Vahingonkorvaus, autovaurio, 1.6.2022, Mechelininkadun ja Porkkalankadun liittymä
Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin tiimipäällikön vahingonkorvauspäätöksestä 7.3.2023 § 81 (autovaurio)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hylätä kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikön vahingonkorvauspäätöksestä 7.3.2023 (81 §) tehdyn oikaisuvaatimuksen.
Muutoksenhaun kohteena oleva päätös
Kaupunkiympäristön toimialan hallinto- ja lakipalveluiden vahingonkorvaustiimin päällikkö on 7.3.2023 (81 §) päätöksellään hylännyt 1.6.2022 osoitteessa Porkkalankatu tapahtuneeseen autovaurioon liittyvän vahingonkorvausvaatimuksen. Päätös on nähtävillä kokonaisuudessaan päätöshistoriassa.
Esitetyt vaatimukset ja perusteet
Hakija on toistanut oikaisuvaatimuksessa määrältään 1 887,00 euron vaatimuksensa vahingonkorvauksesta 1.6.2022 kello 9.30 osoitteessa Porkkalankatu tapahtuneeseen autovaurioon liittyen. Hakija oli lähtenyt liikennevaloista Mechelininkadulta autojonossa kääntyen ns. Porkkalankadun rampille vasemmanpuoleisella ajokaistalla. Kääntymisen jälkeen auton vasemman puolen etu- ja takarenkaat olivat osuneet kuoppaan, ja renkaat ja vanteet olivat vaurioituneet. Hakija vaatii myös päätöksen sisältämien virheiden ja perusteettomien syytösten poistamista. Oikaisuvaatimus on kokonaisuudessaan päätöksen liitteenä ja nähtävillä lautakunnan kokouksessa.
Hakija toteaa oikaisuvaatimuksessaan muun muassa, että päällysteessä olleen reiän väistämiseen sivusuunnassa ei ollut tilaa liikenneturvallisuutta vaarantamatta viereisen kaistan vilkkaan liikenteen vuoksi. Hakija kertoo pitäneensä edellä ajaneeseen ajoneuvoon tieliikennelain edellyttämän turvavälin, mutta koska päällysteessä ollut reikä oli matala ja pinta-alaltaan melko pieni, sitä oli ollut mahdotonta havaita viistosuunnassa niin varhaisessa vaiheessa, että väistäminen olisi ollut mahdollista äkkijarrutuksellakaan turvavälin noudattamisesta huolimatta. Katuosuudella ei myöskään ole pientareita, joille olisi ollut tilaa väistää.
Hakija katsoo, että ajoneuvossa olleita matalaprofiilisia renkaita ei ole pidettävä erikoisrenkaina, kuten päätöksessä on mainittu, vaan ne ovat viranomaisten tieliikennekäyttöön hyväksymät tavanomaiset renkaat. Hakija toteaa matalaprofiilisia renkaita käytettävän yleisesti ”kaikissa keskimääräistä tehokkaammissa henkilöautoissa”. Ne ovat hakijan mukaan suunnitellut kestämään myös tavanomaista suurempia ajonopeuksia ja niiden voidaan sen vuoksi otaksua kestävän mahdollisia päällystevaurioita jopa keskimääräistä henkilöauton rengasta paremmin. Hakijan auton renkaat olivat lisäksi erinomaisessa kunnossa.
Katu ei ole hakijan mukaan täyttänyt I-luokan kadun hoitoluokan laatuvaatimusta, koska kyseessä oli vaarallinen kuoppa, johon poliisikin oli joutunut puuttumaan, eikä vain yksittäinen viivahalkeama tai vähäinen urasyvyys. Tieosuuden pinnan uusiminen toteutettiinkin myöhemmin kesällä, mikä hakijan mukaan osoittaa, että korjaustarve oli ollut olemassa ja vahinkotapahtuma siten kaupungin kunnossapidolle ennalta-arvattavissa. Kaupunki on laiminlyönyt myös tilapäisen nopeusrajoituksen alentamisen ja varoitusmerkintöjen asettamisen paikalle välittömästi tai vähintäänkin kohtuullisessa ajassa saatuaan kuopasta ilmoituksen, erityisesti ottaen huomioon ko. tiealueen erityinen merkitys liikenteelle. Kaupungin antama selitys ei ole riittävä ja tyhjentävä osoittamaan sitä, että vahinko ei olisi ollut seurausta kunnossapidossa tapahtuneesta puutteesta tai laiminlyönnistä.
