Määräraharaamin asettaminen, vuoden 2023 talousarvio, HUS-kuntayhtymä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Sote-uudistuksen rahoitusmalli ja sen vaikutukset

Valtion rahoitus sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen on yleiskatteellista. Siitä rahoitetaan Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevat palvelut sekä HUS:n järjestämisvastuulla olevat ja järjestämissopimuksen perusteella tuottamat palvelut. Yleiskatteellinen rahoitus koostuu laskennallisesta rahoituksesta sekä siirtymätasauksesta.

Valtion yleiskatteellinen rahoituksen pohja hyvinvointialueille määräytyy lopullisesti vuosien 2021 ja 2022 tilinpäätöstietojen perusteella. Valtion rahoitus vuodelle 2023 määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvon suhteellisena osuutena valtakunnallisesta vuoden 2022 talousarviotiedoista. Mahdollinen talousarviotietojen 2022 ja tilinpäätöksen 2022 välinen ero huomioidaan kertakorvauksena hyvinvointialueiden rahoituksessa vuonna 2024.

Valtion yleiskatteellinen rahoituksen pohjaa korotetaan vuosittain kustannustason nousulla ja arvioidulla palvelutarpeen kasvulla. Kustannustason nousua ilmentää hyvinvointialueiden kustannustason indeksi. Hyvinvointialueindeksi koostuu ansiotasoindeksistä (painoarvo 60 %), kuluttajahintaindeksistä (painoarvo 30 %) sekä hyvinvointialuetyönantajan sosiaaliturvamaksusta (painoarvo 10 %). Kustannustasossa huomioidaan myös mahdolliset tehtävämuutokset. Palvelutarpeen muutoksen arviointi perustuu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL:n) kehittämän ja ylläpitämän analyysimallin (some-malli) kasvuennusteeseen. Palvelutarpeen muutokseen tehdään määräaikainen 0,2 prosenttiyksikön korotus vuosille 2023−2029, jolla on tarkoitus kattaa alueille aiheutuvia muutoskustannuksia. Vuodesta 2025 lähtien palvelutarpeen arvioidusta kasvusta huomioidaan 80 prosenttia.

Tuorein arvio hyvinvointialueiden kustannustason indeksistä vuodelle 2023 on 2,48 % ja palvelutarpeen muutoksesta 1,04 %. Palvelutarpeen muutokseen tulee 0,2 prosenttiyksikön korotus, joten vuoden 2023 laskennassa huomioitava palvelutarpeen muutos on 1,24 %. Hyvinvointialueiden rahoituksen kasvu suhteessa siirtyviin kustannuksiin on 5,14 %, josta edellä mainitut kustannustason ja palvelutarpeen muutos kattavat 3,72 %. Muu rahoituksen kasvu johtuu hyvinvointialueiden tehtävämuutoksista, joihin varattu rahoitusta julkisen talouden suunnitelman mukaisesti.

Uusimpien (5/2022) hyvinvointialueiden rahoituslaskelmien mukaan Helsingin saama kokonaisrahoitus sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin olisi 2 587 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kasvua siirtyviin kustannuksiin nähden olisi 4,6 %. Siirtyvät kustannukset on laskettu vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvona. Kasvuksi vuoden 2022 tilastoituihin sotepe-kustannuksiin muodostuu 3,15 %.

Uusimpien laskelmien perusteella Helsingin siirtyvien kustannusten ja laskennallisen rahoituksen ero on 240,9 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 saadaan tämän verran siirtymätasausta, jotta siirtyvien kustannusten ja laskennallisten kustannusten eroa ei synny. Siirtymätasaus vähenee asteittain, -10 euroa/asukas vuonna 2024 ja lopputilanteessa -100 euroa/asukas vuonna 2029. -100 euroa/asukas merkitsee nykyisellä väestömäärällä noin 66 miljoonan euron vähennystä siirtymätasaukseen.

