Ympäristölupa, betonimurskeen hyötykäyttö, Ilmalankatu 2, Skanska Talonrakennus Oy
Ympäristölupahakemus purkubetonin murskaukselle, murskeen välivarastoinnille ja purkutyömaalta kaivetun kynnysarvomaan välivarastoinnille sekä näiden hyödyntämiselle, Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalankatu 2 (c/o Skanska Talonrakennus Oy)
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti Kiinteistö Oy:n Helsingin Ilmalankatu 2 jätemateriaalien käsittelyä ja hyötykäyttöä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa.
Hakija
Skanska Talonrakennus Oy
Skanska Kodit
PL 114
00101 Helsinki
**********
Asian vireilletulo
Ympäristölupahakemus on jätetty ympäristö- ja lupajaostolle 11.10.2022. Hakija hakee lupaa aloittaa hakemuksessa esitetty toiminta muutoksenhausta huolimatta.
Hakemusta on täydennetty 25.10.2022, 17.1.2023 ja 2.2.2023. Täydennyksissä on täsmennetty toimintaa, johon ympäristölupaa haetaan ja tarkistettu kiinteistötietoja sekä täsmennetty mm. ympäristöriskeihin varautumista ja ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisyä betonimurskeen ja maamassojen varastointialueella. Lisäksi on täydennetty perusteluja sille, ettei YSL 59 §:n mukaista jätevakuutta olisi tarpeen asettaa.
Luvan hakemisen peruste ja lupaviranomaisen toimivalta
Hakemus koskee osoitteessa Ilmalankatu 2 sijaitsevien rakennusten purusta ja kaivuista syntyvän jätteen murskausta, välivarastointia ja hyötykäyttöä samaan osoitteeseen rakennettavien asuinkerrostalojen piha-alueiden rakenteisiin. Hyödynnettäviä jätejakeita ovat betoni- ja tiilimurske sekä kohteelta kaivetut, pilaantumattomat maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus voi olla valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä (ns. kynnysarvomaat). Vähäisessä määrin jätteitä sisältäviä maa-aineksia voidaan myös hyödyntää.
Varastoitavan betonijätteen ja jätteeksi luokiteltavien ylijäämämaa-ainesten kokonaismäärä on maksimissaan 45 000 tonnia. Alueella on tarkoitus varastoida betonimursketta ja jätteeksi luokiteltavaa ylijäämämaa-ainesta korkeintaan 3 vuotta purkutoiminnan jälkeen. Betonijätteen varastoinnin katsotaan alkavan siitä hetkestä, kun betonimurske vastaanotetaan purku-urakoitsijalta välivarastokentälle.
Hakemuksen mukainen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan.
Ympäristönsuojeluasetuksen (713/2014) 2 §:n kohdan 12 b ja 12 f:n mukaan luvan käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.
Käsittely- ja hyötykäyttöalueen sijainti ja sen ympäristö
Hakemus koskee aluetta, jolla on sijainnut niin kutsuttu Pöllölaakso, joka on toiminut vuodesta 1967 alkaen lähetys- ja tv-toiminnan keskuksena. Alueelle on kaavoitettu asuinrakennuksia. Kaavan toteuttamiseksi alueelta puretaan olemassa olevat rakennukset sekä maan tasoa korotetaan. Vuoden 1967 ja 1982 välillä valmistuneet, nyt purettavat toimistorakennukset (3 kpl) ovat olleet toimisto- ja mediatuotantotiloina. Purettava pysäköintilaitos on rakennettu vuonna 2009.
Luvan mukaista toimintaa on suunniteltu Kiinteistö Oy Helsingin llmalankatu 2 omistamille kiinteistöille: 91-17-51-10, 91-17-51-6, 91-17-51-19, 91-17-51-28, 91-17-51-20, 91-17-51-21, 91-17-51-22, 91-17-51-23 ja 91-17-51-24. Toimintaa ei ole tarkoitus harjoittaa kaupungin omistamilla kiinteistöillä tai kaupungin hallinnoimilla määräaloilla (91-17-51-6-M501).
Alueen pohjoispuolella kulkee Ilmalankatu, joka vaihtuu Ilmalankujaksi alueen itäpuolella. Ilmalankadun pohjoispuolella sijaitsee toimistorakennuksia. Kohteen eteläpuolella, noin 120 metrin etäisyydellä sijaitsee palstaviljelyalue.
Kaavoitus
Lainvoimaisessa yleiskaavassa (5.12.2018) toiminta-alue ympäristöineen on pääosin kantakaupunki C2 palveluiden ja asumisen sekoittunutta keskusta-aluetta. Lounaispuolella on varaus virkistys- ja viheralueeksi. Alueella sijaitsee maanalaisia tiloja ja tunneleita ja se sisältyy maanalaisessa yleiskaavassa 2021 kehittämisen kohdealueeseen. Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalankatu 2 omistamilla kiinteistöillä on voimassa Pöllölaakson asemakaava 12374, joka on tullut voimaan 15.5.2019. Alue on osoitettu kaavassa pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Alueen keskellä on asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue (AH). Alueen läntisessä eteläpäädyssä sijaitsee retkeily- ja ulkoilualue (VR), jolle ei ole tarkoitus sijoittaa luvan mukaista toimintaa.
Ympäristön asutus ja herkkä maankäyttö
Hakemuksen toiminta-alueen länsipuolella sekä eteläpuolella Kuuluttajakadun varrella sijaitsee asuinrakennuksia. Lisäksi Ilmalankujan itäpuolella on asuinkerrostaloja. Kohteen välittömässä läheisyydessä ei ole oppilaitoksia, päiväkoteja tai muita häiriintyviä kohteita. Lähin hoitolaitos, Orton Oy:n kuntoutussairaala sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä ja lisäksi oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sijaitsee noin 430 metrin etäisyydellä alueesta lounaaseen. Lähin päiväkoti, Daghemmet Steinerskolan Näckrosen sijaitsee noin 900 metrin etäisyydellä samassa suunnassa.
Maa- ja kallioperä
Maaperäkartan perusteella alueen maaperä on pääosin täyttömaalla päällystettyä kalliomaata. Maanpinnan vaihtelut ovat suuria. Piha-alueet ovat tasolla +23,4…+30,9. Kalliopaljastumia on laajalti ja syvimmillään kalliopinta on todettu tasolla +17.
Alueen maaperän haitta-aineita on tutkittu vuosina 2008 (WSP Environmental Oy) ja 2020 (Vahanen Environment Oy). Näissä tutkimuksissa näytteet on otettu kairaamalla. Vuonna 2008 toteutetun tutkimuksen näytepisteiden tarkka sijainti ei ole tiedossa. Kolmessa näytteessä oli todettu öljyhiilivetyjä yli valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitetyn alemman ohjearvon ja lisäksi todettiin öljyhiilivetypitoisuuksien ja arseenin kynnysarvon ylityksiä. Vuonna 2020 kairattiin näytteenottoa varten kahdeksassa pisteessä, joista yhdessä pisteessä todettiin öljyhiilivetyjä kynnysarvon ylittävä pitoisuus (max 540 mg/kg) ja kahdessa arseenia yli kynnysarvon ylittävä pitoisuus (max 17 mg/kg). Öljyhiilivetyjen fraktioinnista ei hakemuksessa ole tietoa. Hakemuksen liitteessä 4 esitetään johtopäätöksenä maaperän haitta-ainetutkimuksista, että kohteella ei ole pilaantunutta maata eikä kunnostustarvetta.
Pinta- ja pohjavesiolot
Toiminta-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesistöiksi luokiteltavia virtavesikohteita, lampia tai järviä. Lähin vesistökohde Haaganpuro sijaitsee noin kilometrin päässä luoteessa ja alue sijaitsee puron valuma-alueen reunamilla. Purossa elää lisääntyvä taimenkanta.
Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, eikä sen läheisyydessä sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita (lähimmälle 6,5 km etäisyys). Pohjaveden pinnan tasoksi on 20.4.2022 mitattu +24.35 Kuuluttajankadulla. Nykyisen MTV3 rakennuksen salaojakaivoissa on todettu pohjaveden pinta tasolla +24.3 ja arvioidaan, että salaojaputkisto pitää pohjaveden pintaa nykyisellä tasolla. Lupahakemuksessa tarkoitettu toiminta sijoittuu hulevesiviemäröidylle alueelle.
Pääasiallinen pohjaveden virtaussuunta on kalliopintojen tarkastelun perusteella etelään/lounaaseen.
Luonto
Alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse Natura2000-ohjelman alueita tai luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja alueita. Lähin Helsingin luonnonsuojeluohjelman 2015−2024 kohde sijaitsee noin 3,1 km päässä (Talin rantalehto ja Mätäjoenvarsi).
Lounaispuolella, noin 20 m päässä toiminta-alueen rajalta, sijaitsee Ruskeasuon lehto, joka on metsäluontotyypiltään Etelä-Suomessa jaoteltu uhanalaisuudeltaan luokkaan vaarantunut. Alueen luoteispuolella, noin 65 m päässä sijaitsee liito-oravien elinalueiksi määriteltyjä metsäalueita.
Aluetta koskevat muut luvat, päätökset ja sopimukset
Helsingin kaupunki on myöntänyt 5.7.2022 purkamisluvat kiinteistöllä sijaitsevalle toimistorakennukselle ja pysäköintitalolle.
Jos maaperää kaivettaessa tai tutkittaessa siinä todetaan valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen ohjearvojen ylityksiä, niin tehdään ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus ympäristön-suojeluviranomaiselle.
Hakemuksen mukainen toiminta
Yleiskuvaus ja aikataulu
Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalankatu 2 (c/o Skanska Talonrakennus Oy) omistamille kiinteistöille suunnitellaan uusia asuinrakennuksia. Suunnitelmien toteuttamiseksi neljä nykyistä rakennusta puretaan ja lisäksi kiinteistöjen maantasoa korotetaan alueen uuden kaavan toteuttamiseksi. Kiinteistöillä on tarkoitus hyödyntää syntypaikalla syntyviä materiaaleja, mikä säästää neitseellisiä luonnonvaroja ja vähentää materiaalien kuljetuksista syntyviä päästöjä.
