Tontinomistajien kunnossapitovelvollisuuksien palauttaminen, Katajanokan kaupunginosa

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Katajanokan kaupunginosassa on 1.10.2019 alkaen kokeiltu osittaisvastuuhoidoksi kutsuttua katujen talvikunnossa- ja puhtaanapitomallia, jossa kaupunki on tontinomistajien puolesta huolehtinut lumenkuljetuksesta ja jalkakäytävien kevätpesusta (kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätös 22.8.2019 § 76). Kaupunki on perinyt töistä aiheutuneet kustannukset alueen tontinomistajilta vuotuisella kunnossapitomaksulla.

Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella osittaisvastuuhoito ei ole lisännyt talvihoidon kokonaiskustannustehokkuutta, minkä takia esityksessä ehdotetaan lopetettavaksi osittaisvastuuhoidon kokeilu Katajanokalla ja siitä koituvien kustannusten perintä alueen tontinomistajilta 1.1.2023 alkaen. Päätöksen myötä Katajanokan tontinomistajien huolehdittaviksi palautuvat kaikki heille kunnossapitolain mukaan kuuluvat kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978).

Tontinomistajan ja kaupungin välisestä tehtäväjaosta katujen talvikunnossa- ja puhtaanapidossa on säädetty kunnossapitolaissa (laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, 669/1978). Kunnossapitolain 1 §:n 1 momentin mukaan velvollisuus pitää kunnossa ja puhtaana asemakaava-alueella olevat kadut, torit, katuaukiot, puistot, istutukset ja muut näihin verrattavat yleiset alueet kuuluu osaksi kunnalle ja osaksi tontin tai muun alueen omistajalle. Kunnossapitolain 1 §:n 3 momentin mukaan se, mitä on 1 momentissa säädetty kiinteistönomistajasta ja kiinteistöstä, koskee vastaavasti tontinvuokra- tai maanvuokrasopimuksen nojalla kiinteistön haltijana olevaa vuokramiestä.

Kunnossapitolain 4 §:n mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjumisesta jalkakäytävällä ja liukkauden torjumiseen käytetyn kiviaineksen poistamisesta jalkakäytävältä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru lumettomana ja jäättömänä. Tontinomistaja vastaa myös tontille johtavan kulkutien kunnossapidosta. Kunnossapitolain 10 §:n mukaan tontinomistajan velvollisuutena on pitää katu puhtaana tontin rajasta kadun keskiviivaan saakka, kuitenkin enintään 15 metrin leveydeltä.

Talvikunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuuksien lisäksi kunnossapitolain 5 §:n mukaan tontinomistajan on ilmoitettava kaupungille tai poliisille puhtaanapitovastuualueellaan havaitsemistaan liikennettä vaarantavista rakenteellisista puutteista sekä varoitettava liikennettä tarvittavin väliaikaisin toimin.

Kunnossapitolain 8 §:n ja 13 §:n mukaan kaupunki voi päätöksellään ottaa kokonaan tai osittain huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä yhden tai useamman tontin osalta kaikilla asemakaava-alueilla tai asemakaavan määrätyllä osalla. Kaupungin ottaessa huolehtiakseen tontinomistajalle lain mukaan kuuluvista kunnossa- ja puhtaanapitotehtävistä vastuu niistä siirtyy kaupungille.

Kunnossapitolain 14 b §:n 1 momentin mukaan kaupunki voi periä huolehtiakseen ottamistaan tehtävistä aiheutuneet kustannukset kyseisten alueiden yleiseen käyttöön luovutettujen katujen varsilla olevien tonttien omistajilta. Kustannukset peritään kiinteistökohtaisella kunnossapitomaksulla, jonka perustana olevan taksan kaupunki hyväksyy kunnossapitolain 14 b §:n 5 momentin nojalla.