Viimeisimmät valtion hyvinvointialueiden rahoituslaskelmat on julkaistu toukokuussa 2022. Ne perustuvat vuoden 2021 tilinpäätöksen ennakkotietoihin sekä vuoden 2022 talousarviotietoihin. Laskelmat tarkentuvat kesäkuussa 2022 kun saadaan kuntien lopulliset tilinpäätöstiedot. Lisäksi laskelmia tarkennetaan vielä syyskuussa 2022 valtion kehysriihen jälkeen. Rahoituslaskelmien keskeneräisyydestä johtuen HUS raamin laskentaan liittyy epävarmuuksia ja HUS lopullinen rahoitus määräytyy, kun on olemassa lopullinen käsitys valtion kokonaisrahoituksesta syksyllä 2022. Valtion lopullisen rahoituksen selviämisen myötä raamissa esitettyä tuottavuustavoitetta voidaan joko nostaa tai laskea.

Julkisen talouden suunnitelmassa 2022−2025 hyvinvointialueiden tehtävämuutoksina on rahoituksessa huomioitu koti- ja omaishoidon kehittäminen, vammaispalvelujen kokonaisuudistus, kansallinen mielenterveysstrategia, muut uudistukset esimerkiksi vanhuspalvelulain mukainen 0,7 henkilöstömitoitus, perusterveydenhuollon hoitotakuun tiukennus, lastensuojelun henkilöstömitoituksen vahvistaminen, julkisten palvelujen kysynnän kasvu yksityislääkärien Kela-korvauksen leikkauksien johdosta sekä oppilas- ja opiskelijahuoltolain muutokset​. Lisäksi hyvinvointialueiden rahoitukseen on tehty vähennyksiä (kansallisella tasolla 40 miljoonaa euroa) perustuen digitalisaatioon, ostopalveluihin ja kilpailuttamiseen. Valtion arvio tehtävämuutosten kustannuksista on alhaisempi kuin Helsingin oma arvio ja valtion rahoituksella ei tulla täysimääräisesti kattamaan niistä aiheutuvia kustannuksia. Rahoituksen lisäykset eivät kohdistu erikoissairaanhoitoon, joten valtion yleiskatteellisessa rahoituksessa 2023 ei ole osoitettu määrärahoja erikoissairaanhoidon tehtävämuutoksiin.

Talousarvioraamin laskennan perusteet

HUS-yhtymän perussopimuksessa on määrätty, että yhtymän taloussuunnittelu perustuu talousarvioraamiin, josta päättää HUS-yhtymän yhtymäkokous. Ensimmäinen yhtymäkokous on suunniteltu pidettäväksi 7.7.2022. Yhtymäkokouksessa tulee päättää vuoden 2023 talousarvion raamista.

Raami lasketaan jäsenmaksuosuuksien, kapitaatioperusteisten erien ja terveyskeskuspäivystyksestä maksettavan korvauksen perusteella.

HUSin ja jäsenten yhteisessä raamivalmistelussa on keskusteltu jäsenmaksuosuuksien laskennan pohjaksi asettavasta luvusta. Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuksien toteumassa johtuen koronapandemiasta. Valtion rahoitus vuodelle 2023 määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöstietojen ja vuoden 2022 talousarviotietojen keskiarvon suhteellisena osuutena valtakunnallisesta vuoden 2022 talousarviotiedoista. Perustuen valtion rahoituksen laskentaperiaatteisiin, laskennan pohjalukuna on perusteltua käyttää valtion rahoituspohjaan tilastoitua lukua 741,3 miljoonaa euroa.

HUS ennustaa vuoden 2022 toteumaksi Helsingin osalta 735 miljoonaa euroa. Helsingin talousarvioon nähden ylitys olisi noin 3,5 miljoonaa euroa ja HUS Helsingin maksuosuuteen nähden alitusta 35 miljoonaa euroa. HUS yhtymätasolla ennustetaan noin 77,7 miljoonan euron alijäämää, jonka kattamisesta Helsingin osuus olisi laskennallisesti noin 28 miljoonaa eroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymien alijäämät tulee lainsäädännön mukaan kattaa vuoden 2022 tilinpäätöksissä.