Ympäristölupaa haetaan osoitteessa Ilmalankatu 2 sijaitsevien rakennusten purusta syntyvän jäteperäisen materiaalin murskausta, välivarastointia ja purkutyömaan kaivusta syntyvän kynnysarvomaan välivarastointia sekä näiden materiaalien hyötykäyttöä samaan osoitteeseen rakennettavien asuinkerrostalojen piha-alueiden ja kulkuväylien rakenteissa. Murskattava ja alueella käsiteltävä betoni-/tiilijätemäärä on noin 35 000–40 000 tonnia. Jätteeksi luokiteltavia ylijäämämaa-aineksia arvioidaan varastoitavan kokonaisuudessaan noin 1 000–5 000 tonnia.
Hyötykäyttö sijoittuu pääosin asemakaavan yhteiskäyttöiselle korttelialueelle (AH). Betoni-/tiilimursketta on arvioitu tarvittavan kohteen rakennekerroksiin noin 24 000 tonnia. Betonimurskeen on tarkoitus korvata rakennekerrosten neitseellistä soraa ja kalliomursketta. Ylijäämämaa-aineksia voidaan saatavilla olevan materiaalin raekoosta ja vedenläpäisykyvystä riippuen mahdollisesti hyödyntää korvaamaan muualta tuotavaa hiekkaa ja moreenia.
Rakennusten purku ja murskaus aloitetaan purkusuunnitelman mukaisesti helmikuussa 2023. Purku-urakan jälkeen murskattu betonijäte luovutetaan välivarastointia ja hyötykäyttöä varten. Betonijätteen varastoinnin katsotaan alkavan siitä, kun betonimurske vastaanotetaan purku-urakoitsijalta välivarastokentälle. Välivarastokentälle sijoitetun betonimurskeen ja kynnysarvomaan hyödyntäminen maarakentamisessa aloitetaan kolmen vuoden kuluessa siitä, kun materiaali on vastaanotettu varastoitavaksi.
Purun jälkeen maaperän pilaantumattomuus varmistetaan vielä lisätutkimuksella niiltä alueilta, mihin aikaisemmin ei ole voitu tehdä tutkimuksia. Lisätutkimuksissa piha-alueelle tehdään 4 - 6 tutkimuspistettä. Kaikista maaperänäytteistä tehdään aistinvaraiset tutkimukset (maalaji, koostumus, haju) ja tutkitaan kenttälaitteistoilla raskasmetallipitoisuudet (As, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn) sekä VOC-yhdisteet. Kenttätutkimusten ja aistinvaraisten tutkimusten perusteella valitaan näytteet, joista tutkitaan laboratoriossa raskasmetallipitoisuudet (Sb, As, Hg, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Ni, Zn, V), öljyhiilivedyt (C10-C40) ja VOC-yhdisteet sekä PAH-yhdisteet.
Jos maaperää kaivaessa tai tutkittaessa todetaan alueella VNa:n 214/2007 mukaisten ohjearvojen ylityksiä, tehdään ympäristönsuojelulain 136 §:n mukainen ilmoitus (PIMA-ilmoitus) kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle eli Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön yksikönpäällikölle. Maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineet pitoisuus ylittää VNa 214/2007 alemman ohjearvotason tai jätteensekaiset maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia. Jätteiden siirrosta laaditaan asianmukaiset siirtoasiakirjat.
Murskaus ja betonijätteen ympäristökelpoisuuden todentaminen
Kiinteistöjen rakennuksista syntyvän betoni-/tiilijätteen murskaus kestää arviolta 25 päivää. Betonijätteen murskaustoiminta edellyttää ympäristönsuojelulain perusteella ympäristöluvan, jos murskausaika on vähintään 50 päivää. Jos aikataulullisista syistä murskausta joudutaan tekemään ennen päätöstä haettavana olevasta ympäristöluvasta, niin murskauksesta tehdään YSL 118 §:n mukainen ilmoitus (ns. meluilmoitus). Toimet murskauksen aiheuttaman melun, pölyn ja tärinän vähentämiseksi sekä yleisen viihtyvyyden ja ihmisten terveyden takaamiseksi toteutetaan tällöin ympäristöviranomaisen meluilmoituksesta tekemän päätöksen mukaisesti.
Betonijäte murskataan 0−90 mm palakokoon ja tarvittaessa voidaan tehdä hienojakoisempiakin lajitteita. Rakennusten purusta syntyy enemmän betonijätettä, kuin mitä on arvioitu tarvittavan alueen rakentamisessa. Arviolta puolet betonimurskeesta toimitetaan muualle hyödynnettäväksi. Betonijätettä voidaan kuljettaa myös muualle murskattavaksi.
Betonimurskeen ympäristökelpoisuus pyritään varmistamaan heti murskauksen jälkeen, ennen välivarastoon luovuttamista. Tällöin betonimursketta voidaan säilyttää myös purkupaikan läheisyydessä lyhytaikaisesti (< 1 kk) tutkimustulosten valmistumisen ajan.
Välivarastointi, liikenne ja toiminta-ajat
Välivarastointia tehdään noin 1 500 m² alueella Ilmalankadun ja Radiokadun risteyksen läheisyydessä, pääosin kiinteistöjen 91-17-51-6, 91-17-51-20 ja 91-17-51-24 alueilla. Välivarastointikentän ja kasojen sijoittuminen tarkentuu työmaasuunnitelmien tarkentuessa. Liikenne varastointialueella tapahtuu Kuuluttajankadun kautta. Betonimurskeen hyödyntäminen syntypaikalla voi vähentää jopa 200−400 rekkakuljetusta alueella.
Kuljetukset esitetään sallittavan arkisin kello 7−21.
Kentällä säilytetään vain kiinteistöllä syntyviä massoja, pääosin betonimursketta ja moreenipitoisia maalajeja ml. kynnysarvomaat ja vähäisiä jätemääriä sisältävät maa-ainekset. Varastoitavien ja hyödynnettävien jätejakeiden jäteluettelon mukaiset EWC-koodit sekä niiden arvioidut varastointimäärät on esitetty taulukoituna. Välivarastokentällä ei säilytetä purussa syntyviä jätteitä eikä myöskään maa-aineksia, joissa on selkeä haju.
Välivarastokentälle nimetään valvoja, joka määrittelee kasojen tarkemman sijainnin ja koon. Valvoja myös huolehtii siitä, ettei kasojen hienoaines leviä työmaa-alueen ulkopuolelle. Pölyämistä voidaan ehkäistä kastelulla.
Välivarastointialueella ei tehdä mahdollisen seulonnan lisäksi muuta käsittelyä .
Varastointialueella säilytetään pitkäaikaisesti vain ns. MARA-asetuksen (valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa 843/2017) mukaista betonimursketta, jossa muiden ainesten, kuten muovin tai eristemateriaalin osuus tulee olla alle 10 m3 cm/kg. Betonimurskeessa saa myös olla enintään yksi painoprosenttia vedessä kellumatonta puuta, kumia tai metallia. Betonimurske, joka ei täytä MARA-asetuksen mukaisia vaatimuksia toimitetaan viivytyksettä asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan. Betonimurske, joka täyttää MARA-asetuksen mukaiset vaatimukset, mutta jota ei hyödynnetä kohteessa, toimitetaan muualle hyödynnettäväksi.
Myös kaivannoista poistettuja maa-aineksia voidaan joutua siirtämään varastointialueelle näytteenottoa varten. Tällöin kasat pidetään erillään muista maa-aineksista. Jos alueella säilytetään sellaisia betonimurskekasoja tai jätemaata, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ole tiedossa, säilytetään näitä massoja vain pinnoitetulla alueella. Rakenteen eheyttä valvotaan varastoinnin ajan. Varastointialueen olemassa oleva asfalttipinta säilytetään mahdollisuuksien mukaan varastoinnin ajan. Suunnitellun välivaraston alueella ei todettu kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haitta-aineita vuonna 2020 toteutetussa maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa.
Välivarastokasoista sadevedet valuvat ja imeytyvät päällystämättömillä alueilla suoraan maaperään tai kertyvät kaivantoihin. Kaivantoihin kertyvät vedet pumpataan selkeytysaltaaseen ja altaan vedestä otetaan näytteet ennen vesien johtamista hulevesiviemäriin. Altaassa kiintoaines laskeutetaan altaan pohjalle ja tarvittaessa vettä voidaan käsitellä esimerkiksi neutraloimalla tai hiekanerottimella. Selkeytysaltaana voi toimia esimerkiksi liikuteltava siirtolava.
Jätejakeiden hyötykäyttö maarakenteissa
Murskattua purkubetonia on suunniteltu hyödynnettäväksi kolmella erillisellä alueella jakavassa ja kantavassa kerroksessa. Hyödynnettävän betonimurskeen tulee alittaa MARA-asetuksessa (VNa 843/2017) peitetylle kentälle asetetut vaatimukset. Piha-alueen rakenteisiin ei sijoiteta maa-aineksia ja betonimurskeita, joissa on havaittavissa selkeää hajua.
Betonimurskeen hyödyntäminen on kohteessa ympäristöluvanvaraista, koska betonimurskerakenteen kerrospaksuus on MARA-asetuksen (VNa 843/2017) mukaista kerrospaksuutta suurempi. Paksuimmillaan suunniteltu betonimurskekerros on noin 10 metriä. Tämä perustuu asuinkiinteistöjen maan korkotasovaatimuksiin. Rakennekerroksen etäisyys pohjavedenpintaan saattaa olla vähemmän kuin MARA-asetuksen edellyttämä 1 metri. Betonimursketta ei sijoiteta vesipinnan alapuolelle. Vahanen Environment Oy on laatinut betonimurskeen hyödyntämisestä erillisen ympäristöriskinarvioinnin. Periaatteet pihan rakenteista on esitetty osana tätä erillistä ympäristöriskinarviointia betonimurskeen hyödyntämisestä (liite 5) sekä tyyppileikkauspiirustuksessa. Betonimursketta ei hyödynnetä pintakerroksessa, vaan betonimurskekerros päällystetään tai peitetään kasvukerroksella.
Kynnysarvomaita tai vähäisessä määrin jätteitä sisältäviä maa-aineksia voidaan maa-aineksen ominaisuuksista riippuen hyödyntää tarvittaessa kasvukerroksen/kulutuskerroksen alapuolisessa kerroksessa tai suodatinkerroksen alusrakenteeseen neitseellisen hiekan sijaan. Suodatinkerros voi olla tarpeellinen alueen teiden pohjissa tai paikoitusalueilla. Näistä laaditaan tarpeen mukaan erillinen suunnitelma .
Arseenipitoisia maa-aineksia ei sijoiteta betonimurskeen alle, mutta jos kynnysarvomaan arseenipitoisuus on alle kynnysarvon, maa-ainesta voidaan hyödyntää myös betonimurskeen alapuolisessa alusrakenteessa.
Kemikaalit, polttoaineet ja energian käyttö
Polttoaineita käytetään maa-ainesten ja betonimurskeen kuljetuksiin, siirtoihin sekä seulontaan. Työt pyritään suunnittelemaan siten, että turhia siirtelyitä tai työvaiheita ei suoriteta. Jos alueella on tarpeen tankata työkoneita, tankkaus suoritetaan pinnoitetulla alueella ja tankkauksessa toimitaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti.
Välivarastointikentällä ei säilytetä polttoainetta työkoneita varten. Välivarastointikentällä voidaan tarvittaessa säilyttää öljyn imeytysaineita poikkeustilanteita varten.
Jätehuolto, veden hankinta ja hulevesien käsittely
Kiinteistöllä tehtävästä purkutyöstä on tehty purkutyöselostus. Lopullinen tekninen purkusuunnitelma esitetään kaupungin rakennusvalvonnalle. Työmaa-alueen järjestelysuunnitelmassa esitetään purkumassojen käsittely ja kuljetus sekä purkujätemassojen läjitys sekä betonipurkujätteen murskaus ja seulonta. Purkukohteen jäte- ja sadevesikaivot tyhjennetään, puhdistetaan ja kytketään irti ennen rakennusten purkamista. Betonijätteestä on purun yhteydessä poistettu mahdolliset rakennusjätteet ja toimitettu kierrätykseen tai asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.
Aumojen kasteluun tarvittaessa käytettävä vesi tuodaan alueelle säiliöissä. Lisäksi vettä voidaan käyttää tarvittaessa myös autojen ja koneiden renkaiden sekä lavojen ja kauhojen pesuun.
Kaivantoihin kertyvät ja betonimurskeen kanssa tekemisissä olleet vedet pumpataan selkeytysaltaaseen, esimerkiksi tähän tarkoitukseen soveltuvaan siirtolavaan ennen niiden johtamista hulevesiviemäriin. Välivarastointikentän asfaltoidun alueen hulevedet päätyvät kaatojen avulla kaivantoon, josta vedet pumpataan altaaseen. Tämän selkeytysaltaan vedet tutkitaan ennen johtamista hulevesiviemäriin. Altaassa kiintoaines laskeutetaan altaan pohjalle ja tarvittaessa vettä voidaan käsitellä esimerkiksi neutraloimalla sen emäksinen pH tai poistamalla kiintoainesta laskeuttamisen lisäksi hiekanerottimella. Selkeytysaltaaseen mahdollisesti kertynyttä sakkaa voidaan poistaa esimerkiksi imuautolla. Sakka toimitetaan loppusijoitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta paras käytäntö
Syntypaikalla hyödynnettävän betonimurskeen sekä kynnysarvomaiden käyttö kaupunkirakentamisessa on jätehuollon etusijajärjestyksen mukaista.
Lupahakemuksen mukainen toiminta vähentää purkutoiminnasta syntyviä kuljetuspäästöjä. Ympäristön kannalta kannattavaa on käyttää massat hyödyksi mahdollisimman lähellä niiden syntypaikkaa ja hyödyntää ne alueen rakentamisessa.
Käytettävät työvälineet, koneet ja apulaitteet valitaan siten, että ne ovat tarkoituksenmukaisia ja asiallisia sekä täyttävät työturvallisuuden vaatimukset.
Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin
Poikkeuksellisista tilanteista, joista voi mahdollisesti aiheutua päästöjä ympäristöön tai pilaantumisen vaaraa, ilmoitetaan viipymättä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Varautuminen odottamattomiin tilanteisiin on esitetty alla taulukossa.
Ympäristökuormitus sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisy
Mahdollisia riskejä varastoinnissa ja materiaalin käsittelyssä ovat betonimurskeen sekä maa-ainesten pölyäminen, massoista suotautuvien vähäisten haitta-aineiden sekä emäspitoisten suotovesien vaikutus pintavesiin ja kohteessa käytettävistä työkoneiden ja kuljetuskaluston vikatilanteet (mm. hydrauliöljy- ja polttoainevuodot).
Hakija esittää, että välivarastokentän toiminnasta ei aiheudu merkittäviä ympäristö- ja terveysriskejä. Välivarastoitavien maa-aineksien ja jätemateriaalien ominaisuudet ja haitta-ainepitoisuudet selvitetään mahdollisuuksien mukaan ennen niiden varastoimista alueella. Maa-aineksien haitta-ainepitoisuuksien tulee alittaa valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Välivarastointikentällä ei varastoida haihtuvia yhdisteitä (VOC) tai muita maa-aineksia, joissa on selkeä haju. Välivarastointialueelle tuotavat massat pidetään omissa aumoissa eikä niitä sekoiteta keskenään.
Betonimurskeen sijoituksesta on laadittu erillinen riskinarvio, jonka mukaan kohdekohtaisten ympäristöriskien arvioidaan olevan vähäisiä ja betonimurskeen käytön ympäristövaikutusten kokonaisuudessaan myönteisiä. Riskinarvioinnin suurimmat epävarmuustekijät liittyvät vesien kulkeutumiseen vajovesivyöhykkeessä ja pohjavesiolosuhteiden arvioimiseen. Arvioinnissa oletetaan, että betonimursketäyttöjen kohdalla ei esiinny varsinaista pohjavesikerrosta ja täyttörakenteiden suotovedet kulkeutuvat pääosin salaojiin.
Varastoitavan betonimurskeen tulee vastata ominaisuuksiltaan MARA-asetuksessa (VNA 843/2017) esitettyjä ympäristökelpoisuuden vaatimuksia peitetylle kenttärakenteelle ja murskeen laadunvalvonta suoritetaan myös MARA-asetuksen mukaisesti.
Merkittävimmäksi ympäristöriskiksi betonimurskeen käytössä arvioidaan sen mahdollinen vaikutus pinta- ja pohjavesien pH-arvoon. Peittämättömän betonimurskeen läpi kulkeutuneen sadeveden pH on yleensä noin 11. Betonimursketta hyödynnettäessä on otettava huomioon myös materiaalien korroosio-ominaisuudet. Lisäksi betonimurskeesta voi kulkeutua hulevesien mukana kiintoainesta käsittely- ja täyttövaiheessa. Kiintoaines voi aiheuttaa pintavesissä mm. sameuden kasvua ja vähentynyttä liuenneen hapen määrää ja sedimentin kerrostumisesta johtuvaa elinpaikkojen tuhoutumista.
Yleisesti betonimurskeen hyötykäyttö maarakentamisessa on suositeltavaa kiertotalouden edistämiseksi, neitseellisten maa-ainesten suojelun sekä kaatopaikkasijoituksen päästöjen ja kustannusten takia. Betonimurskeen käytöllä on myös hiilidioksidia sitova vaikutus. Pöllölaakson kohteessa betonimurskeen käyttö on erityisen suositeltavaa, koska materiaali on saatavilla suoraan kohteesta. Kohteessa murskatun betonimurskeen hyödyntämisellä voidaan minimoida kuljetuksista aiheutuvat päästöt. Betonimurskeen käyttö on perusteltua myös geoteknisesti sen kovettumisen perusteella.
Asiattomien pääsyä alueelle estetään alueen aitaamisella. Sekä purkutyön että rakennustyön aikana huolehditaan, että kaikki työmaa-aidat ovat ehjiä ja yhtenäisiä. Työajan ulkopuolella alueelle johtava kulkutie pidetään suljettuna ja lukittuna.
Päästöt ilmaan ja toimet päästöjen vähentämiseksi
Toiminnan aikana työmaaliikenne sekä työkoneet lisäävät väliaikaisesti pakokaasu- ja pölypäästöjä alueella. Päästöjen määrä on verrattavissa tavanomaisen maanrakennustyömaan päästöihin. Työkoneiden ja ajoneuvojen turhaa käyttöä sekä tyhjäkäyntiä pyritään välttämään ja näin vähentämään ilmaan vapautuvia polttoaine- sekä hiukkaspäästöjä.
Välivarastoitavien kuormien purkamisesta, kasojen tuulieroosiosta, kuormauksesta ja liikenteestä voi aiheutua pölyhaittaa. Pölyn leviämiseen vaikuttavat varastoitavan ja käsiteltävän aineksen kosteus ja hienojakoisuus sekä sääolosuhteet (tuulen suunta ja voimakkuus, sade ja lämpötila).
Välivarastointikenttä sijoitetaan alueelle, joka on tällä hetkellä kiinteistöä rajaavien teiden tasoa alempana. Sijoittelulla hillitään pölyn leviämistä alueen ulkopuolelle. Pölyämistä ehkäistään massojen ja ajoväylien kastelulla.
