Östersundomin katujen talvikunnossa- ja puhtaanapidon ottamisesta kaupungin tehtäväksi, kaupunkiympäristön toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kunnossapitolain (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978) 8 §:n ja 13 §:n mukaan kunta voi päätöksellään ottaa huolehtiakseen tontinomistajalle 4 §:n ja 10 §:n mukaan kuuluvista kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävistä. Karhusaari-seura ry sekä Landbon Omakotiyhdistys ry ovat 13.12.2021 päivätyssä aloitteessaan esittäneet Östersundomin suurpiirissä tehtävien siirtämistä kaupungin hoidettavaksi.

Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kunta voi periä huolehtiakseen ottamistaan kunnossapito- ja puhtaanapitotehtävistä aiheutuneet kustannukset alueen yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Kustannukset peritään vuotuisella kiinteistökohtaisella kunnossapitomaksulla, jonka perustana olevan taksan kaupunki hyväksyy kunnossapitolain 14 b §:n 5 momentin nojalla. Liitteen 1 perusteella Östersundomissa on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön sama taksa kuin muualla esikaupungissa. Kunnossapitomaksut ovat voimassa 1.1.2023 alkaen toistaiseksi.

Taustaa

Tontinomistajan ja kaupungin välisestä tehtäväjaosta katujen talvikunnossa- ja puhtaanapidossa on säädetty kunnossapitolaissa (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978). Kunnossapitolain 1 §:n 1 momentin mukaan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin tai muun alueen omistajalle. Kunnossapitolain 1 §:n 3 momentin mukaan se, mitä on 1 momentissa säädetty kiinteistönomistajasta ja kiinteistöstä, koskee vastaavasti tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä.

Kunnossapitolain 4 §:n mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta. Kunnossapitolain 10 §:n mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä.

Talvikunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuuksien lisäksi kunnossapitolain 5 §:n mukaan tontinomistajan on ilmoitettava kaupungille tai poliisille puhtaanapitovastuualueellaan havaitsemistaan liikennettä vaarantavista rakenteellisista puutteista sekä varoitettava liikennettä tarvittavin väliaikaisin toimin.

Kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mukaan kaupunki voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Kaupungin ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kaupungille.

Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kaupunki voi periä huolehtiakseen ottamistaan tehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Kustannukset peritään kiinteistökohtaisella kunnossapitomaksulla, jonka perustana olevan taksan kaupunki hyväksyy kunnossapitolain 14 b §:n 5 momentin nojalla.

Helsingissä suurin osa tontinomistajalle kuuluvista katujen talvikunnossa- ja puhtaanapitotöistä on otettu kaupungin niin kutsuttuun kokonaisvastuuhoitoon esikaupunkialueilla kaupunginhallituksen päätöksellä 12.11.2001 § 1493. Vuonna 2015 kokonaisvastuuhoitoon siirryttiin Pasilan, Kumpulan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueilla (yleisten töiden lautakunnan päätös 17.3.2015 § 129) ja vuonna 2016 Laakson, Meilahden, Ruskeasuon ja Taka-Töölön alueilla (yleisten töiden lautakunnan päätös 26.4.2016 § 167). Vuonna 2019 Katajanokalla tontinomistajan kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät otettiin osittain kaupungin vastuulle kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöksellä 22.8.2019 § 76.

Liikenne- ja katusuunnittelupäällikön päätöksellä 1.10.2021 § 113 (HEL 2021-010691) on päätetty eräiden esikaupunkialueilla sijaitsevien hiljaisten tonttikatujen yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien muuttamisesta jalkakäytäviksi. Muutos vaikuttaa olennaisesti tontinomistajan kunnossapitovastuisiin Östersundomin alueella. Yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän muuttaminen jalkakäytäväksi muuttaa talvikunnossapitovastuita siten, että jatkossa jalkakäytävien talvikunnossapito olisi tontinomistajien vastuulla. Alueen siirtyessä kokonaisvastuuhoidon piiriin kaupunki ottaa tontinomistajien tehtävät hoitaakseen.

Aloite Östersundomin kokonaisvastuuhoidosta

Karhusaari-seura ry sekä Landbon Omakotiyhdistys ry ovat 13.12.2021 (HEL 2021-014447) päivätyssä aloitteessaan esittäneet kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle Östersundomin ottamista katujen kunnossa- ja puhtaanapidon osalta kokonaisvastuuhoidon piiriin.

