Peruskoulujen tarveperusteinen rahoitus, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimiala on jo pitkään pyrkinyt ehkäisemään segregaatiota jakamalla resursseja enemmän niille yksiköille, jotka toimivat haastavassa ympäristössä. Perusopetuksessa tarveperusteisella rahoituksella ehkäistään koulujen eriytymistä, vahvistetaan oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa ja kavennetaan koulujen välisiä oppimistulosten eroja.

Opetuslautakunta on päättänyt 30.8.2011 (§ 186) positiivisen diskriminaation (PD) määrärahan käyttöperiaatteista. PD-indeksi tarkistettiin viimeksi 31.5.2016 (§ 106).

Alueellisessa eriytymisessä Helsingissä on tutkimuksissa havaittu kasvua ja syvenemistä viime vuosien aikana. Alueellinen eriytyminen koskee erityisen voimakkaasti lapsiperheitä, ja lasten sosioekonominen ja etninen eriytyminen on kaupungissa syvempää kuin aikuisten. Koulut ovat tärkeä muuttoja ohjaava ja sitä kautta myös kaupunginosien eriytymiseen vaikuttava tekijä.

Perusopetuksessa on jaettu segregaatiota ehkäisevää tukea kouluille vuodesta 1999 lähtien ja vuosien varrella jakamismallia on kehitetty. Vuonna 2009 otettiin käyttöön malli, jossa taustamuuttujien yhteyttä oppimistuloksiin mallinnettiin ja saatiin aikaan kouluittaiset ennustearvot (pd-indeksit).

Nyt uusitussa mallissa siirryttiin taustamuuttujissa aluepohjaisesta tiedosta koulukohtaiseen tietoon. Aiemmin malli pohjautui oppilasalueiden väestötietoihin. Uusittu koulukohtaisiin tietoihin perustuva laskenta kuvaa koulujen tilannetta huomattavasti luotettavammin ja mallien selitysasteet paranivat selvästi aikaisemmin käytetystä mallista. Uusi perusopetuksen laskentamalli kohdistuu tarkemmin koulujen tarpeeseen.

Taustamuuttujiksi uuteen peruskoulujen tarveperusteiseen indeksiin valikoituivat korrelaatio- ja regressioanalyysin perusteella päätöskohdassa luetellut muuttujat. Oppimistulostietoina käytettiin matematiikan ja äidinkielen osaamista kartoittavia arviointeja. Tarveindeksit laskettiin erikseen ala- ja yläluokille. Laskentamalli on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.

Uuden mallin kautta suomen- ja ruotsinkielisessä perusopetuksessa tukea jaetaan ala- ja yläkouluille, joiden TP-indeksin arvo on pienempi kuin -0,4 yksikköä. Tällöin suomenkielisessä perusopetuksessa tukea saisi 31 koulua, joissa on vuosiluokkia 1–6 ja 18 koulua, joissa on vuosiluokkia 7–9. Ruotsinkielisessä palvelussa tukea saisi 5 koulua, joissa on vuosiluokkia 1–6 sekä 2 koulua, joissa on vuosiluokkia 7–9.

Tarveperusteisen rahoituksen määräraha on suomenkielisessä perusopetuksessa 3,75 miljoonaa euroa vuoden 2022 talousarviossa. Tästä rahasta kouluille jaetaan suoraan indeksin pohjalta 2,99 miljoonaa euroa. Loput 764 000 euroa jaetaan keskitetysti syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan kuten monikielisten ohjaajien palkkoihin, valmistavan opetuksen lisäresursseihin ja vuoden 2022 loppuun myös lisäresurssina psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Ruotsinkielisten koulujen määräraha on 365 000 euroa. Yksityisten sopimuskoulujen saama määräraha huomioidaan kaupungin korvauksen perusteena olevissa kustannuksissa.

Tarveindeksi-malli on toteutettu keväällä 2022 yhteistyössä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunginkanslian kaupunkitietoyksikön kanssa. Mallin ovat kehittäneet erikoistutkija Netta Mäki ja johtava asiantuntija Venla Bernelius. Kehitettyä mallia voidaan tulevina vuosina käyttää päivittämällä taustamuuttuja- ja oppimistulostietoja. Yhteiskunnan ja kaupunkirakenteen kehittyessä koko mallia olisi hyvä tarkistaa noin viiden vuoden välein.

Lapsivaikutusten sekä terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Tarveperusteinen rahoitus kohdistuu heikommassa asemassa oleviin lapsiin ja tämä vahvistaa oppilaiden mahdollisuuksien tasa-arvoa. Rahoituksella edistetään oppimistulosten kaventumista sekä hyvinvoinnin kasvua. Perusopetuksen myönteisen erityiskohtelun on todettu tutkimuksissa vaikuttaneen myönteisesti jatko-opintoihin siirtymisessä etenkin pojilla ja maahanmuuttajataustaisilla oppilailla (Silliman 2017).

Päätös tullut nähtäväksi 11.10.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.