Melu ja tärinä sekä niiden hallinta
Rakennusten purun aikana melua aiheuttaa eniten betonijätteen murskaus. Kiinteistöjen purkamisesta voi syntyä tavanomaista purkutyömaalla syntyvä tärinää. Välivarastoinnin aikana lisääntyvää melua voivat aiheuttaa alueella työskentelevät kuormaajat sekä kuorma-autot. Melu on normaalia maanrakennus- ja purkutyöstä aiheutuvaa ääntä.
Melua pyritään ehkäisemään oikeilla laitevalinnoilla ja työmenetelmillä sekä meluavien toimien sijoittamisella. Mahdollista melua aiheuttavat toiminnot sijoitetaan kiinteistölle siten, että meluhaitta jää mahdollisimman vähäiseksi. Mahdollista meluhaittaa aiheuttava työ pyritään suorittamaan kentällä mahdollisimman kaukana asutuksesta tai muista häiriintyvistä kohteista. Murskauksesta syntyvää melua hallitaan murskan sijoittelun avulla, jolloin olemassa olevia rakenteita sekä alueen laaksomaisuutta käytetään hyödyksi melun leviämisen ehkäisyssä.
Lisäksi melua mahdollisesti aiheuttavat työvaiheet pyritään toteuttamaan klo 7–18 välillä.
Päästöt vesistöön ja viemäriin sekä toimet päästöjen vähentämiseksi
Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse vesistöjä, lähin vesistö on noin kilometrin päässä sijaitseva Haaganpuro. Hankkeen ei arvioida aiheuttavan merkittäviä päästöjä vesistöihin. Riskinarvion (liite 5) mukaan suotovesien emäksinen pH neutraloituu kokemuksen mukaan nopeasti lyhyelläkin matkalla hieman happamien luonnonvesien vaikutuksesta. Mikäli kohdealueen vesiä päätyisi esimerkiksi Haaganpuroon, niin pH olisi ehtinyt laskea jo täysin neutraalille tasolle.
Alueelta huuhtoutuu purku-, murskaus-, välivarastointi- ja rakentamisvaiheessa pintavalunnan mukana kiintoainesta ja mahdollisia haitta-aineita. Kierrätyskentällä muodostuvat hulevedet imeytyvät osaksi maaperään, mutta alueelle voi sadannan tai kasojen kastelun vuoksi muodostua myös viemäröitäviä vesiä. Alueen maaperä on kalliomaata, mikä rajaa huleveden kulkeutumista.
Suoto- ja hulevedet sekä pölyämisen hallintaan käytetyt kasteluvedet ja työkoneiden pesuvedet (ml. kierrätyskentän hulevedet) johdetaan selkeytysaltaaseen. Altaan vedestä otetaan näytteet tutkittavaksi ennen veden johtamista hulevesiviemäriin. Mahdollisista työmaan poistovesien johtamisesta hulevesiviemäriin tehdään ilmoitus HSY:lle. Tarvittaessa vettä voidaan käsitellä esimerkiksi neutraloimalla tai hiekanerottimella.
Hulevesien johtamisella ja erilaisilla käsittelyillä ehkäistään maa-aineksen leviäminen hulevesien mukana ja samalla estetään maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden leviämistä. Haitta-aineet ovat usein pääasiassa sitoutuneena kiintoainekseen, joten kiintoaineksen poistamisella estetään niiden kulkeutuminen.
Kelluvien epäpuhtauksien määrä betonimurskeessa on MARA-asetuksen mukainen, joten niiden huuhtoutuminen arvioidaan vähäiseksi.
Päästöt maaperään ja pohjaveteen sekä toimet päästöjen vähentämiseksi
Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, lähin pohjavesialue on noin 6,5 km päässä. Näin ollen hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta pohjavesialueisiin. Kulkeutumista talousvesiin ei voi tapahtua, koska lähialueilla ei ole vedenottamoja tai talousvesikaivoja.
Välivarastoitavien maa-aineksien haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa:ssa 214/2007 esitetyt alemmat ohjearvot. Lähtökohtaisesti pilaantuneita haitta-ainepitoisia maamassoja ei varastoida kentällä, vaan ne toimitetaan työmaa-alueelta mahdollisimman pian asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan.
Välivarastointikentällä ei säilytetä polttoainetta työkoneita varten. Mikäli toiminnan aikana hankealueella on tarpeen tankata työkoneita, tankkaus suoritetaan pinnoitetulla alueella.
Haitta-aineiden pitoisuus kohteessa käytettävissä betonimurskeissa on alhainen ja materiaali täyttää MARA-asetuksen peitetyn kentän vaatimukset. Kohteessa täyttökorkeus on MARA-asetuksessa annettua kerrospaksuutta korkeampi, mutta tällä on vaikutusta lähinnä haitta-aineiden liukenemisen ja kulkeutumisen ajalliseen ulottuvuuteen. Riskinarvion käsitteellisessä mallissa kuvataan rakenteisiin sijoitetun betonimurskeen läpi suotautuvien vesien mahdolliset kulkeutumisreitit valmiiksi rakennetussa kohteessa. Rakennusten perustuksia ympäröivät salaojat pitävät pohjaveden pinnantasoa niin alhaalla, että todennäköisesti betonimursketäytön kohdalla pohjaveden pinnantaso on kallioleikkausta alempana. Kalliopinnan epätasaisuuksiin voi myös kertyä seisovaa vettä. Betonimursketta ei sijoiteta vesipinnan alapuolelle. Työn aikana seurataan pohjaveden tasoa ja jos täyttö näyttäisi ulottuvan pohjaveden pinnan alapuolelle, niin täyttö tehdään neitseellisellä kiviaineksella. Pohjaveden pinnan yläpuolella ulotetaan myös 30 - 50 cm täyttö kivimurskeella tai louheella. Suotovesien arvioidaan päätyvän pääosin salaojiin, joista vedet johdetaan hulevesiviemäreihin. Tässä vaiheessa laimentumista ja pH:n neutraloitumista on tapahtunut niin paljon, että vesien lopullinen päätyminen maastoon arvioidaan riskittömäksi.
Arseenin liukoisuus veteen lisääntyy olosuhteissa, joissa pH on poikkeuksellisen korkea tai hyvin alhainen. Koska arseenia on todettu esiintyvän alueen maaperässä kynnysarvoja ylittäviä pitoisuuksia, niin arseenipitoisia maita ei jätetä valmiissa kohteessa betonimursketäytön alle, joihin emäksisten suotovesien vaikutus enimmäkseen kohdistuu. Toteutettujen maaperän haitta-ainetutkimusten perusteella on arvioitu, että kynnysarvomaat eivät itsessään aiheuta kohteessa ympäristöriskiä. Rakennusvaiheen maaperän haitta-ainetutkimuksissa varmistetaan, ettei PIMA-asetuksen alemmat ohjearvot ylity alueen maaperässä.
Vaikutukset yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen
Luvanmukaisesta toiminnasta aiheutuvat haitat ovat väliaikaisia. Hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia yleiseen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.
Toiminnassa otetaan huomioon, että kiinteistöille tulee asumista ja että hankealueen läheisyydessä on asuinkiinteistöjä. Hankkeen vaikutuksia viihtyvyyteen vähennetään melun suhteen asettamalla toiminnalle aikarajat, laitevalinnoilla sekä massojen ja toimintojen sijoittelulla. Toiminnasta aiheutuvaa pölyämistä voidaan ehkäistä mm. kastelemalla.
Materiaalin hyödyntäminen kohdekiinteistöllä vähentää raskasta liikennettä alueella vaihtoehtoiseen tilanteeseen verrattuna, jossa purettava betonimurske kuljetettaisiin pois alueelta ja alueelle kuljetettaisiin tilalle soraa ja maa-ainesta.
Työmaa-aidoilla pyritään osaltaan estämään materiaalin leviäminen alueen ulkopuolelle. Jos työmaa-alueen ulkopuolelle pääty purkutyön aikana jätettä tai varastoinnin aikana merkittävästi hienoainesta kerätään tai lakaistaan materiaali pois työmaa-alueen ulkopuolta viivytyksettä.
Vaikutukset luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin tai rakennettuun ympäristöön
Alueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura-alueita tai luonnonsuojelualueita, joten hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -alueisiin tai luonnonsuojelualueisiin.
Noin 100 metrin päässä hankealueen kiinteistön rajalta lounaaseen sijaitsevat Ruskeasuon puutarhapalstat. Puutarhapalstojen välissä on asuinkerrostaloja ja metsää. Hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta puutarhapalstoihin.
Hankealueen luoteispuolella, noin 65 metrin päässä kiinteistön rajalta on myös liito-oravien elinalueiksi määriteltyjä metsäalueita. Elinalueet sijaitsevat riittävän etäisyyden päässä hankealueelta, eikä hankkeen yhteydessä kaadeta puita. Liito-orava-LIFE- hankkeen raportissa (Liito-oravan huomioiminen kaupunkisuunnittelussa – Hyvien käytäntöjen opas, 2021) liito-oravien ei ole todettu olevan erityisen herkkiä esimerkiksi melulle. Hanke ei siten vaikuta kielteisesti liito-oravien elinympäristöön.
Myös hankkeen pölypäästöt ovat hyvin paikallisia, ja hankealueen sekä luontokohteiden välille jää riittävä suojaetäisyys, jotta pölypäästöt eivät aiheuta haitallisia vaikutuksia.
Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu
Jätteen käsittelyn seuranta ja tarkkailu
Hakemus sisältää jätelain (646/2011) 120 § 2 momentin mukaisen suunnitelman jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä.
Alueella varastoidaan vain kyseisellä työmaa-alueella syntyviä jätteitä (betonimursketta) ja maa-aineksia (kynnysarvomaat ja ei pilaantuneet maat). Betonimurskeen kelpoisuus tutkitaan pääosin jo purkupaikalla. Betonijätteestä toteutetaan laadunvalvonta määräajoin otettavin osanäyttein, jotka edustavat enintään 10 000 tonnin erää valmista betonimursketta.