Valtion rahoituksen laskentaperiaatteet ja rahoituksen taso huomioiden Helsinki, Uudenmaan hyvinvointialueet ja HUS ovat valmistelleet mallin HUS raamin laskentaan. Laskennassa on käytetty samoja parametrejä kuin valtion yleiskatteellisen rahoituksen laskennassa. Kustannustason muutos lasketaan hyvinvointialueindeksin perusteella. Jäsenmaksuosuuden kustannustason muutos lasketaan tiliryhmittäin, jotta erilaisiin kustannuksiin voidaan kohdistaa hyvinvointialueindeksin parametreistä oikea indeksi. Palvelutarpeen muutos lasketaan väestönkasvun ja ikäryhmien vuoden 2021 toteutuneiden yksikkökustannuksien perusteella, jotka korotettu vuoden 2023 kustannustasoon.

Helsingin HUS:lle kohdentava määräraha koostuu nk. jäsenmaksuosuudesta, kapitaatioperusteisista eristä sekä terveyskeskuspäivystyksestä. Yllä kuvatuilla laskentaperiaatteilla lasketaan jäsenmaksuosuuden kasvu, johon sisällytetään myös poistot ja nettorahoituskulujen kasvu. Kapitaatioperusteiset (ensihoito, Myrkytystietokeskus, Lääkärihelikopteritoiminta, hammaslääkäreiden erikoistumis- ja perusopetus) erät sekä terveyskeskuspäivystys lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin ja arvioituun kasvuun perustuen.

Siirtymätasauksen asteittainen väheneminen sekä palvelutarpeen huomioiminen vuodesta 2025 eteenpäin 80 prosenttisesti merkitsee tuottavuuden parantamistarvetta Helsingille sekä kaupungin järjestämissä että HUS:n järjestämissä ja tuottamissa palveluissa. Tämän vuoksi HUS:lle asetetaan 1 % tuottavuusvaade toimintakuluista. Valmistelussa on tunnistettu, että tuottavuutta ei voi kohdentaa kaikkiin kustannuksiin, mutta myöskään Helsingissä ja muilla hyvinvointialueilla tuottavuuden parantamista ei voida kohdentaa kaikkiin toimintoihin.

Euromääräinen tarkastelu

Edellä mainituilla periaatteilla laskettuna HUS-yhtymän raamiksi muodostuu 762 miljoonaa euroa. Raami merkitsee 4,2 prosentin kasvua Helsingin vuoden 2022 HUS talousarviolukuun ja 3,7 % kasvua HUS:n vuoden 2022 Helsingin toteumaennusteeseen. HUS vuoden 2022 talousarvioon nähden esitetty raamiluku merkitsee noin prosentin vähenemää. Mikäli Siltasairaala huomioidaan toiminnallisena muutoksena, se kasvattaa raamia 5 miljoonaa euroa, 767 miljoonaan euroon.

Tarkasteltaessa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen saamaa kokonaisrahoitusta, HUS osuudeksi kokonaisrahoituksesta muodostuu 30 %.

Kun lasketaan kaikkien Uudenmaan hyvinvointialueiden HUS raamit samoilla periaatteilla, muodostuu HUS-yhtymän kokonaisraamiksi ilman Siltasairaalan toiminnallista muutosta 2 073 miljoonaa euroa ja Siltasairaalan toiminnallinen muutos huomioiden 2 088 miljoonaa euroa.

Jatkovalmistelu

HUS-yhtymän talousarvioraamista päätetään yhtymäkokouksessa 7.7.2022 väliaikaisen HUS-valmisteluryhmän esityksen perusteella. Raamivalmistelun aikana on tarkoitus käydä Helsingin kaupungin ja Uudenmaan hyvinvointialueiden välisiä koordinaatiokeskusteluja, joiden yhteydessä pyritään löytämään yhteinen näkemys raamin oikeasta tasosta.

Helsingin kaupungin viimekätinen kanta HUSin talousarvioraamin oikeasta tasosta vahvistetaan kaupunginhallituksessa yhtymäkokouksen toimiohjeita annettaessa.

Päätös tullut nähtäväksi 14.06.2022

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §