Poikkeaminen, Laajasalo, Sarvastonkaari 8, Asunto Oy Helsingin Neitokurki

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49111 tonttia 2 koskevan poikkeamishakemuksen. Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista asemakaavasta nro 7415 seuraavasti:

Maksu

1 297 euroa

Hakija

Asunto Oy Helsingin Neitokurki

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49111 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa kahden yksikerroksisen kahden asunnon talon (paritalo, 448 k-m²) rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 7415 siten, että poiketaan tonttitehokkuudesta (luvusta e=0.25 lukuun e=0,25) sekä ulkoseinien paksuuden osalta.

Hakija perustelee tonttitehokkuusluvun nostoa sillä, että nosto parantaa alueen asumistehokkuutta ja vastaa kaupungin asuntopolitiikan mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä. Alueella rakennusoikeuden tonttitehokkuus on tyypillisesti e=0.25. Haettu rakennusoikeuden ylitys vastaa tätä tehokkuutta varsinaisen asuinkerrosalan osalta, lisäksi ylitetään ulkoseinän 250 ylittävä osuus. Tämän lisäksi rakennetaan ta15% mahdollistava kerrosala, viitesuunnitelmissa tämän kerrosalan mukaan rakennettava määrä on 32 m², asemakaavan mukaan saa olla enintään 54 m² kerrosalasta.

Ylitys mahdollistaa toteutuksen riittävän isoille perheasunnoille, jotka ovat yksitasoisia. Alueella on tarjolla runsaasti II-tasoisia asuntoja. Asuntojen tarve kohdistuu kuitenkin selvästi I-tasoisiin esteettömiin ja helposti asuttaviin perheasuntoihin. Sarvastonkaaren länsipuolella lähiympäristössä on merkittävä osa asuintaloista I-tasoisia.

Suunnitellut rakennukset täydentävät kaupunkikuvaa jatkaen jo olemassa olevaa massoittelua kadun varrella. Matalampi rakentaminen ei aiheuta yleisesti vastustusta naapurustossa ja on näin naapureiden edun kannalta toivottava ratkaisu. Tällä voidaan välttää mahdollisia oikaisupyyntöjä lupavaiheessa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 22.2.1977 hyväksytty asemakaava nro 7415. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on erillisten enintään kahden asunnon pientalojen korttelialuetta (AO). Tonttitehokkuusluku on e=0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Tontille saa asuntokerrosalan lisäksi rakentaa asukkaiden käyttöön varasto-, autosuoja-, huolto- ja virkistystä palvelevia tiloja enintään 15 % tontin asuntokerrosalasta. Tämän lisäksi saa rakentaa autokatoksia, joiden kerrosala on enintään 15 m²/asunto, kuitenkin enintään 15 % asuntokerrosalasta (ta-merkintä).

Autopaikkojen vähimmäismäärät ovat AO-korttelialueilla 1ap/asunto.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu asuntovaltaiseksi alueeksi (A4), jota kehitetään pääasiassa asumisen, puistojen, virkistys- ja liikuntapalvelujen sekä lähipalvelujen käyttöön. Korttelitehokkuus on pääasiassa alle 0,4. Alueen pinta-alasta keskimäärin 70 % tai enemmän on korttelimaata.

Tontilla oleva 1950-luvulla rakennettu asuinpientalo ja autokatos puretaan.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Selvitys naapureiden kuulemisesta ja heidän mahdollisuudestaan tehdä muistutus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska lähialueilla on myönnetty vastaavia poikkeamisia tonttitehokkuuden suhteen siten, että tonttitehokkuus nousee luvusta e=0,20 lukuun e=0,25. Tehokkuuden nosto edistää voimassa olevan yleiskaavan tavoitteita. Tarkasteltaessa asiaa käytetyn rakennusoikeuden sekä tontin muodon ja koon näkökulmasta tehokkuusluvun noston voidaan katsoa edistävän tontin tarkoituksenmukaista käyttöä.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 115.3 §) mukaan rakennuksen rakennettavaksi sallitun kerrosalan saa ylittää siltä osin, kun ulkoseinien paksuus on enemmän kuin 250 mm. MRL 115 § koskee asemakaavoja, jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2000 jälkeen (217 §). Vanhempien asemakaavojen osalta ylitykset joudutaan arvioimaan poikkeamina, joissa voidaan tapauskohtaisesti sallia MRL:n 115 § mukainen rakennusoikeuden ylitysmahdollisuus.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tai rakennusalan tarkoituksenmukainen rakentaminen tai käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut oikeusohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslaki 58 § 1 mom, 145, 171, 173 ja 174 §

Maankäyttö- ja rakennusasetus 85 ja 86 §

Hallintosääntö 16 luku 5 § kohta 3a

Rakennusvalvontataksa 2022, 6 §

Voimassaolo ja jatkotoimenpiteet

Ennen mahdolliseen rakennustoimenpiteeseen ryhtymistä on saatava rakennuslupa, mikäli sellaista edellytetään. Rakennus- tai muu mahdollisesti vaadittava lupa on haettava kahden vuoden kuluessa poikkeamispäätöksen lainvoimaisuudesta lukien. Lupahakemukseen on liitettävä tämä päätös lainvoimaisuustodistuksineen.

Tämä päätös annetaan julkipanon jälkeisenä arkityöpäivänä, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisen tietoon. Julkipanopäivä vastaa pöytäkirjan nähtävilläolopäivää. Päätöksen valitusaika päättyy 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.