Välivarastointialueella säilytetään valtioneuvoston asetuksen 843/2017 (MARA-asetus) mukaista betonimursketta, jonka haitallisten aineiden liukoisuus ja pitoisuus ei ylitä asetuksen liitteessä 2 säädettyjä raja-arvoja. Välivarastointialueella voidaan säilyttää myös sellaista MARA-asetuksen mukaista betonimursketta sekä valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaista, alle alemman ohjearvon pitoista maa-ainesta, jota ei sijoiteta kiinteistön rakennekerroksiin, vaan toimitetaan muualle vastaanottopaikkaan hyödynnettäväksi tai loppusijoitettavaksi. Välivarastoitavat massat eivät sisällä rakennusjätettä. Rakennusjätteet on eroteltu betonimurskeesta purun yhteydessä purkupaikalla. Rakennusjätteet on lajiteltu ja toimitettu ensisijaisesti hyötykäyttöön sekä kierrätykseen ja toissijaisesti loppusijoitukseen purkusuunnitelman mukaisesti. Välivarastointialueella ei säilytetä purkutyömaalla tai rakennustyömaalla syntyviä jätteitä. Säilytettävät jakeet pidetään toisistaan erillään. Välivarastointialueella ei tehdä mahdollisen seulonnan lisäksi muuta käsittelyä.
Siirrettävän selkeytysaltaan täyttymistä seurataan ja se tyhjennetään tarvittaessa. Altaaseen kertynyttä sakkaa voidaan poistaa esimerkiksi imuautolla. Sakka toimitetaan loppusijoitettavaksi asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.
Varastoitavien jätteiden laadun ja asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi kentälle nimetään valvoja. Kentälle nimettävä valvoja perehdytetään ja valvojalla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus valvoa varastointikentän toimintaa. Alueella noudatetaan työturvallisuuslain (738/2002) mukaista työnantajan yleistä velvollisuutta mm. työhön perehdyttämisestä. Perehdyttämisessä huomioidaan alueen erityispiirteet.
Täytössä hyödynnetään betonimursketta, jonka haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät ylitä peitetylle kentälle valtioneuvoston asetuksessa 843/2017 määritettyjä raja-arvoja. Mikäli rakennusten purussa syntyvä betonimurske tai alueelta kaivettava maa-aines ei haitta-ainepitoisuuksiltaan tai muilta ominaisuuksiltaan kelpaa rakennekerroksiin, alueella muodostuvat kuormat toimitetaan pois alueelta asianmukaiset luvat omaavaan vastaanottopaikkaan eikä niitä säilytetä varastointialueella.
Päästö- ja vaikutustarkkailu
Työmaa-aikana tarkkaillaan selkeytysaltaan veden laatua ennen sen johtamista hulevesiviemäriin. Vesinäytteistä analysoidaan tarkemmin sovittavassa akkreditoidussa laboratoriossa:
- kloridi, sulfaatti, fluoridi
- metallien (Sb, As, Ba, Cd, Cr, Cu, Pb, Mo, Ni, Se, Zn, V, Hg) liukoiset pitoisuudet
- öljyhiilivedyt C10—C40
- pH
- sähkönjohtavuus
- kiintoaine
- liuenneen orgaanisen aineen pitoisuus (DOC)
Näytteenoton tulokset toimitetaan valvovalle viranomaiselle heti tulosten valmistuttua.
Kaivutöiden yhteydessä seurataan pohjaveden pinnan tasoa, jolla varmistetaan, että betonimurske sijoitetaan pohjavesipinnan yläpuolelle.
Kirjanpito ja raportointi
Toiminnasta laaditaan vuosiraportti, joka toimitetaan viranomaisille seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä. Raportointia tehdään niin kauan, kunnes kohteen maarakentaminen on saatu valmiiksi. Vuosiraportti sisältää tiedot seuraavista:
- toiminta-ajat ja murskausajankohdat
- käsitellyt jätteet sekä hyötykäyttöön toimitetut materiaalit
- vuodenvaihteessa varastossa olevat jätteet
- maarakentamisen ajalta vuosittain alueella hyödynnettyjen jätteiden määrä ja laatu
- toiminnassa syntyneet jätteet ja toimituspaikat
- käyttö– ja päästötarkkailu
- poikkeukselliset tilanteet, ympäristövahingot ja onnettomuudet sekä niihin liittyvät korjaavat toimenpiteet
Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ja vakuuden asettaminen
Toiminnalle haetaan ympäristönsuojelulain (527/2014) 199 §:n mukaista töiden aloituslupaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Kohde voidaan ennallistaa, jos lupapäätös kumotaan tai lupamääräyksiä muutetaan. Varastointialue voidaan saattaa ennalleen poistamalla betonimurske alueelta. Välivarastoinnin ennallistaminen on teknisesti helppo toteuttaa. Betonimurskerakenteesta on tehty ympäristöriskin arviointi, eikä betonimurskeen käytöstä arvioida aiheutuvan merkittäviä terveys- tai ekologisia riskejä. Betonimurske soveltuu myös teknisiltä ominaisuuksiltaan erinomaisesti kohteen jakavaan/kantavaan kerrokseen. Näin ollen toiminnan merkittävimmät ympäristövaikutukset eivät liity betonimurskeen käyttöön rakenteissa. Mahdolliset merkittävimmät ympäristövaikutukset eivät liity luonteeltaan pysyviin haittoihin, joten toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta ei siten tee muutoksenhakua hyödyttömäksi.
Hakija esittää, ettei ympäristönsuojelulain (527/2014) 59 §:n mukaista vakuutta ole tarkoituksenmukaista asettaa. Vakuudella katettavat kustannukset toimintaa lopetettaessa ovat vähäiset, koska ympäristöluvan myöntämisellä ei ole vaikutusta siihen, että kiinteistöillä muodostuu jätettä. Päinvastoin ympäristöluvan mukaisella toiminnalla purkutoiminnassa muodostuva jäte muutetaan arvokkaammaksi hyötykäyttökelpoiseksi uusiomateriaaliksi. Kohteessa hyödynnettävä betonimurske käytetään voimassa olevan kaavan toteuttamiseen eli kiinteistön maan pinnantason korottamiseksi asuinkiinteistöille sopivaksi. Purkamisesta syntyvä ylimääräinen betonimurske, jota ei hyödynnetä kohteessa, toimitetaan purku-urakoitsijan toimesta pois kiinteistöiltä viimeistään purku-urakan päätteeksi muihin kohteisiin hyödynnettäväksi.
Yleisesti ympäristölupaan liittyvät vakuuslaskennat on suoritettu nykyisten markkinahintojen perusteella, koska markkinatilanteiden ennustaminen on mahdotonta. Valmiin betonimurskeen markkinahinta on tällä hetkellä 1-3 €/t (alv 0%) ostajan hoitaessa kuljetukset. Vakuuslaskennan (16 000t x 1€/t x 1,24 = arvolisäverollinen hinta 19 840€) perusteella vakuutta ei ole tarvetta asettaa, koska ympäristöluvan mukaisessa toiminnassa ei muodostu sellaista jätettä, jolla ei olisi positiivista arvoa ja jonka pois toimittaminen maksaisi. Riski väliaikaisen varaston muuttumisesta pysyväisluonteiseksi jätteen sijoittamiseksi lupa-alueella on olematon, kun otetaan huomioon se, että kyseessä on arvokkaat kiinteistöt Helsingin ytimessä. Ylimääräiset kasat estävät asuinrakennusten sekä muun piha-alueen rakentamisen ja laskevat kiinteistön arvoa, joten hakijan etu kiinteistön omistajana on saada ne pois kiinteistöiltä kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Lupahakemuksen käsittely
Tiedottaminen
Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu lehti-ilmoituksella Helsingin Uutiset lehdessä 12.11.2022, Helsingin kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla 12.11.–20.12.2022 olleella kuulutuksella sekä kirjeellä naapurustolle ja alueen asukasyhdistykselle.
Lausunnot
Kaupunkiympäristön toimialan palvelut ja luvat –palvelukokonaisuuden ympäristöpalveluiden ympäristöterveysyksikön päällikkö toteaa, että valmisteltavassa ympäristölupa-asiassa on terveydensuojeluun liittyvät näkökohdat otettu riittävästi huomioon eikä erillisen lausunnon antamista ole pidettävä tarpeellisena.
Muistutukset ja mielipiteet
Kuulutusaikana As Oy Helsingin Lavastaja ja As Oy Helsingin Kuuluttaja jättivät muistutuksen, että pölyn ehkäisy on hoidettava huolellisesti (dokumentissa lukee, että siitä huolehditaan tarvittaessa) ja että liikennejärjestelyjen sujuvuudesta on huolehdittava.
Ympäristö- ja lupajaoston ratkaisu ja lupamääräykset
Asian ratkaisu
Ympäristö- ja lupajaosto päätti myöntää Kiinteistö Oy Helsingin Ilmalankatu 2:lle ympäristönsuojelulain 27 §:n mukaisen ympäristöluvan jätemateriaalien käsittelylle lupahakemuksen mukaisesti ja noudattaen seuraavia lupamääräyksiä.
Päätös sisältää ratkaisun ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.
Lupamääräykset
Toimintaa koskevat yleiset määräykset
1) Murskaamalla, seulomalla, välivarastoimalla tai sijoittamalla maarakenteisiin saa käsitellä ainoastaan taulukossa alla esitettyjä jätejakeita, jotka ovat syntyneet Ilmalankatu 2 rakenteiden purku- ja rakennustöistä. Näiden jätejakeiden käsittelyn enimmäismäärä on yhteensä alle 50 000 tonnia per kalenterivuosi.