Helsingissä suurin osa tontinomistajalle kuuluvista katujen talvikunnossa- ja puhtaanapitotöistä on otettu kaupungin niin kutsuttuun kokonaisvastuuhoitoon esikaupunkialueilla kaupunginhallituksen päätöksellä 12.11.2001 § 1493. Vuonna 2015 kokonaisvastuuhoitoon siirryttiin Pasilan, Kumpulan, Toukolan ja Vanhankaupungin alueilla (yleisten töiden lautakunnan päätös 17.3.2015 § 129) ja vuonna 2016 Laakson, Meilahden, Ruskeasuon ja Taka-Töölön alueilla (yleisten töiden lautakunnan päätös 26.4.2016 § 167) kaupunginhallituksen päätöksen 12.11.2012 § 1270 mukaisesti.

Osittaisvastuuhoidon kokeilu Katajanokalla

Kaupunginhallitus oli päätöksessään 12.11.2012 § 1270 päättänyt kokeilla Katajanokan alueella kokonaisvastuuhoitoa suppeampaa toimintamallia, jossa lumenkuljetus ja jalkakäytävien kevätpesu siirtyvät kaupungin tehtäväksi. Tarkoituksena oli verrata suppeampaa osittaisvastuuhoitoa kokonaisvastuuhoitoon kaupunkimaisissa oloissa. Katajanokka otettiin osittaisvastuuhoitoon kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston päätöksellä 22.8.2019 § 76 (HEL 2019-003138).

Kokeilusta saatujen kokemusten perusteella osittaisvastuuhoito ei ole lisännyt talvihoidon kokonaiskustannustehokkuutta. Järjestelyn oli tarkoitus vähentää ajoneuvonsiirron tarvetta katujen varsilta sopimalla yhteisistä läjityspaikoista tontinomistajien kanssa, mutta paikkoja keskitetylle läjittämiselle on ollut tiiviissä kaupunginosassa vähän. Katujen kevätpesu on ollut myös kaupungille kallista, koska työssä tarvittava vesi on jouduttu kuljettamaan paikan päälle, kun taas tontinomistajien on ollut mahdollista hyödyntää pesussa kiinteistöjensä vesipisteitä.

Kustannusvertailussa osittaisvastuuhoidon kustannukset ovat olleet osin edellä esitetyistä syistä johtuen lähes saman suuruisia Taka-Töölön kokonaisvastuuhoitoalueen kanssa, jossa samalla neliöhinnalla on pystytty lumenajon ja jalkakäytävien kevätpesun lisäksi hoitamaan myös jalkakäytävien lumenauraus ja liukkaudentorjunta. Lisäksi taloyhtiöiltä saatujen tietojen mukaan kunnossapitomaksut ovat lisänneet tontinomistajien kustannuksia, mutta vastaavaa vähennystä ei ole tapahtunut huoltoyhtiöiden laskuissa.

Kadun kunnossa- ja puhtaanapitotöiden kaupungin huolehdittavaksi ottamisessa on yleisesti ollut etuna, että järjestelyn myötä koko alueelle on voitu turvata vähimmäislaatutaso. Katajanokalla tontinomistajat olivat kuitenkin hoitaneet kunnossa- ja puhtaanapitotehtävänsä hyvin, minkä takia osittaisvastuuhoidon myötä töiden laadussa ei ole tapahtunut merkittävää parannusta.

Kunnossapitotehtävien palauttaminen tontinomistajille

Osittaisvastuuhoitokokeilusta saatujen havaintojen perusteella kaupunki on katsonut tarkoituksenmukaiseksi lopettaa osittaisvastuuhoidon Katajanokalla ja siitä koituvien kustannusten perimisen alueen tontinomistajilta. Alueella palautuu voimaan kokeilua edeltänyt kunnossapitolain mukainen tehtäväjako katujen talvikunnossa- ja puhtaanapitotehtävissä. Muutos nykytilanteeseen nähden on, että tontinomistajille palautuvat lumenkuljetus ja jalkakäytävien kevätpesu, toisin sanoen velvollisuus poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä liukkauden torjumiseen käytetty kiviaines jalkakäytävältä. Tontinomistajien vastuulla Katajanokalla ovat jatkossa siis kaikki tontinomistajille kunnossapitolaissa osoitetut kunnossa- ja puhtaanapitotehtävät 1.1.2023 alkaen.