Aloite pohjautuu katu- ja liikennesuunnittelupäällikön 1.10.2021 § 113 päätökseen esikaupunkialueiden yhdistettyjen pyöräteiden ja jalkakäytävien muuttamisesta jalkakäytäviksi. Muutoksen myötä tontinomistajien kunnossapitovastuut muuttuvat olennaisesti. Aloitteen tekijät vetoavat tontinomistajien tasapuoliseen kohteluun Helsingin esikaupunkialueilla ja kunnossapidon laatutason varmistamiseen.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan yleisten alueiden kunnossapitoyksikön Östersundomin alueen vastaava projektinjohtaja vastasi aloitteeseen 4.1.2022. Vastauksessa todettiin, että päätös Östersundomin kokonaisvastuuhoitoon ottamisesta viedään rakennusten ja yleisten alueen jaoston käsittelyyn syksyn 2022 aikana siten, että päätös astuisi mahdollisuuksien mukaan voimaan ennen talvikautta 2022–2023.

Perustelut koskien tontinomistajien talvikunnossa- ja puhtaanapitotehtävien ottamista kaupungin huolehdittavaksi

Katujen talvihoito- ja puhtaanapitotehtävien tarkoituksenmukainen järjestäminen ja yhdenmukaisen laatutason saavuttaminen sekä pyrkimys tontinomistajien tasapuoliseen kohteluun puoltavat talvihoito- ja puhtaanapitotehtävien ottamista kaupungin huolehdittavaksi. Pitkäaikaisten kokemusten mukaan kaupungin vastuulle otetuilla alueilla saavutetaan seuraavia hyötyjä:

• Moninkertainen lumenkäsittely aurauksen yhteydessä vähenee, kun lumi voidaan aurata tarkoituksenmukaisesti koko katualueella.
• Tontinomistajien vastuu jalkakäytävillä tapahtuvista liukastumistapaturmista pääosin lakkaa.
• Jalkakäytävien talvihoidon laatu yhdenmukaistuu eikä ole riippuvainen tonttikohtaisesta vastuunotosta.
• Alueiden katujen puhtaanapitotyöt voidaan hoitaa koneellisesti systemaattisesti ja tehokkaasti, jolloin muun muassa katupölyongelmat vähenevät.

Kokonaisvastuuhoitoalueella tontinomistajan vastuulle jäävät tonttia vierustavien sadevesikourujen talvikunnossapito sekä tontille johtavan kulkutien kunnossapito, johon sisältyy myös tonttien sisäänajokohtien avaaminen lumen aurauksen jälkeen. Lisäksi tontinomistajalla säilyvät edelleen kunnossapitolain 5 §:n mukaiset velvollisuudet kadun sillä osalla, jonka puhtaanapitovastuu siirtyy kaupungille.

Kunnossapitolain mukaiset velvollisuudet koskevat vain asemakaava-alueella olevia katuja, jotka on luovutettu tai katsottava luovutetuksi yleiseen käyttöön katuna (kunnossapitolain 1 § ja 2 §). Tontinomistajille kuuluvat tehtävät voidaan siis ottaa kokonaisvastuuhoitoon vain niiltä kaduilta, jotka 1) sijaitsevat asemakaava-alueella ja 2) on luovutettu tai katsottava luovutetuksi yleiseen käyttöön. Vastaavasti myös kunnossapitomaksu voidaan periä vain tällaisten katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Kokonaisvastuuhoitoon ei siis oteta esimerkiksi yksityistielain (560/2018) mukaisia yksityisteitä.

Östersundomin suurpiirin alueella on voimassa rakennuslain (370/1958) voimassaoloaikana vahvistettuja rakennuskaavoja. Nämä rakennuskaavat ovat voimassa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, jäljempänä myös MRL) mukaisina asemakaavoina (MRL 213 §).

Maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana katu on katsottu luovutetuksi yleiseen käyttöön, kun katu tai kadun osa tyydyttää asemakaavan mukaisen toteutuneen maankäytön tarpeen ja sitä koskeva kunnan päätös eli kadunpitopäätös on tehty (MRL 86.3 §). Katu voi olla kadunpidon piirissä myös ilman eri päätöstä, jos se on ennen maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa aikaisemman lainsäädännön nojalla luovutettu yleiseen käyttöön ja on yleisessä käytössä (MRL 219 §).

Tällä päätöksellä otetaan kokonaisvastuuhoitoon ainoastaan kadut, joista on tehty tai tullaan tekemään voimassa olevan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kadunpitopäätös. Maankäyttö- ja rakennuslakia edeltäneen lainsäädännön nojalla yleiseen käyttöön luovutetut kadut eivät siis siirry kokonaisvastuuhoitoon suoraan tämän päätöksen myötä. Tällaiset kadut voivat kuitenkin siirtyä kokonaisvastuuhoidon piiriin myöhemmin, jos niistä tulevaisuudessa tehdään kadunpitopäätökset. Kadut, joille on päätöshetkellä tehty kadunpitopäätös ja jotka siirtyvät kokonaisvastuuhoitoon suoraan tämän päätöksen myötä, on esitetty liitteen 1 sivuilla 1-2.

Kokonaisvastuuhoitoa koskeva päätös kattaa Östersundomin suurpiirin kokonaisuudessaan. Kokonaisvastuuhoidon piiriin tulevat kuulumaan myös sellaiset Östersundomin alueet, joille vahvistetaan asemakaava ja tehdään kadunpitopäätökset tämän päätöksen tekemisen jälkeen. Kunnossapitomaksua koskeva maksuvelvollisuus alkaa silloin kadunpitopäätöksen tekemisen jälkeen. Kadunpitopäätöksestä ilmoitetaan erikseen kadun varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille maankäyttö- ja rakennuslain 87 §:n mukaisesti.

Kunnossapitomaksun määräytymisperusteet

Kunnossapitomaksun perustana ovat Östersundomin suurpiirin tontinomistajien velvoitteiden hoitamisesta syntyvät kustannukset. Kustannustiedot perustuvat kaupunkiympäristötoimialan yleisten alueiden kunnossapitoyksikön vuoden 2021 budjetin talvikunnossa- ja puhtaanapidon toteumiin. Kustannukset jyvitetään tontinomistajille kokonaisvastuuhoidon piirissä olevien kaavayksiköiden yhteenlasketun pinta-alan ja käytetyn kerrosalan perusteella liitteen 1 laskelman (sivut 3-5) mukaisesti. Laskelmassa käytetyt pinta-alatiedot perustuvat kaupungin kuntarekisterin tietoihin. Tontinomistajilta laskutettavat kokonaiskustannukset jaetaan kiinteistöjen kesken puoliksi yhteenlasketun kaavayksiköiden pinta-alan ja puoliksi yhteenlasketun käytetyn kerrosalan perusteella.

Liitteen 1 laskelman (sivut 3-5) mukaan tontinomistajien velvoitteiden hoitamisesta syntyvät kustannukset saataisiin katettua, jos Östersundomin alueelle määritettäisiin oma taksansa, joka poikkeaisi jo olemassa olevasta esikaupunkialueen taksasta. Östersundomissa on kuitenkin perusteltua käyttää samaa taksaa kuin muualla esikaupungissa, koska Östersundomin asemakaavoitetut alueet eivät kunnossa- ja puhtaanapitotöiden vaikeuden kannalta eroa olennaisesti muista alueista esikaupunkialueen sisällä. Esikaupungin taksa-alue sisältää jo nykyisin rakenteeltaan Östersundomin kaltaisia alueita, mikä puoltaa Östersundomin sisällyttämistä osaksi esikaupungin taksa-aluetta. Esikaupungin taksalla saadaan katettua suurin osa Östersundomin kustannuksista. Yhteisen taksan käyttäminen myös sujuvoittaa käytännön laskutustyötä.

Edellä esitetyin perusteluin Östersundomissa kustannukset jyvitetään tontinomistajien kesken samalla laskukaavalla kuin muualla esikaupungissa seuraavan laskukaavan mukaan:

Kiinteistökohtainen kunnossapitomaksu (euroa/vuosi) = 0,123 · käytetty kerrosala (m²) + 0,052 · tontin pinta-ala (m²).