(YSA 713/2014:2 §:n kohdan 12 b ja 12 f, YSL 52 ja 58 §, JäteL 12 §)
2) Välivarastossa saa säilyttää kerrallaan enimmillään 30 000 tonnia jätejakeita. Välivaraston toiminnassa on varmistettava, että yksittäisen jäte-erän varastointiaika on alle 3 vuotta. (YSL 34 ja 52 §, VNA 331/2013 3 §, YSA 713/2014:1 kohdan 13 e §, JäteL 12 §)
3) Luvan saajan on nimettävä riittävän ammattitaitoinen vastuuhenkilö, joka vastaa toimintojen valvonnasta ja tarkkailusta. Vastuuhenkilön on oltava selvillä ympäristölupapäätöksen toiminnalle asettamista vaatimuksista. Henkilön nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön viimeistään kaksi viikkoa ennen toiminnan aloittamista. Jos vastaavan henkilön nimi ja/tai tiedot muuttuvat, on tiedot ilmoitettava viipymättä ympäristöpalveluille. (YSL 52 §, JäteL 141 §)
4) Asiaton pääsy alueelle on estettävä valvonnalla ja rakenteellisin keinoin. (YSL 52 §)
5) Toiminta-alueelta luovutettavista purkubetoni- ja tiilimurskeista sekä mahdollisesti epäpuhtauksina erotelluista ja pois luovutettavista purkujätteistä tulee laatia jätelain 121 §:n mukaiset siirtoasiakirjat, joiden tulee olla tarvittaessa lupaviranomaisen tarkistettavissa. Mikäli välivarastoon tuotu ylijäämämaa-aines tai purkujäte-erä ei sovellu hyötykäyttöön, on se vietävä viipymättä vastaanottopaikkaan, jolla on lupa kyseisten maa-ainesten vastaanottoon tai käsittelyyn ja näistä purkujätteistä sekä pilaantuneesta ylijäämämaa-aineksesta tulee laatia vastaavasti siirtoasiakirjat. Siirtoasiakirjan laatimisessa ja toimittamisessa siirtoasiakirjarekisteriin tulee noudattaa jätelain 121 a ja b §:n mukaisia menettelyjä. (YSL 58 §, JäteL 31, 121, 121 a ja 121 b §)
6) Toiminnan eri vaiheiden eli murskauksen, välivarastoinnin ja hyötykäytön aloituksesta ja päättymisestä on kirjallisesti ilmoitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Jos toiminta on epäsäännöllistä, on toimintajaksoista tehtävä aloitusilmoitus kaksi viikkoa ennen kunkin toimintajakson aloittamista. Ilmoituksessa on esitettävä toiminnan arvioitu kesto ja toimintojen sijainti kiinteistöllä piirroksin. Ilmoitus tulee lähettää sähköpostiosoitteella helsinki.kirjaamo@hel.fi ja saatteeseen tulee merkitä asian diaarinumero HEL 2022-011948. (YSL 52, 58 ja 170 §, JäteL 12§)
Jätejakeiden ympäristökelpoisuutta ja hyötykäyttöä koskevat määräykset
7) Jätejakeiden käytön alueella tulee vastata mahdollisimman tarkasti tarvetta ja perustua hakijan esittämään hyötykäyttösuunnitelmaan jätejakeiden sijoittamisesta maarakenteisiin. Hyötykäyttösuunnitelma poikkileikkauskuvineen ja hyötykäyttökarttoineen on pidettävä ajan tasalla toiminnan mahdollisesti muuttuessa. Ajantasaistettu suunnitelma tulee toimittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle valvontaa varten.
Jätejakeiden sijoittamisesta kiinteistöjen maarakenteisiin ei saa aiheutua merkittävää poikkeamaa asemakaavassa esitettyihin korkotasoihin.
Maarakenteisiin sijoitettu betonimurske ei saa olla kosketuksissa pohjaveden kanssa. Tämä on varmistettava sijoittamalla vähintään hakemuksessa esitetty 0,30−0,50 metrin suojakerros pohjaveden pinnan ylimmän tason yläpuolelle ennen betonimurskeen sijoittamista ja tarkkailemalla pohjaveden pinnan tasoa.
Hyötykäytössä tulee noudattaa hyötykäyttösuunnitelmassa esitettyjä kerrosrakenteita kerrospaksuuksineen sekä seuraavia pilaantumattoman maa-aineksen suojakerroksia:
- Vesiputkia ympäröivissä täytöissä käytetään ainoastaan pilaantumatonta maa-ainesta, putkien päällä vähintään 0,50 metrin paksuinen kerros ja muualla vähintään 0,30 metrin paksuinen kerros.
- Kulkuväylillä ja kasvittomilla piha-alueilla betoni- ja tiilimurskekerros peitetään vähintään 50 senttimetrin paksuisella kerroksella pilaantumatonta luonnon maa- ja kiviainesta tai päällystetään.
(YSL 17, 52 ja 170 §, JäteL 6 ja 8 §, VNA 843/2017 3 §:4)
8) Esitettyihin rakenteisiin sijoitettavien jätejakeiden ympäristökelpoisuuden ja teknisten ominaisuuksien on oltava käyttötarkoitukseen soveltuvia.
Hyötykäytettävät jätejakeet eivät saa merkittävästi haista haitta-aineille. Lisäksi rakenteisiin suoraan sijoitettavien materiaalien on täytettävä alla taulukossa esitetyt laatuvaatimukset. Rakennekerroksissa suoraan hyötykäytettävien materiaalien täydentävät laatuvaatimukset jätenimikkeittäin:
(YSL 11 ja 52 §, JäteL 8 §, VNA 179/2012 16 a §, VNA 843/2017, VNA 214/2007)
9) Välivarastoitavien ja hyötykäyttöön tarkoitettujen betoni- ja tiilimurskeiden sekä ylijäämämaa-ainesten ympäristökelpoisuus on todennettava riittävin tutkimuksin.
Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava pyydettäessä selvitys jätteen luovuttajan laadunhallintajärjestelmästä sekä jäte-eräkohtaiset laadunhallintaraportit.
(YSL 52 §, VNA 843/2017, 4 ja 5 § + liite 3, VNA 214/2007, 5 § ja liite)
Määräykset melu- ja pölyhaittojen sekä roskaantumisen ehkäisemiseksi
10) Toiminta alueella tulee järjestää siten, että lähimmille häiriintyville kohteille aiheutuva meluhaitta voidaan rajoittaa mahdollisimman vähäiseksi.
Häiritsevää melua aiheuttavien koneiden ja laitteiden käyttö sekä raskas ajoneuvoliikenne ovat kiellettyjä yöaikaan kello 22.00 - 7.00 ilman pakottavaa ja perusteltua syytä. Murskaus on sallittua maanantaista perjantaihin kello 7.00 - 18.00. Murskausta ei saa tehdä pyhäpäivinä eikä niihin rinnastettavina muina yleisinä juhlapäivinä. Murskata saa enimmillään 30 päivänä.
(YSL 52 §)
11) Toiminnasta sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä ei saa aiheutua merkittävää pölyhaittaa lupa-alueen ulkopuolella.
Murskaus- ja välivarastointialueet tulee suunnitella siten, että esimerkiksi kasojen sijoittelulla mahdollisimman tehokkaasti estetään pölyhaitat naapuruston asuinkiinteistöillä.
Murskaamo on suojattava ja varustettava kuljettimien päälle asetettavilla tiiviillä pölykatteilla sekä kastelujärjestelmällä, jossa veden sumutuspisteitä on ainakin murskaimen ylä- ja alapuolella ja jokaisessa kuljettimen purkukohdassa. Tehokkaan pölyntorjuntajärjestelmän on oltava käytössä kokonaisuudessaan aina kun murskataan. Mikäli pölyntorjuntajärjestelmän jokin osa rikkoutuu tai sen käyttö ei esimerkiksi sääolosuhteiden takia ole mahdollista, on murskaus keskeytettävä välittömästi.
Haittojen ehkäisemiseksi on lisäksi päällystämättömän varastokentän ja työmaan ajoväylien pölyäminen on estettävä esimerkiksi suolaliuoksella ja asfaltoiduille katualueille levinnyt kura on pestävä pois tarvittaessa päivittäin sekä pölyävät varastokasat ja kuormat on kasteltava tai peitettävä tai pölyäminen on estettävä muulla asianmukaisella menetelmällä. Kuivaa, pölyävää mursketta tai maa-ainesta ei saa siirrellä.
(YSL 52 §)
12) Murskausta koskeva tiedote on jaettava hakijan esittämällä naapurikiinteistöjen kartalla kaikkiin rakennuksiin. Asuinrakennuksissa tiedote pitää jakaa jokaiseen asuinhuoneistoon. Lisäksi tiedote on toimitettava alueen asukasyhdistykselle: Pasila-seura - Böle-samfundet ry.
Tiedote pitää jakaa hyvissä ajoin ennen murskauksen aloittamista ja uudestaan ajantasaisena kuukauden välein murskauksen päättymiseen asti. Tiedotteesta on käytävä ilmi murskauksen kesto ja päivittäinen työaika sekä työn suorittajan ja työn tilaajan yhteystiedot.
