Valtuustoaloite, Nuorten kulttuuripassi Helsinkiin

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon: 

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää kannatettavana aloitteen esitystä kokeilla nuorten kulttuuripassin pilotointia osana koronasta palautumisen määräahoja.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta jakaa valtuutettu Lindgrenin huolen nuorten hyvinvoinnin heikkenemisestä koronapandemian aikana ja kannattaa Helsingin kulttuurielämän elpymisen tukemista monin eri keinoin.  Samalla lautakunta toteaa, että ehdotusta ei voida toteuttaa nykyisten käyttövarojen puitteissa, eikä ehdotetussa mittakaavassa ja asian valmisteluun liittyy edelleen avoimia kysymyksiä.

Tehtyjen lisäselvitysten perusteella pilotti ehdotetaan toteutettavaksi kokeiluna pääasiallisesti seuraavalla tavalla:

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala varaa vuoden 2023 koronatoipumiseen suunnatuista määrärahoista enintään 50 000 euroa jaettavaksi arviolta 500 nuorelle, iältään 19- ja 20-vuotta. Alustavan kaavailun mukaisesti yksittäinen tuki voisi olla 99 euroa ja se osoitettaisiin kulttuurisetelin muodossa. Kohdenuoret valittaisiin ja tavoitettaisiin kaupungin etsivän nuorisotyön ja Ohjaamon kautta, jolloin tuki kohdistuu eniten tukea tarvitseville nuorille.

Kulttuurisetelin alustan valintaan vaikuttaa mm. se, mikä palveluntarjoaja valitaan Helsingin kaupungin työntekijöiden kulttuuri- ja liikuntaedun toteuttamiseen. Perusteet, joilla kulttuurisetelin saajat valitaan, on esitettävä selkeästi, jotta ei rikota yhdenvertaisuussäännöksiä. Näiden perusteiden selvittäminen on edelleen käynnissä.

Helsingin nuorten kulttuurisetelin käyttöä pyritään, mikäli se on teknisesti mahdollista, suuntaamaan läsnätilaisuuksina toteutettaviin kulttuuritapahtumiin ja -tilaisuuksiin, jolloin ne kannustavat nuoria lähtemään liikkeelle ja tutustumaan Helsinkiin ja sen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Samalla on kuitenkin realistista varautua myös siihen mahdollisuuteen, että setelin käyttöä ei voi rajata yksinomaan kulttuuritapahtumiin, vaan sitä laajennettaisiin esimerkiksi muihin vapaa-ajan palveluihin.

Tämän lisäksi on otettava huomioon kulttuurisetelin vaikutus nuorten saamiin mahdollisiin tukiin ja verotukseen: Toimeentulotuessa on suojaosa 150 euroa, jonka saa kuukaudessa ansaita ilman, että se vaikuttaa toimeentulotuen määrään. Täten esimerkiksi 200 euron seteli vaikuttaisi 50 euron verran tilanteessa, jossa nuori on toimeentulotuen piirissä ja hänellä ei ole samaan aikaan muita tuloja. Jos kyse on yleisestä lahjasta, eikä ansiotyöstä saatavasta palkkiosta, on toimeentulotuessa yksin asuvalle katsottavan vähäisen avustuksen raja 50 euroa kuukaudessa. Tämä siis tilanteessa, jossa nuori saisi kaupungilta ilman vastapalvelusta rahan arvoisen lahjan. Yli 100 euron arvoinen kulttuuriseteli olisi lisäksi veronalaista tuloa.

Vuonna 2021 Helsingissä asui 19-vuotiaita 12 263 ja 20-vuotiaita 13 266. Nuorten aikuisten määrä Helsingissä on suuri, koska osa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yms. oppilaitosten opiskelijoista muuttaa virallisesti Helsinkiin. Pakollisen oppivelvollisuuden päätyttyä nuorten tavoittaminen on vaikeaa. Ohjaamon ja etsivän nuorisotyön kautta voidaan kuitenkin tavoittaa juuri niitä nuoria, joiden uskotaan hyötyvän kulttuuripalvelujen äärelle pääsemisestä eniten ja joilla saattaa olla taloudellisia, sosiaalisia tai kulttuurisia esteitä hakeutua itse kulttuurin pariin.

Pilotin aikana kerätään käyttäjiltä ja kulttuuripalveluiden tuottajilta kokemuksia mallin käyttämisestä, tuloksista, hyödyistä ja kehittämiskohteista sekä arvioidaan mahdollisen pysyvän toiminnan vaatimia resursseja.