Lisäksi hakija katsoo, että päätös ei täytä hallintolain 2 luvussa asetettuja hyvän hallinnon perusteita esim. hyvän kielenkäytön eli asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielen vaatimuksen. Hakija vaatii, että päätöksen sisältämät asiavirheet ja perusteettomat, vihjailevat ja virheelliset syytökset vahingonkärsijän omasta myötävaikuttamisesta on kunniaa loukkaavina, virheellisinä ja perusteettomina poistettava tai korjattava.
Perustelut
Lautakunta viittasi tiimipäällikön päätöksessä esitettyyn asiaa koskevaan selvitykseen ja saatuun lisäselvitykseen ja yhtyi tiimipäällikön asiassa antamaan päätökseen ja sen perusteluihin.
Asiassa ei ole tullut esille mitään sellaista uutta selvitystä, joka antaisi aihetta päätöksen muuttamiseen.
Hakijalle on tietopyynnön perusteella toimitettu vahinkopaikan kunnossapidon selvitys vahinkopäivältä 10.6.2022, kunnossapidon lisäselvitys vauriokohdan päällystysten historiatiedoista, vauriokohdalla suoritetuista tarkastusajoista 18.5.2022 ja 2.6.2022 sekä 1.6.2022 suoritetusta paikkauksesta (lisäselvityksen päiväys 14.3.2023) sekä vahingonkorvausvaatimukset ja asioissa tietopyyntöön vastaamiseen mennessä annetut päätökset kahden muun vahingonkorvausasian osalta, joissa kaupunkia kohtaan on myös esitetty vahingonkorvausvaatimukset Porkkalankadun varrella samoihin aikoihin, mutta eri paikoissa tapahtuneisiin rengasvaurioihin liittyen.
Tuottamusvaatimuksesta johtuen ei pelkkä vahinkotapahtuma yksinään synnytä kaupungille vahingonkorvausvastuuta. Kaupungin vastuu ei ole tuottamuksesta riippumatonta ns. ankaraa vastuuta, vaan vastuun syntymisen edellytyksenä on, että kunnossapito on tehty virheellisesti tai huolimattomasti taikka kadun kunnossapitoon kuuluvia tehtäviä on laiminlyöty. Lisäksi edellytetään syy-yhteyttä virheellisen menettelyn ja aiheutuneen vahingon välillä.
Tiimipäällikön päätös perustuu asiassa saatuun kunnossapitovastaavan selvitykseen. I-kunnossapitoluokkaan kuuluvan Porkkalankadun kuntoa on seurattu säännöllisesti ja korjaustoimenpiteitä tarvittaessa tehty. Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kohtuullinen aika lasketaan siitä, kun vaurio on havaittu kaupungin omassa tarkastuksessa tai vauriosta on saatu ilmoitus.
Saadun selvityksen mukaan kuoppa, jossa tässä asiassa tarkoitettu rengasvaurio on tapahtunut, on sijainnut ajoradan vasemmalla kaistalla, Porkkalankadun rampin alkupäässä, käännyttäessä rampille Mechelininkadulta. Selvityksen mukaan kuopan koko on ollut hakijan kuvasta arvioituna alle 0,1 m2, ja sen syvyys on ollut 2 - 5 cm. Ajoradan leveys vahinkopaikalla on 6,7 metriä, ja kaistan leveys on n. 3,5 metriä. Tiimipäällikön päätökseen on erheellisesti merkitty Porkkalanakadulta Länsiväylän alkupään liikennemäärä, jossa moottoritielle johtavat väylät ovat jo yhtyneet (57 500 ajoneuvoa/vrk). Keskimääräinen vuorokausiliikenteen määrä vahinkopaikassa Porkkalankadulla eli Mechelininkadulta johtavalla Porkkalankadun rampilla on kuitenkin ollut tätä pienempi eli 18 900 ajoneuvoa/vrk (mittaus v. 2017).