(YSL 52 §)
13) Toiminnasta sekä toimintaan liittyvästä liikenteestä ei saa aiheutua merkittävää roskaantumishaittaa. Mikäli toiminnasta aiheutuu ympäristön roskaantumista, tulee toiminnanharjoittajan siivota roskaantunut alue välittömästi. (YSL 52 ja 58 §, JäteL 13 ja 72–73 §)
Vesien käsittely ja johtaminen
14) Alueelta pois johdettavat vedet on käsiteltävä hakijan esittämän vesienkäsittelysuunnitelman mukaisesti eikä toiminnasta ei saa aiheutua hule- ja vajovesien kulkeutumisen kautta ympäristön lisäpilaantumista, roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisen vaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle, kuten vesien purkualueen liettymistä, vettymistä tai muuta haittaa. (YSL 52 ja 66 §)
15) Toiminta-alueen kaivanto- tai hulevesiä ei saa johtaa HSY:n hule-, jätevesi- tai sekaviemäriin ilman HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden hyväksyntää. HSY:n myöntämä lupa tai muu kirjallinen hyväksyntä kaivantovesien johtamiseen on esitettävä ympäristöseuranta- ja valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 67 ja 172 §)
Polttonesteiden varastointi, tankkauspisteet ja jätteiden käsittely
16) Polttonestesäiliö on sijoitettava suoja- tai valuma-altaaseen tai sen on oltava kaksivaippainen. Säiliöt on varustettava ylitäytön- ja laponestimillä ja tankkauslaitteistot lukittavilla sulkuventtiileillä.
Säiliöt tulee sijoittaa tiiviin kestopäällysteen päälle siten, että kestopäällystetty alue ulottuu vähintään 1,5 m etäisyydelle jakelulaitteesta ja säiliön täyttöaukosta. Tankkausalueella tulee lisäksi olla imeytysainetta ja kalustoa mahdollisten vuotojen keräämistä ja säilyttämistä varten. Työmaa-alueella ei saa tarpeettomasti säilyttää koneita, polttoaineita tai öljyjä. Säiliöt on sijoitettava siten, etteivät polttoaineet pääse vahinkotilanteessa maaperään, viemäriin tai vesistöön.
(YSL 52 §)
17) Alueella mahdollisesti muodostuvat jätteet tulee hakijan esityksen mukaisesti lajitella, varastoida ja käsitellä niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle. (YSL 58 §, JL 13 §)
Ympäristökuormituksen ja -vaikutusten tarkkailu
18) Jos toiminnassa syntyy alueelta pois johdettavia hule- tai suotovesiä, on ympäristökuormituksen arvioimiseksi otettava vesinäytteet kaikista purkupisteistä, joista toiminnan hulevesiä puretaan hulevesiviemäriin tai maastoon. Hulevesiviemäriin johdettavia vesiä tulee tarkkailla vähintään kaksi kertaa vuodessa tai HSY:n edellyttämällä tavalla. Huleveden purkupisteestä, josta vedet purkautuvat toimintakiinteistöjen eteläpuoliseen noroon, on otettava vesinäytteet vähintään kahdesti vuodessa keväisin ja syksyisin. Näistä vesinäytteistä on tutkittava parametrit tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Metallien pitoisuudet on analysoitava kokonaispitoisuutena ja liukoisena pitoisuutena.
Tarkkailuun liittyvät mittaukset, näytteenotto ja analysointi on tehtävä standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla tarkkailusuunnitelmassa hyväksytyillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta.
(YSL 62 ja 209 §)
Maastossa vielä tsekattava vesien kulkeutuminen
Käyttötarkkailu ja kirjanpito
19) Hyötykäytettävistä jäte-eristä tulee tarkistaa niiden laadun varmistavat asiakirjat ja lisäksi tulee tarkastaa aistinvaraisesti niiden kelpoisuus kohteelle. Tarkastusten tulee olla suunniteltua sekä riittäviin aistinvaraisiin tarkkailumenetelmiin perustuvaa.
Alueella eri tavoin käsitellyistä jätteistä on pidettävä kirjaa. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin murskattujen, välivarastoitujen ja hyötykäytettyjen jätteiden määrä, laatu, laadunvalvontatiedot, sijoitusalue tai -paikka sekä käsittelyaika. Lisäksi kirjanpitoon on merkittävä ympäristönsuojelun kannalta merkittävät mahdolliset häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika, arvio päästöistä ilmaan, vesiin tai maaperään) sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja tehdyt toimenpiteet. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle.
(YSL 52 §, JL 118, 119, 120 ja 122 §)
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
20) Luvan saajan on varauduttava ennalta vahinko- ja häiriötilanteisiin. Esitetty varautumissuunnitelma on pidettävä ajan tasalla. (YSL 15 ja 52 §)
21) Poikkeavista päästöistä ja muista ympäristöön vaikuttavista vahinko- ja häiriötilanteista on viipymättä ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle sekä ryhdyttävä viipymättä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Poikkeuksellisista päästöistä viemäriverkkoon on ilmoitettava viipymättä viemäriverkon haltijalle (HSY) ja mahdollisesta öljyvahingosta on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle. (YSL 52, 169 §)
Raportointi
22) Hakijan tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä kirjallinen raportti ympäristöluvan mukaisesta toiminnasta. Raportti sisältää vähintään
- vuosittain purkutyömaalta murskaukseen ja välivarastointiin vastaanotetut jätemäärät ja jätenimikkeet,
- alueella murskattujen ja välivarastoitujen jätteiden kokonaismäärän jätenimikkeittäin sekä
- alueella hyötykäyttöön sijoitettujen ja alueelta pois kuljetettujen jätteiden määrät jätenimikkeittäin.
Lisäksi valvovalle ympäristönsuojeluviranomaiselle tulee toimittaa yhteenveto lupamääräyksessä 19 esitetyistä kirjanpitotiedoista sekä tiedot tarkkailusuunnitelman mukaisesta tarkkailun toteutuksesta ja tuloksista.
(YSL 52 §, JL 118 ja 119–120 §)
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
23) Toiminnan tai toiminnanharjoittajan muutoksista ja toiminnan päättymisestä on ilmoitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja toimitettava loppuraportti kolmen kuukauden kuluessa hyötykäytön päättymisestä. Loppuraportissa esitetään vähintään kirjanpitotiedot alueelle tuoduista massoista ja mahdollisista pois viedyistä massoista, hyötykäyttökartta (eri massalaatujen sijainti hankealueella) sekä mahdolliset poikkeamatilanteet, kuten mahdolliset melu- ja pölyhaitat. Loppuraporttiin liitetään myös hyötykäytön valmistumiseen mennessä toteutetun tarkkailun tulokset sekä arvio tarkkailun jatkamisen tarpeesta.
(YSL 29, 52 ja 170 §)
Vakuus
24) Hakijan tulee asettaa ennen tämän päätöksen mukaisen jätteiden välivarastoinnin aloittamista 65 000 euron suuruinen vakuus ympäristö- ja lupajaoston eduksi ympäristönsuojelulain 61 §;n edellyttämällä tavalla.
Vakuudeksi hyväksytään takaus, vakuutus tai pantattu talletus. Vakuuden antajan on oltava luotto-, vakuutus- tai muu ammattimainen rahoituslaitos, jolla on kotipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa. Vakuuden tulee olla voimassa toistaiseksi.
(YSL 59–61 §).
Ratkaisun perustelut
Yleisten edellytysten täyttyminen
Ympäristö- ja lupajaosto on ratkaisussaan ottanut huomioon ympäristönsuojelulain ja jätelain tavoitteet ja yleiset periaatteet sekä näiden lakien ja niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Päätöksessä ja sen määräyksissä on huomioitu kuulutusaikana annettu muistutus. Lähtökohtana ratkaisussa on ollut lupahakemus täydennyksineen ja hakijan esittämät toimenpiteet haittojen vähentämiseksi. Annetut määräykset ovat tarpeen, jotta toiminta täyttää edellä mainittujen säädösten vaatimukset.
Lupaviranomaisen on tutkittava ympäristöluvan myöntämisen edellytykset ja otettava huomioon asiassa annetut lausunnot ja tehdyt muistutukset ja mielipiteet. Lupaviranomaisen on muutoinkin otettava huomioon, mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristönsuojelulain 48 §:n 2 momentin mukaan ympäristölupa on myönnettävä, jos toiminta täyttää tämän lain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen säännösten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 48 §:n 3 momentin mukaan lupa-asiaa ratkaistaessa on noudatettava, mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään.
Tämän päätöksen mukaisesti harjoitettuna toiminta täyttää ympäristönsuojelulain 49 §:n mukaiset edellytykset luvan myöntämiselle. Hakemuksen mukaisesti toimien ja lupamääräykset huomioon ottaen betoni- ja tiilijätteen murskaus, betoni- ja tiilimurskeen sekä jätteeksi luokiteltavan ylijäämämaan välivarastointi ja betoni- ja tiilimurskeen hyödyntämistoiminta maarakentamisessa täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa vastaavalle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.
Toiminnan sijoittuminen
Ympäristönsuojelulain 11 §:ssä säädetään sijoituspaikan valinnasta ja soveltuvuudesta. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, että toiminnasta ei aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja pilaantuminen voidaan ehkäistä.
Kun otetaan huomioon toiminnan luonne tavanomaisena purku- ja rakennustyömaan toimintana sekä maarakenteissa hyödynnettävien jätteiden laatu ja rakennesuunnitelmat, niin luvan mukaisesta toiminnasta aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys ei ennalta arvioiden ole merkittävä. Lupamääräyksillä on varmistettu, ettei jätteiden laatu, sijoituspaikka tai käsittely hakijan esittämillä tavoilla lupa-alueella aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista taikka muuta merkittävää ympäristöhaittaa. Toiminnan vaikutusalueella ei ole pilaantumiselle erityisen herkkiä elinympäristöjä tai luokiteltuja pohjavesialueita. Toiminnan aikaiset melu-, tärinä- tai pölyhaitat lupa-aluetta ympäröivillä asuinalueilla ovat estettävissä hakijan esittämillä keinoilla sekä niitä tarkentavilla lupamääräyksillä. Toiminta täyttää siten YSL 11 §:n edellytykset sijoituspaikan valinnalle.
Ympäristönsuojelulain 12 §:ssä säädetään oikeusvaikutteisen kaavan huomioimisesta toiminnan sijoittamisessa. Lainvoimaisessa asemakaavassa on esitetty pääpiirteittäin tavoiteltava maanpinnan korkotaso. Haettu korkotaso on asemakaavan mukainen. Hyötykäyttötoiminnan harjoittamiselle ei ole kaavoituksellisia esteitä. Muu luvan mukainen toiminta on ajallisesti rajattua.