Esimerkiksi tyypillisellä östersundomilaisella kiinteistöllä, jonka käytetty kerrosala on 250 m² ja kaavayksikön pinta-ala 1350 m², vuosittaisen kunnossapitomaksun arvonlisäverollinen suuruus on 125,18 euroa. Jos Östersundomissa käytettäisiin omaa taksaansa, kunnossapitomaksun suuruus olisi samalla kiinteistöllä 171,24 euroa.

Laskutuksessa käytetyt pinta-ala- ja haltijatiedot perustuvat kaupungin kuntarekisterin tietoihin. Kokonaisvastuuhoito koskee ainoastaan asemakaava-alueella olevia yleiseen käyttöön luovutettuja katuja. Siten myös maksuvelvollisuus koskee ainoastaan yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen tontinomistajia.

Vuorovaikutus Östersundomin asukkaiden ja toimijoiden kanssa

Kunnossapitolain 8 a §:n mukaan ennen 8 §:ssä tarkoitettua järjestelyä koskevan päätöksen tekemistä on päätösehdotuksen pitämisestä julkisesti nähtävänä ilmoitettava kaupungin ilmoitustaululla ja vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi päätösehdotuksesta on tontinomistajille annettava tieto kirjeitse. Muistutus ehdotuksesta on jätettävä kunnalle 14 päivän kuluessa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tiedoksisaamisesta.

Kokonaisvastuuhoitoon siirtymisestä on ilmoitettu Suomen Omakotiliitto ry:lle, Landbon omakotiyhdistys ry:lle, Östersundom-seura ry:lle ja Karhusaari-seura ry:lle, joilta asiaan on pyydetty mahdollista kannanottoa.

Tästä ehdotuksesta on tiedotettu Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa 29.9.2022. Tiedotekirjeet tontinomistajille ja yhdistyksille on toimitettu postille 27.9.2022. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 4.10.-18.10.2022 välisen ajan kaupungin Internet-sivuilla: https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/(Linkki johtaa ulkoiseen palveluun). Määräaikaan mennessä saapui 18 muistutusta.

Muistutusten käsittely

Muistutukset käsitellään aihekokonaisuuksittain, koska muistutuksissa on monessa kohdin nostettu esiin samoja asioita. Kaikki muistutuksissa esiin nostetut eri näkökulmat on kuitenkin huomioitu esittelijän vastauksissa.

Kunnossapitomaksun määräytyminen

Kunnossapitomaksun määräytymisperusteet on useassa muistutuksessa koettu epäoikeudenmukaisiksi. Östersundomin sisällä on alueellisia eroja, kuten Karhusaaren pohjoisosa, jossa ei ole jalkakäytäviä ja tontit ovat suurikokoisempia, minkä takia muistuttajat kokevat joutuvansa eteläosan kunnossapidon maksajiksi. Muistutuksissa tiedustellaan, tuleeko samanlainen maksu voimaan kaikilla Helsingin alueilla vai kohdistetaanko rahankeräys vain tietylle alueelle.

Tulevan kunnossapitomaksun suuruus koetaan kohtuuttoman suureksi kaupungin suorittaman työn laatuun nähden. Eräässä muistutuksessa verrattiin yksityisesti auratun tien lyhyempää vasteaikaa kaupungin auraaman kadun pidempään vasteaikaan. Kaupungin työn laatutaso olisi yhdenmukainen, mutta huonompi kuin nykyisin yksityisesti hoidetuilla väylillä. Kunnossapitomaksulle on esitetty enimmäissuuruutta, joka määräytyisi alueelle tyypillisen tontin koon mukaan. Tyypillinen tonttikoko on muistuttajan mukaan 5000 neliömetriä.

Kunnossapitomaksun määräytyminen tontin pinta-alan ja rakennusten kerrosalan mukaan ei ole koettu vastaavan riittävän hyvin toteutunutta käyttöä tai toteutuneita kustannuksia, joita kaupungille aiheutuu kiinteistölle kuuluvien vastuiden hoitamisesta. Muistuttajien mukaan kunnossapitolain 14 b §:n alkuperäinen tarkoitus on, että kunnossapitomaksua peritään vain niiltä, jotka hyötyvät jalkakäytävistä ja niiden kunnossapidosta. Maksun määräytymisperustetta on ehdotettu muutettavaksi samankaltaiseksi kuin jätemaksulla, joka perustuu jäteastioiden määrään ja tyhjennyskertoihin. Tällainen vastaava suoriteperusteinen kunnossapitomaksu olisi verrannollinen saatuun hyötyyn.