Vuorovaikutus Katajanokan asukkaiden ja toimijoiden kanssa

Kunnossapitolain 8 a §:n mukaan ennen 8 §:ssä tarkoitettua järjestelyä koskevan päätöksen tekemistä on päätösehdotuksen pitämisestä julkisesti nähtävänä ilmoitettava kaupungin ilmoitustaululla ja vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä. Lisäksi päätösehdotuksesta on tontinomistajille annettava tieto kirjeitse. Muistutus ehdotuksesta on jätettävä kunnalle 14 päivän kuluessa ehdotuksen nähtäville asettamisesta tai kirjeen tiedoksisaamisesta.

Osittaisvastuuhoidon lopettamisesta on ilmoitettu Kiinteistötyönantajat ry:lle, Kiinteistöliitto Uusimaa ry:lle, Suomen Isännöintiliitto ry:lle sekä Katajanokkaseura ry:lle, joilta asiaan on pyydetty mahdollista kannanottoa.

Tästä ehdotuksesta on tiedotettu Helsingin Sanomissa ja Hufvudstadsbladetissa 13.10.2022. Tiedotekirjeet tontinomistajille ja yhdistyksille on toimitettu postille 14.10.2022. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 17.10.–31.10.2022 välisen ajan kaupungin Internet-sivuilla: https://www.hel.fi/kaupunkiymparisto/fi/julkaisut-ja-aineistot/ilmoitukset/. Ehdotuksesta ei ole jätetty muistutuksia.

Päätöksen täytäntöönpano

Päätösehdotuksen kohdan A mukaisesta päätöksestä tontinomistajalle kuuluvien velvollisuuksien palauttamisesta tontinomistajan hoidettavaksi haetaan kunnossapitolain 18 §:n 2 momentin mukaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019, jäljempänä hallintoprosessilaki) säädetään. Hallintoprosessilain 122 §:n mukaan päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei kuitenkaan estä päätöksen täytäntöönpanoa asiassa, jossa tarvitaan valituslupa. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi.

Päätösehdotuksen kohdan B mukaisesta päätöksestä tontinomistajilta perittävän kunnossapitomaksun lakkauttamisesta haetaan kunnossapitolain 18 § 1 momentin mukaan muutosta valittamalla siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään. Päätökseen haetaan siten muutosta suoraan kunnallisvalituksella ilman oikaisuvaatimusta (kuntalain 133 §).

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Päätösehdotuksen kohdan B mukaista kunnossapitomaksun lakkauttamista koskevan päätöksen täytäntöönpano edellyttää sitä, että kohdan A mukainen osittaisvastuuhoidon lakkauttamista koskeva päätös on täytäntöönpanokelpoinen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää kunnossapitolain mukaisten kunnossa- ja puhtaanapitotehtävien ottamisesta kunnalle. Hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää myös kunnossapitolain mukaisesta taksasta lain 14 b §:n 1 momentin osalta.

Päätös tullut nähtäväksi 21.11.2022

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 126 (A) ja 127 (A) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Tähän päätökseen saa hakea muutosta se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen).

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmantena päivänä viestin lähettämisestä.

Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianosaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana.

Jos päätös luovutetaan asianomaiselle tai hänen lailliselle edustajalle, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päätöksen luovutuspäivänä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Hallinto-oikeus perii muutoksenhakuasian käsittelystä 260 euron oikeudenkäyntimaksun. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

VALITUSOSOITUS

Pöytäkirjan 126 (B) ja 127 (B) §:t.

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 24.12.2021 saakka seuraava:

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on 27.12.2021 alkaen seuraava:

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.