Porkkalankadulla tapahtui samoina aikoina, joskin eri kohdissa, kaksi muutakin rengasvauriota. Vuorokausiliikenteen määrä huomioon ottaen voidaan kuitenkin todeta, että myös tässä vahinkotapauksessa vaurion aiheuttanut päällysteen purkauma on kaupungin käsityksen mukaan ollut huolellista ajotapaa noudattaen autoilijoiden havaittavissa ja väistettävissä, koska vahinkoja ei ole varsin vilkkaasti liikennöidyssä kohdassa tämän enempää tapahtunut.
Vahinkopaikka sijaitsee kunnossapidon säännöllisen kulkureitin varrella ja sen ohi on suoritettu tarkkailuajoja GPS-tietojen perusteella ainakin 18.5.2022, 31.5.2022 ja 2.6.2022. Kuoppa oli paikattu ennen viimeksi mainittua tarkastusajoa jo edellisenä päivänä eli 1.6.2022 poliisilta kaupungille 1.6.2022 kello 10.04 saapuneen ilmoituksen perusteella.
Kunnossapidolta saadun lisäselvityksen mukaan ko. paikalla oli jo aikaisemmin eli 25.8.2021 havaittu 10.8.2021 tulleen asiakaspalautteen perusteella alkava kuoppa, joka kuitenkin oli tarkastuksessa todettu niin pieneksi, että se oli tuossa vaiheessa laitettu vasta tarkkailuun. Kuoppa oli sittemmin 25.8.2021 jälkeen paikattu, koska 18.5.2022 suoritetun tarkastusajon yhteydessä otetulla videolla korjattu kohta erottuu, mutta uutta korjaustarvetta ei ole ollut havaittavissa. Seuraava asiakaspalaute päällystevauriosta on kirjattu palautejärjestelmään 31.5.2022 klo 23.49. Tämän jälkeen seuraavana päivänä kuopasta on tullut edellä mainittu poliisin 1.6.2022 klo 10.04 tekemä ilmoitus. Kuoppa on paikattu kylmämassalla viivytyksettä näiden ilmoitusten jälkeen vielä samana päivänä 1.6.2022.
Lisäselvityksen mukaan Porkkalankadun ramppi oli edellisen kerran päällystetty kokonaisuudessaan vuonna 2015 ja seuraavan kerran 26.7.2022. Selvityksen mukaan tämä on normaali uudelleenpäällystyssykli kyseisellä katuluokalla.
Saadun selvityksen mukaan autossa on ollut rengasprofiililtaan 30-prosenttiset eli erittäin matalaprofiiliset renkaat. Kunnossapidolle kertyneen kokemustiedon mukaan matalaprofiiliset renkaat ja usein myös matalaprofiilisten renkaiden vanteet ovat osoittautuneet erityisen herkiksi vahingoittumaan päällysteen pienissäkin epätasaisuuksissa renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi. Ajoväylien laatuvaatimuksia ei voida asettaa tällaisten ääriarvojen mukaan, vaikka renkaat ovatkin sinänsä lailliset. Matalaprofiilisten renkaiden käyttäjien voidaan siten katsoa ottavan tietoisesti suuremman riskin.
Kaupunki katsoo tiimipäällikön päätöksen täyttävän hallintolain 2 luvussa asetetut hyvän hallinnon perusteiden mukaiset vaatimukset, mukaan lukien asiallisen, selkeän ja ymmärrettävän kielenkäytön vaatimuksen. Kaupunki arvioi mahdollisen tuottamuksellisen vahingonkorvausvelvollisuutensa olemassaoloa, esitetyn vahingon aiheuttajia sekä mahdollista syy-yhteyttä kaupungin tuottamuksen ja syntyneen vahingon välillä hakijan vaatimuksen, kunnossapidolta hankitun selvityksen ja muiden asiassa esiin tulleiden olosuhteiden ja asiaan vaikuttavien tekijöiden valossa. Se, että arviointi mahdollisesti poikkeaa hakijan näkemyksestä, ei ole osoitus siitä, että päätös olisi hyvän hallinnon perusteiden vastainen tai muutoin lainvastainen.