Muistutuksissa kunnossapitomaksun alueellisen laskutusperiaatteen takia se nähtiin kiinteistöveroon rinnastettavana veronluonteisena maksuna, minkä takia asia tulisi käsitellä kiinteistöveron korotuksena. Koska ennen voimassa ollut katumaksu oli muutettu osaksi kiinteistöveroa, yksi muistuttaja on tulkinnut nykyisen kiinteistöveron sisältävän kunnossapitomaksun.

Esittelijän vastaus

Kunnossapitomaksulla ei suoraan kateta juuri niitä kustannuksia, jotka syntyvät maksajan kiinteistön kohdalla olevan kadun hoitamisesta kaupungin laatuvaatimusten mukaisesti. Tasapuolisuuden vuoksi kaikkia hoidettavan alueen kiinteistöjä laskutetaan - myös niitä, joiden tontin kohdalla ei ole jalkakäytävää tai joiden tontti ei rajoitu suoraan katuun. Kiinteistöille kuuluvat kustannukset ositetaan kiinteistökohtaisiksi kunnossapitomaksuiksi kokonaisvastuuhoidon piirissä olevien alueiden kiinteistöjen tonttien pinta-alan ja käytetyn kerrosalan perusteella, sen sijaan, että käytettäisiin esimerkiksi tontin katuun rajautuvan sivun pituutta. Laskentatavan perusteluna on erilaisten tonttien (jalkakäytävä kolmella puolella, jalkakäytävättömät tontit, omakotitontit, rivi- ja kerrostalotontit, kulmatontit, kirvesvarsitontit, takatontit, teollisuustontit ynnä muiden) mahdollisimman tasapuolinen kohtelu. Kaikki alueella asuvat ja liikkuvat kuitenkin käyttävät alueen katuja ja jalkakäytäviä. Kokonaisvastuuhoidon kunnossapitomaksu on käytössä myös muilla Helsingin kokonaisvastuuhoitoalueilla, ja sen laskentaperiaate on sama kaikilla alueilla. Östersundomin suurpiirin kunnossapitomaksulle ei yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla voi määrittää enimmäissuuruutta, koska sellaista ei ole määritetty muillekaan kokonaisvastuuhoidossa oleville alueille.

Kunnossapitomaksua peritään vain asemakaavoitettujen, yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta. Östersundomin suurpiirin alueella asemakaava-alueiden mediaanikaavayksikön pinta-ala on 1 350 m². Laskennassa ei siis ole mukana asemakaavoittamattomien alueiden kiinteistöjen pinta-aloja.

Vanha katumaksulaki kumottiin kiinteistöverolain myötä vuoden 1993 alussa. Samana vuonna kunnossapitolakiin tehtiin muutos, joka antaa kunnalle mahdollisuuden periä kiinteistöille kuuluvien kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien hoitamisesta syntyvät kustannukset kiinteistöiltä. Helsingissä kustannukset peritään kunnossapitomaksun muodossa.

Nähtävillä pitämisestä tiedottaminen

Useassa muistutuksessa nostettiin esiin ongelmia päätösehdotuksen nähtävilläpitoa koskevassa tiedottamisessa. Kaupungin verkkosivuilla ja sanomalehdissä julkaistuissa ilmoituksissa, tontinomistajille lähetetyssä saatekirjeessä ja päätösesitystekstissä oli nähtävilläpitoajaksi ilmoitettu 3.10.-17.10.2022 ja ruotsinkielisessä saatekirjeessä 3.10.-10.10.2022. Ilmoitus oli kuitenkin julkaistu verkkosivuilla vasta 4.10.2022, ja ehdotus oli nähtävillä 18.10.2022 asti. Monessa muistutuksessa oli myös tuotu esiin postinkulun hitaus. Yhdessä muistutuksessa oli lisäksi nostettu esiin, että kuulutus ei ollut luettavissa sanomalehtien digiversioissa.

