertaa.
Sovellettavat säännökset ja vahingonkorvausvastuun edellytykset
Kaupungin vastuuseen sovelletaan vahingonkorvauslakia, jonka mukaan se, joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on velvollinen korvaamaan sen, jollei siitä, mitä vahingonkorvauslaissa laissa säädetään, muuta johdu.
Vahingonkorvauslain mukaan vahingonkorvaus käsittää hyvityksen henkilö- ja esinevahingosta. Milloin vahinko on aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla tai julkista valtaa käytettäessä taikka milloin muissa tapauksissa on erittäin painavia syitä, käsittää vahingonkorvaus hyvityksen myös sellaisesta taloudellisesta vahingosta, joka ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon.
Julkisyhteisö on velvollinen korvaamaan julkista valtaa käytettäessä virheen tai laiminlyönnin johdosta aiheutuneen vahingon. Sama korvausvelvollisuus on muulla yhteisöllä, joka lain, asetuksen tai lakiin sisältyvän valtuutuksen perusteella hoitaa julkista tehtävää. Tässä tarkoitettu vastuu yhteisöllä on lain mukaan kuitenkin vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu.
Kyseessä oleva vahinko ei ole yhteydessä henkilö- tai esinevahinkoon. Katujen kunnossapito tai jätehuollon järjestäminen eivät ole julkisen vallan käyttöön kuuluvia viranomaistoimintoja vaan julkisyhteisön muuta hallintotoimintaa, joten hakemuksessa tarkoitetun, henkilö- tai esivahinkoon liittymättömän ns. puhtaan taloudellisen varallisuusvahingon korvaamiseen ei kaupungilla ole lain mukaan velvollisuutta. Vahingonkorvausvaatimus kaupunkiin kohdistettuna on siten lakiin perustumaton.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vaikka kaupunki katsoo, että hakijan vahingonkorvausvaatimus on kaupunkiin kohdistettuna perusteeton, asiassa on kuitenkin pyydetty kunnossapidosta vastaavalta selvitys. Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys. Helsingissä talvihoidon piiriin kuuluvat alueet on jaettu kunnossapitoluokkiin liikenteellisen merkityksen mukaan. Tuomarinkylän kartanolle johtavat ajoradat (Tuomarinkyläntie ja Kavaleffintie) ovat vähäliikenteisiä sorapäällysteisiä ajoratoja ja niitä hoidetaan hoitoluokan III mukaisesti. Teitä ympäröi maisemaniitty ja laidunalue.
Kunnossapidosta vastaavalta saadun selvityksen mukaan kartanolle menevät tiet on aurattu ja hiekoitettu helmikuun aikana säännöllisesti yhteensä 17 kertaa. Lisäksi polanteen poistoa on suoritettu 21.2.2022, 25.2.2022 ja 28.2.2022.
Kaupungille ei ole tullut palautteita Tuomarinkylän kartanolle vievien ajoratojen kunnosta. Kaupungin tietojen mukaan Tuomarinkylän kartanolle on päässyt ajamaan eikä kaupungille ole tullut palautteita ettei kartanolle ole päässyt ajamaan. Kaupungille ei myöskään ole esitetty muita vahingonkorvausvaatimuksia liittyen kartanolle vievien ajoratojen kuntoon helmikuun 2022 ajalta.
Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsauksen mukaan tammikuun 2022 viimeisenä viikonloppuna Valtteri-myrsky toi Etelä-Suomeen runsaasti märkää lunta. Lunta kertyi parissa päivässä yleisesti parikymmentä senttiä, mutta etenkin Uudellamaalla monin paikoin enemmänkin. Valtteri-myrskyn yhteydessä Helsingin Kumpulan mittausasemalla lumensyvyys nousi 22 senttimetristä 41 senttimetriin. Tämän jälkeen helmikuussa 2022 esiintyi runsaita lumisateita. Lumipyryjen johdosta useammalla paikkakunnalla yllettiin metrin lumensyvyyteen. Helsingin Kumpulassa rekisteröitiin suurin lumensyvyyden kasvu, 35 cm vuorokaudessa. Forecan mukaan helmikuun sademäärä oli laajalti maan etelä- ja itäosassa poikkeuksellisen suuri. Sääilmiö on poikkeuksellinen silloin, kun se esiintyy tilastollisesti keskimäärin kerran 30 vuodessa tai harvemmin. Suuret sademäärät tarkoittivat suuria lumimääriä ja etelässä suurimmassa osassa helmikuun päiviä vähintään käytiin plussan puolella. Pintojen sulaminen ja uudelleen jäätyminen aiheuttivat monin paikoin ajoittain hyvinkin hankalia keliolosuhteita.
Sää- ja keliolosuhteet ovat olleet poikkeukselliset. Laki ei edellytä sitä, että kunnossapitokalusto mitoitettaisiin kaikkein poikkeuksellisimpia tilanteita varten. Missään kunnossapidon taso ei kuitenkaan saa pitkään alittaa tyydyttävää tasoa. Poikkeuksellisen säätilan aikana huolehditaan ensin liikenteellisesti keskeisistä alueista. (HE 281/2004 vp, s. 17.)
Ajoradat sijaitsevat pellon keskellä ja ovat sorapäällysteisiä, mikä reagoi routaan nopeammin kuin asfalttipäällyste. Poikkeuksellisista sää- ja keliolosuhteista johtuen ajorata on voinut vahinkoaikaan tilapäisesti alittaa sohjon ja polanteen poistamisen osalta kaupungin laatuvaatimusten tason tehdyistä kunnossapitotoimenpiteistä huolimatta. Kaupunki katsoo, ettei tilanne ole kuitenkaan ollut pitkäaikainen. Poikkeusoloista huolimatta ajoratoja on pyritty hoitamaan hoitoluokan mukaisesti.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Edellä esitetyillä perusteilla kaupunki katsoo, että hakijan vahingonkorvausvaatimus kaupunkiin kohdistettuna on perusteeton eikä kaupunki ole asiassa korvausvelvollinen.
Tämän lisäksi asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki katsoo toimineensa kadun kunnossapitovelvoitteen osalta riittävän huolellisesti poikkeukselliset sää- ja keliolosuhteet huomioiden.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 3 luku 2 §, 5 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1–4 §, 14 §
Toimivalta päätöksenteossa
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 30.12.2020 tekemän päätöksen § 53 mukaan hallinto- ja lakipalvelun lakipalvelut-yksikön päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5 000 euroa.
Lisätiedot
Jenni Leikas, valmistelija, puhelin: 09 310 34581
Päätös tullut nähtäväksi 12.04.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Helena Loikkanen, lakimies, puhelin: 09 310 24512