Kaupunki katsoo toimineensa kunnossapidon osalta kyseisen yksittäisen päällystevaurion korjauksessa huolellisesti. Alueella on suoritettu säännöllistä tarkastusajoa, ja matala purkauma on paikattu viivytyksettä sen jälkeen, kun siitä on saatu tieto. Edellä esitetyillä ja muutoin tiimipäällikön päätöksessä esitetyillä perusteilla kaupunki katsoo, että se ei ole laiminlyönyt kunnossapitovelvoitettaan eikä siten ole asiassa vahingonkorvausvelvollinen.
Lopputulos
Helsingin kaupunki ei ole vahingonkorvauslain nojalla vastuussa hakijan ajoneuvon vaurioista. Vahingonkorvaustiimin päällikön päätös ei ole hallintolain mukaisten hyvän hallinnon perusteiden tai muutoin lainvastainen.
Kaupunkiympäristölautakunta katsoi, että vahingonkorvaustiimin päällikön päätöstä ei ole syytä muuttaa.
Sovellettu lainsäädäntö
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kuntalain (410/2015) 137 §:n mukaan kunnan viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua. Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Tässä tapauksessa oikaisuvaatimuksen on tehnyt asianosainen.
Kuntalain 134 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus tehdään toimielimen alaisen viranomaisen päätöksestä asianomaiselle toimielimelle. Kuntalain 138 §:n mukaisesti oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätös on lähetetty hakijalle tiedoksi e-kirjeitse 10.3.2023. Oikaisuvaatimus kaupunkiympäristölautakunnalle on saapunut 13.3.2023 eli säädetyssä määräajassa.
Kaupunkiympäristön toimiala Hallinto Hallinto- ja lakipalvelut Lakipalvelut Vahingonkorvaustiimi Tiimipäällikkö 07.03.2023 § 81
Päätös
Lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päätti hylätä hakijan vahingonkorvausvaatimuksen.
Päätöksen perustelut
Hakijan esittämät vaatimukset ja perusteet
Hakija on 19.8.2022 esittänyt kaupungille määrältään 1 887,00 euron vahingonkorvausvaatimuksen. Vaatimuksen mukaan hakija oli 1.6.2022 klo 9.30 lähtenyt liikkeelle liikennevaloista Mechelininkadulta Porkkalankadulle autojonossa, ja käännöksen jälkeen hakijan auto osui syvään kuoppaan. Vaatimuksen mukaan hakijan auton vasemman puolen etu- ja takarenkaat menivät rikki kuoppaan ajon seurauksena, ja lisäksi hakijan auton vanteet vaurioituivat. Vaatimuksen mukaan tien pinta oli vahinkohetkellä märkä ja sää oli poutainen.
Sovellettavat säännökset
Kunnossapitolaki edellyttää kaupunkia pitämään kadut liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Kunnossapidon tason määräytymisessä otetaan huomioon kadun liikenteellinen merkitys, liikenteen määrä, säätila ja sen ennakoitavissa olevat muutokset, vuorokaudenaika sekä eri liikennemuotojen tarpeet sekä terveellisyys, liikenneturvallisuus ja liikenteen esteettömyys.
Kadun kunnossapito käsittää muun muassa katurakenteiden kunnossapidon, kuten rikkoutuneen päällysteen korjaamisen tai uudelleen päällystämisen.
Kunnossapitolain mukaan kunta voi antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten kadun ja yleisten alueiden kunnossapito talvella, muu kunnossapito sekä puhtaanapito on laissa asetetut velvollisuudet ja paikalliset olot huomioon ottaen hoidettava. Määräykset voivat koskea mm. suoritusaikaa sekä katujen ja yleisten alueiden jaottelua tavoitetason mukaan eri kunnossa- ja puhtaanapitoluokkiin.