Esittelijän vastaus

Tontinomistajille ilmoitettu 3.10.-17.10.2022 oli alkuperäinen suunniteltu nähtävilläpitoaika, mutta teknisen virheen takia päätösehdotus pystyttiin julkaisemaan kaupungin verkkosivuilla vasta 4.10.2022. Ruotsinkieliseen saatekirjeeseen oli valitettavasti jäänyt virheellinen nähtävilläpitoaika, jossa viimeinen nähtävilläpidon päivämäärä 10.10.2022 oli erehdyksessä jäänyt päivittämättä lopullisen aikataulun mukaiseksi.

Päätösehdotus on kuitenkin ollut nähtävillä kaupungin internet-sivuilla 14 vuorokautta 4.10.-18.10.2022 välisenä aikana. Lisäksi päätösluonnokseen oli kirjoitettu, että siihen on mahdollista antaa muistutuksia 14 vuorokauden kuluessa joko nähtäville asettamisen tai kirjeen vastaanottamisen jälkeen. Alueen kiinteistönomistajat ovat saaneet päätösehdotuksesta tiedon kunnossapitolain edellyttämällä tavalla kirjeitse. Kiinteistönomistajien kohdalla 14 päivän muistutusaika on alkanut kulua kirjeen tiedoksisaamisesta, jos kirje on saapunut vastaanottajalle nähtävilläpidon alkamisen jälkeen. Ehdotuksen nähtävilläpidon ajankohdalla ei ole siis ollut vaikutusta kiinteistönomistajien muistutusajan alkamiseen.

Kunnossapitolain mukaan nähtävilläpidosta on ilmoitettava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Ilmoitus on ollut luettavissa Helsingin Sanomien ja Hufvudstadsbladetin painetuissa lehdissä ja näköispainoksissa 29.9.2022. Näköispainokset ovat myös kyseisten sanomalehtien digilehtien tilaajien luettavissa.

Vuorovaikutus

Päätösvalmistelun vuorovaikutuksen puutetta on kritisoitu muistutuksissa. Muistutusmenettely on tulkittu lähinnä nimelliseksi tavaksi vaikuttaa päätösesityksen sisältöön. Päätösesitysluonnosta ei ole valmisteltu vuorovaikutuksessa asianosaisten kanssa. Kun kysymyksessä on merkittävä maksuvelvollisuuden asettaminen, muistutuksen tekijät ovat pitäneet menettelyä hyvän hallintotavan vastaisena.

Esittelijän vastaus

Kunnossapitolain 8 a §:n ja 13 §:n mukaan päätösehdotuksesta, jolla kunta ottaa tontinomistajien tehtäviä huolehtiakseen, on annettava tieto alueen tontinomistajille. Tiedoksianto voi tapahtua tavallisella kirjeellä. Ehdotuksesta on mahdollisuus tehdä muistutus 14 päivän kuluessa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tiedoksisaamisesta. Kunnossapitolaissa ei ole säädetty yhtä laajaa vuorovaikutusmenettelyä kuin esimerkiksi kaavoituksessa. Päätöksen valmistelu ja vuorovaikutus on tehty kunnossapitolain edellyttämällä tavalla, joten menettelyä ei voi pitää hyvän hallintotavan vastaisena.

Karhusaari-seura aloitteentekijänä

Muistutuksissa on kyseenalaistettu Karhusaari-seura ry:n valtuutta toimia Karhusaaren tontinomistajien edustajana ja siten sen oikeutta tehdä aloite Östersundomin ottamisesta kokonaisvastuuhoitoon. Yhdistys ei muistutuksen tekijän mukaan ole ollut riittävässä vuorovaikutuksessa edustamansa alueen asukkaiden kanssa.

Esittelijän vastaus

Kuntalain 23 § mukaan sekä kunnan asukkaalla että kunnassa toimivalla yhteisöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Karhusaari-seura on Helsingissä toimiva yhteisö, joten sillä on ollut oikeus tehdä Östersundomin suurpiiriä koskeva aloite.

Päätösehdotuksen vaikeaselkoisuus

Päätösehdotuksen tekstiä on kritisoitu epäselväksi. Muistuttajille on jäänyt epäselväksi, miten päätös vaikuttaa esimerkiksi tiekuntiin ja muuhun yksityisesti järjestettyyn kunnossapitoon. Muistutuksen tekijät ovat tiedustelleet, koskeeko päätös ainoastaan Karhusaaressa ja Landbossa sijaitsevia teitä, vai koskeeko se koko Östersundomin suurpiiriä. Yhdessä muistutuksessa epäiltiin, että tekstin vaikeaselkoisuudella ja epäonnistuneella tiedottamisella olisi tahallisesti vaikeutettu tontinomistajien muistutusten tekoa.