Helsingissä kadut ja kevyen liikenteen väylät jaetaan kolmeen hoitoluokkaan katuluokituksen sekä väylän vilkkauden mukaan. Pääkadun ja erittäin vilkkaan liikenteen väylän (I-luokan kadun) päällysteessä voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen. Kokoojakadun ja vilkasliikenteisen kevyen liikenteen väylän (II-luokan kadun) päällysteessä voi olla lieviä vaurioita ja se voi olla kulunut, mutta urasyvyys ei saa olla huomattava. Tonttikadun ja vähäliikenteisen kevyen liikenteen väylän (III-luokan kadun) päällysteessä sallitaan vaurioita kohtuullisin määrin, mutta ne eivät saa aiheuttaa vaaratilanteita.
Porkkalankatu on pääkatu ja luokiteltu I-luokan kunnossapidettäviin väyliin.
Vahingonkorvausvastuun edellytykset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta.
Kadun kunnossa- ja puhtaanapitoon liittyvä vahingonkorvausvastuu perustuu lähtökohtaisesti tuottamukselle eli kadun kunnossapitovelvollisen on vahingonkorvausvastuun syntymiseksi täytynyt syyllistyä laiminlyöntiin, huolimattomuuteen tai virheelliseen menettelyyn. Lisäksi edellytetään, että toiminnan tai laiminlyönnin ja syntyneen vahingon välillä on syy-yhteys.
Kadun kunnossapitovelvollinen vapautuu vahingonkorvausvastuustaan osoittamalla, että kunnossapito on hoidettu asianmukaisesti tai että vallinneet olosuhteet ovat tehneet kunnossapitotyöt hyödyttömiksi tai että kunnossapidosta huolehtiminen olisi vahinkohetken olosuhteissa ollut ylivoimaista.
Jos vahingon kärsineen puolelta on myötävaikutettu vahinkoon tai jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut vahingon syynä, voidaan vahingonkorvausta kohtuuden mukaan sovitella tai evätä kokonaan.
Asiassa saadut tiedot ja selvitykset
Vahinkopaikan kunnossapitotoimenpiteistä on pyydetty selvitys alueen kunnossapidosta vastaavalta. Saadun selvityksen mukaan kuoppa on sijannut ajoradan vasemmalla kaistalla. Hakijan toimittaman valokuvan perusteella arvioituna kuopan koko on ollut noin 0,1 m², ja sen syvyys on ollut 2-5 cm. Ajoradan leveys vahinkopaikalla on 6,7 m, josta kaistan leveys on noin 3,35 m. Liikennemäärä vahinkopaikalla on noin 57 500 ajoneuvoa vuorokaudessa.
Vahinkopaikka sijaitsee kunnossapidon säännöllisen kulkureitin varrella. Vahinkopaikan tarkkailun viimeisimmän GPS-tiedon päivämäärä ennen vahinkoa on 18.5.2022. Kyseisestä tarkkailuajosta on videotallenne, jossa minkäänlaista kuoppaa tai muuta ajoradan päällysteen korjaustarvetta ei ole havaittavissa.
Kuopasta on tullut yksi ilmoitus 31.5.2022 klo 23.49 kaupungin palautejärjestelmään. Poliisi on ilmoittanut kunnossapidon päivystykseen kuopasta vahinkopäivänä 1.6.2022 klo 10.04, ja kuoppa on paikattu kylmämassalla viivytyksettä samana päivänä.
Olosuhteiden huomioonottaminen ja muut asiaan vaikuttavat tekijät
Ajoneuvon kuljettajan on tieliikennelain mukaan noudatettava olosuhteiden edellyttämää huolellisuutta ja varovaisuutta vaaran ja vahingon välttämiseksi. Ajoneuvon nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liikenneturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu sekä muut olosuhteet. Ajoneuvo on kyettävä hallitsemaan kaikissa liikennetilanteissa. Ajoneuvo on voitava pysäyttää edessä olevan tien näkyvällä osalla ja kaikissa ennakoitavissa tilanteissa.
Hakijan autossa on ollut erittäin matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa. Erikoisrenkaiden käyttäjien voidaan katsoa ottavan tietoisen riskin.