Esittelijän vastaus

Hallintolain 44 §:n mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi asianosaiset, joihin päätös välittömästi kohdistuu sekä päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Päätöksessä asianosaisia ovat kaikki Östersundomin suurpiirin kiinteistönomistajat ja -haltijat. Asemakaavoitettujen yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajien ja -haltijoiden kunnossapitomaksun maksuvelvollisuus alkaa heti, kun päätös on lainvoimainen. Sen sijaan jos kadulle, jonka varrella kiinteistö sijaitsee, tulee vasta myöhemmin voimaan asemakaava ja katu luovutetaan yleiseen käyttöön, syntyy kiinteistönomistajalle tai -haltijalle velvollisuus maksaa kunnossapitomaksua vasta tästä ajankohdasta alkaen. Asianosaisasema muodostuu tätä kautta myös niille kiinteistönomistajille ja -haltijoille, joiden kiinteistö sijaitsee toistaiseksi asemakaavoittamattomalla alueella tai sellaisen tien varrella, jota ei ole luovutettu yleiseen käyttöön katuna.

Päätösesitys on sisällöltään ja oikeusvaikutuksiltaan samanlainen kuin aikaisemmat, muita kaupunginosia koskevat kokonaisvastuuhoitoa koskevat päätökset. Östersundomissa on kuitenkin enemmän asemakaavoittamattomia alueita ja yleiseen käyttöön luovuttamattomia teitä kuin muualla Helsingissä. Tämän vuoksi Östersundomia koskevassa päätösesityksessä ollut tarpeen erikseen täsmentää, miten päätös vaikuttaa eri alueilla sijaitseviin kiinteistöihin. Tämä erittely on katsottu tarpeelliseksi, jotta päätös täyttää hallintolain 44 §:n mukaiset päätöksen sisältövaatimukset.

Päätöksellä ei ole vaikutusta yksityisteiden tai tiekuntien toimintaan, mukaan lukien jo kaavoitetuilla Karhusaaren ja Landbon alueilla, sillä yksityistiet eivät ole kunnossapitolain soveltamisalaan kuuluvia katuja. Kaavoituksen edetessä kunta voi yksityistielain 13 § mukaisesti tehdä kaduksi kaavoitetuille yksityisteille erilliset kadunpitopäätökset, minkä myötä yksityistie lakkaa siltä osalta, jolle päätös on tehty. Kun yksityistie otetaan kaupungin hoitoon, tiekunta voi yksityistielain 63 § mukaisesti päätöksellään lakkauttaa itsensä.

Arvonlisäverottoman hinnan ilmoittaminen

Päätösehdotusluonnosta on kritisoitu arvonlisäverottoman hinnan ilmoittamisesta esimerkkilaskelmassa. Kuluttajansuojalain mukaan kuluttajalle on ilmoitettava hyödykkeen kokonaishinta veroineen.

Esittelijän vastaus

Arvonlisäverollinen hinta puuttuu esitystekstin perustelujen kohdasta, jossa verrataan Östersundomin alueelle laskettua erillistä taksaa nyt käytettäväksi ehdotettuun muilla esikaupunkialeilla käytössä olevaan taksaan. Vaikka esimerkkihinta on annettukin perusteluosiossa ilman arvonlisäveroa, päätösesityksen B-kohtaan on kirjattu, että hintaan lisätään voimassa oleva arvonlisävero. Samoin kiinteistönomistajille ja -haltijoille lähetetyn saatekirjeen yhteenvedossa ja kaupungin internet-sivuilla esimerkkilaskelman kunnossapitomaksun suuruus on ilmoitettu arvonlisäverollisena. Lopullisen päätösehdotuksen perusteluosiossa ilmoitetaan alueelle tyypillisen kiinteistön kunnossapitomaksun arvonlisäverollinen hinta.