Yhteenveto ja johtopäätökset
Pelkkä vahinkotapahtuma ei yksinään aiheuta kaupungille korvausvastuuta. Kaupungin vahingonkorvausvastuu konkretisoituu vain, mikäli kaupunki on laiminlyönyt velvollisuuttaan pitää katu liikenteen tarpeiden edellyttämässä tyydyttävässä kunnossa. Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta ei sääntele tyhjentävästi kunnossa- ja puhtaanapidon tapoja tai laatuvaatimuksia. Katupäällysteiden laatuvaatimuksista mittayksiköissä (cm) ei ole olemassa kaupunkia sitovaa lakia tai normia. Kadunpitäjänä kunta määrittelee yleisen katujen kunnossapidon palvelutason ja siihen liittyvät laatuvaatimukset. Kaupunki on antanut sanalliset määreet laatuvaatimusten tulkinnalle hoitoluokitusten kuvauksissa. Vahinkopaikan, joka kuuluu hoitoluokkaan I eli pääkatuihin, päällysteessä laatuvaatimusten mukaan voi olla yksittäisiä viivahalkeamia ja urasyvyys saa olla vähäinen.
Kaupungilla on oltava kohtuullinen aika korjata päällystevauriot myös I-luokan kaduilla, sillä katuja ei voida pitää reaaliaikaisesti kaikilta osin hoitoluokan edellyttämässä kunnossa. Kaupungilla on mahdollisuus korjata päällystevaurio vain, jos se havaitaan tarkastusten yhteydessä tai jos tienkäyttäjä ilmoittaa siitä kaupungille. Kuoppa on paikattu viivytyksettä vahingon jälkeen kylmämassalla, kun kunnossapito on saanut tiedon siitä.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan rajoittaa tai se voidaan evätä, jos vahingonkärsijä on itse myötävaikuttanut vahinkoon. Hakijan ajoneuvossa on ollut matalaprofiiliset renkaat, jotka ovat renkaan ohuemman ilmatilan vuoksi erityisen herkkiä vahingoittumaan ja muodostavat suuremman riskin myös vanteen vahingoittumiselle ajoradan epätasaisuuksissa. Lisäksi vahinko on tapahtunut päivällä valoisaan aikaan, ja kaistalla on ollut tilaa väistää kuoppa. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella voidaan todeta, että päällystevaurio on ollut havaittavissa ja väistettävissä.
Asiassa saatujen selvitysten perusteella kaupunki on ryhtynyt toimenpiteisiin ilman aiheetonta viivästystä. Kaupunki katsoo toimineensa huolellisesti ja ettei se ole laiminlyönyt kunnossapitolain mukaisia velvollisuuksiaan, eikä näin ollen ole asiassa korvausvelvollinen.
Sovelletut oikeusohjeet
Vahingonkorvauslaki (412/1974) 2 luku 1 §, 6 luku 1 §
Laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978) 1 - 4 §, 14 §
Tieliikennelaki (729/2018) 3 §, 5 §
Toimivalta päätöksenteossa
Kaupunkiympäristön toimialajohtajan 19.12.2022 tekemän päätöksen § 45 mukaan hallinto- ja lakipalveluiden lakipalvelut-yksikön vahingonkorvaustiimin päällikkö päättää toimialaa koskevasta vahingonkorvauksesta silloin, kun vahingonkorvausvaatimuksen määrä on enintään 5.000 euroa.
Lisätiedot
Eeva-Maria Mattila, valmistelija, puhelin: 09 310 34957
Päätös tullut nähtäväksi 22.05.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.
Hallinto-oikeus ei kuitenkaan tutki kysymystä kunnan korvausvelvollisuudesta tai korvauksen määrästä. Vahingonkorvausasiassa toimivaltainen tuomioistuin on yleinen alioikeus.
Valitusoikeus
Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.
Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Valitusaika
Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusperusteet
Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että
- päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
- päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
- päätös on muuten lainvastainen.
Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.
Valitusviranomainen
Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
00520 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Radanrakentajantie 5 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
00580 HELSINKI | |
Faksinumero: | 029 56 42079 |
Käyntiosoite: | Sörnäistenkatu 1 |
Puhelinnumero: | 029 56 42000 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa on ilmoitettava:
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös)
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset)
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.
Valitukseen on liitettävä:
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen
- selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Inkeri Lehmusoksa, tiimipäällikkö, puhelin: 09 310 22794