Östersundomin kaavoitus ja kadunrakennus

Östersundomin alueella voimassa oleva rakennuskielto (kaupunkiympäristölautakunta 12.6.2018 § 342) sekä pitkittynyt kaavoitustilanne vaikeuttavat alueen tonttien hyödyntämismahdollisuuksia. Kaavoituksen ollessa kesken muistuttaja näkee pienasemakaavoitetuille alueille tarpeelliseksi jalkakäytävien valmistumisen jälkeen kymmenen vuoden siirtymäajan kunnossapitomaksun perimiselle. Moni muistuttaja ei tiennyt, milloin katu katsotaan yleiseen käyttöön luovutetuksi.

Esittelijän vastaus

Östersundomin kaavoitus on valitettavasti pitkittynyt yleiskaavaehdotuksen oikeuskäsittelyn ja sittemmin kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoutumisen myötä (KHO:2021:60). Kunnossapitomaksua peritään vain asemakaavoitettujen, yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta. Katu katsotaan luovutetuksi yleiseen käyttöön, kun se on rakennettu valmiiksi asemakaavan mukaiseksi ja sille on tehty kadunpitopäätös. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto tekee vuosittain kadunpitopäätöksen valmistuneista kaduista. Kadunpitopäätös annetaan tiedoksi kadun varrella sijaitsevien kiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Katujen rakentamistilanteen voi tarkistaa Helsingin karttapalvelusta. Östersundomin suurpiirin kunnossapitomaksulle ei yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla voi määrittää muista kokonaisvastuuhoitoalueista poikkeavaa siirtymäaikaa.

Yleinen maailmantilanne

Helsingin kaupunkia on kritisoitu uusien maksujen perimisestä nykyisessä levottomassa maailmantilanteessa, jossa inflaatio ja polttoaineiden ja sähkön kustannukset ovat äärimmäisen korkeat. Valtion kansalaisille valmisteltavien inflaation vastaisten subventioiden katsotaan kanavoituvan Helsingin kaupungin kassaan vastineeksi kaupungin tarjoamista kuvitteellisista kunnossapitopalveluista.

Esittelijän vastaus

Vuonna 2020 koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne sekä energian ja polttoaineiden korkeat hinnat Euroopassa käytävän Ukrainan sodan johdosta ynnä muut maailmalla vaikuttavat tekijät ovat nostaneet elinkustannuksia maailmanlaajuisesti. Vallitsevan tilanteen johdosta ei voida kuitenkaan jäädyttää suunnitelmien mukaista kaupungin toiminnan kehittämistä. Vaikka kunnossapitomaksun periminen synnyttää uusia kustannuksia Östersundomin tontinomistajille, ei kaupunki voi yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla jättää maksua perimättä, kun muilla kokonaisvastuuhoitoalueilla maksua kuitenkin samanaikaisesti peritään.

Päätöksen täytäntöönpano

Päätösehdotuksen kohdan A mukaisesta päätöksestä tontinomistajalle kuuluvien velvollisuuksien ottamisesta kaupungin hoidettavaksi haetaan kunnossapitolain 18 §:n 2 momentin mukaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019, jäljempänä hallintoprosessilaki) säädetään. Hallintoprosessilain 122 §:n mukaan päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei kuitenkaan estä päätöksen täytäntöönpanoa asiassa, jossa tarvitaan valituslupa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.

Päätösehdotuksen kohdan B mukaisesta päätöksestä tontinomistajilta perittävästä taksasta haetaan kunnossapitolain 18 § 1 momentin mukaan muutosta valittamalla siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään. Päätökseen haetaan siten muutosta suoraan kunnallisvalituksella ilman oikaisuvaatimusta (kuntalain 133 §).

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Päätösehdotuksen kohdan B mukaista taksan hyväksymistä koskevan päätöksen täytäntöönpano edellyttää sitä, että kohdan A mukainen kokonaisvastuuhoitoa koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kunnossapitolain mukaisten kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien ottamisesta kunnalle. Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää myös kunnossapitolain mukaisesta taksasta lain 14 b §:n 1 momentin osalta.

Päätös tullut nähtäväksi 21.11.2022

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 126 (A) ja 127 (A) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Jos päätös luovutetaan asianomaiselle tai hänen lailliselle edustajalle, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päätöksen luovutuspäivänä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 126 (B) ja 127 (B) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.