Jätelain mukainen jätteen hyödyntäminen
Hakemuksen mukaisten jätejakeiden käyttö lupa-alueen maarakenteissa katsotaan olevan jätelain (646/2011) 6 §:ssä kohdassa 15) tarkoitettua jätteen hyödyntämistoimintaa, ja toiminnan voidaan katsoa olevan myös jätelain etusijajärjestystä koskevan 8 §:n mukaista. Lupamääräyksillä on varmistettu, että ylijäämämaiden hyötykäyttö voidaan myös katsoa jätteen hyödyntämiseksi.
Seuranta ja tarkkailu
Jätelain 120 §:n 2 momentin mukaan ympäristöluvanvaraisen jätteen käsittelytoiminnan harjoittajan on esitettävä lupaviranomaiselle suunnitelma jätteen käsittelyn seurannan ja tarkkailun järjestämisestä. Toimija on hakemuksessa täydennyksineen esittänyt tällaisen suunnitelman. Täydentävillä lupamääräyksillä varmistetaan se, että toiminnan tarkkailu ja kirjanpito ovat YSL 62 § mukaisesti riittäviä.
Paras käyttökelpoinen tekniikka
Toiminnan voidaan katsoa edustavan ympäristönsuojelulain 53 § tarkoittamaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa, kun toiminnassa noudatetaan tätä ympäristölupapäätöstä.
Lupamääräysten perustelut
Ympäristönsuojelulain 52 §:n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, päästöraja-arvoista, päästöjen ehkäisemisestä ja rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, maaperän ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemisestä; jätteistä sekä niiden määrän ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisestä alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä muista toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista ja muista toimista, joilla ehkäistään tai vähennetään ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.
Jätteiden käsittelytoimintaa koskevat yleiset määräykset
Määräys 1. Hyväksytty vuosittainen jätteiden käsittelyn enimmäismäärä vastaa toimivallan määrittelyrajaa luvan myöntämiselle. Toiminnanharjoittaja on hakenut lupaa määräyksen mukaisten jätteiden käsittelyyn, eikä lupa oikeuta muunlaisen jätteen käsittelyyn tai hyödyntämiseen.
Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (VNA 214/2007) esitetyn kynnysarvon ja alemman ohjearvojen välissä.
Määräys 2.Välivarastoitavan jätteen enimmäismäärä on määrätty varaston koon rajoittamiseksi ja ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Yli kolme vuotta kestävä hyödynnettävän jäte-erän varastointi ei ole välivarastointia, vaikka tuleva hyödyntämis- tai käsittelytarkoitus olisi tiedossa. Lupa ei oikeuta kaatopaikan pitämiseen.
Määräys 3. Jätelain 141 §:n mukaan jätteenkäsittelylaitoksen tai -paikan toiminnanharjoittajan on nimettävä vastuuhenkilö toiminnan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan seurantaa ja tarkkailua varten. Vastuuhenkilöllä on oltava tehtävien hoitamiseksi riittävä ammattitaito. Vastuuhenkilön yhteystiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Määräys 4. Aitaamisella ja lukittavilla porteilla tai puomeilla sekä valvonnalla estetään välivarastoon ja luvan mukaiseen hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden tai maa-ainesten tuominen alueille. Samalla ehkäistään mahdollista ilkivaltaa työmaalla ja siitä aiheutuvia ympäristövahinkoja.
Määräys 5. Toimintojen aloittamisesta ja päättymisestä on velvoitettu tekemään ilmoitus valvovalle viranomaiselle, jotta viranomainen voi valvoa toimintojen asianmukaisuutta.
Jätejakeiden hyötykäyttöä koskevat määräykset
Määräys 6. Suunnitelman mukainen jätteiden sijoittaminen maarakenteisiin varmistaa sijoittamisen olevan hyötykäyttöä ja ehkäisee ympäristöhaittoja. Hyötykäyttösuunnitelman päivitysten toimittaminen viivytyksettä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen valvonnan järjestämiseksi.
Määräys rakenteiden korkotasosta varmistaa, että toiminta ei estä asemakaavan toteuttamista, ja että jätteiden sijoittaminen alueen maarakenteisiin on tarpeen mukaista hyödyntämistä.
Määräyksessä 8 esitetyt laatuvaatimukset on asetettu oletuksella, että betoni- ja tiilimurske, eivät ole kosketuksissa pohjaveteen.
Määräys pilaantumattoman maa-aineksen muodostamista suojakerroksista on tarpeen ehkäisemään alueen käyttäjien terveys- ja ympäristöhaittoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan tässä maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuus alittaa PIMA-asetuksessa säädetyn kynnysarvon tai haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa sen sijoituspaikan taustapitoisuuden. Maa-aineksen arseenipitoisuus saa ylittää kynnysarvon, mutta se ei saa ylittää Geologian tutkimuskeskuksen ylläpitämästä TAPIR-tietokannasta saatavaa, maalajikohtaista taustapitoisuutta lupa-alueella. Maa-aineksen haitta-ainepitoisuus on tällöin yleensä turvallisella tasolla eikä aiheuta käyttörajoitteita.
Määräys 7. Hyötykäytettävien ylijäämämaiden ja purkumateriaalien ympäristökelpoisuus ja tekninen soveltuvuus ovat edellytyksiä ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten mukaiselle toiminnalle.
Hakemuksessa esitettyjä ympäristökelpoisuuden minimilaatuvaatimuksia on täydennetty määräyksessä seuraavin perustein:
- Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä kielletään hajuhaittaa aiheuttavien, haitta-aineilta haisevien materiaalien hyödyntäminen.
- Asbestia koskeva kielto täydentää hakijan esittämiä sallittujen rakennusjätteiden ja niiden määriä koskevia laatukriteereitä ylijäämämaa-aineksissa ja purkujätteessä. Asbestia ei ole mainittu ns. MARA-asetuksessa (VNA 843/2017), johon hakija viittaa kuvatessaan hyödynnettävien jätejakeiden ympäristökelpoisuuden ja teknisen soveltuvuuden todentamista. Asbestia sisältävän materiaalin käsittely on todettu terveydelle haitalliseksi ja siksi sitä ei saa käsitellä asutuksen läheisyydessä sijaitsevalla lupa-alueella.
- Biohajoavalle ja muulle orgaaniselle ainekselle asetettu enimmäismäärä perustuu valtioneuvoston asetukseen biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen erityisistä rajoituksista maantäytössä (VNA 179/2012, 16 a §). Sen mukaan rakennus- ja purkujätettä sekä niiden käsittelyssä syntyvää jätettä saa hyödyntää penkereissä, kaivantojen täyttämisessä ja muussa vastaavassa maantäytössä vain, jos jätteessä olevan biohajoavan ja muun orgaanisen aineksen pitoisuus määritettynä orgaanisen hiilen kokonaismääränä tai hehkutushäviönä on enintään 10 prosenttia.
Määräys 8. Hyötykäytettävien ylijäämämaa-ainesten ja muiden jätejakeiden edustavalla ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta hyötykäytettävistä aineksista ei aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Hakijan esittämä MARA-asetuksen (VNA 843/2017) mukainen ympäristökelpoisuuden todentamismenettely soveltuu betoni- ja tiilimurskeelle. Laadunhallinta-järjestelmien ja jäte-eräkohtaisten laadunhallintaraporttien tarkastukseen pitää olla mahdollisuus viranomaisvalvonnassa.
Määräys 9. Hyödynnettäväksi soveltumattomien massojen poistamisella varmistetaan, että maa-ainesten hyötykäytöstä ei aiheudu terveys- tai ympäristöhaittaa. Jätelain 31 §:n mukaan jäte on palautettava haltijalle, mikäli jätettä ei oteta paikassa vastaan. Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan.
Määräykset pilaantumisen, meluhaittojen ja roskaantumisen ehkäisemiseksi
Määräys 10. Lupa-alueen välittömässä läheisyydessä on paljon asutusta. Meluavien toimintojen sijoittamisella mm. jyrkän rinteen, purettavien rakennusten tai varastokasojen suojaan voidaan ehkäistä jonkin verran meluhaittoja.
Päivittäisten toiminta-aikojen ja murskauspäivien tarkempi rajoittaminen on varovaisuusperiaatetta noudattaen tarpeen, jotta melusta ei aiheutuisi kohtuutonta haittaa asukkaille. Melun leviämistä ja melutasoja ei ole mallinnettu lupaa haettaessa. Päiväaikaisen melun osalta asukkailta odotetaan suurta kärsivällisyyttä, minkä vuoksi on tarpeen, että asukkaat voivat levätä ilta-aikaan, viikonloppuisin ja juhlapäivinä melun häiritsemättä. Yöaikainen melu aiheuttaa asukkaille eniten häiriötä, joten on tärkeää, että yöllä tehdään vain ne työvaiheet, joita ei liikenneturvallisuuden, liikenteen sujuvuuden tai muun perustellun syyn vuoksi voi tehdä päiväaikaan.
Määräys 11. Lupa-alueen välittömässä läheisyydessä on paljon asutusta. Määräys on tarpeen, jotta toiminnasta leviäisi mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön, joka voisi aiheuttaa viihtyvyys- tai terveyshaittaa. Jos murskauksen pölynhallintajärjestelmä ei ole riittävän tehokas, niin murskaamo on lisäksi sijoitettava tiiviin suojarakennelman sisään siten, että ainoastaan syöttösuppilo ja kuljettimen purkukohdat jäävät suojarakennelman ulkopuolelle. Alueelle johtavien ajoteiden haitallisen pölyämisen torjumiseksi niiden tilaa on syytä tarkkailla säännöllisesti.
Määräys 12. Tiedottamalla voidaan vähentää työstä naapurustolle aiheutuvaa haittaa tai häiriötä. Tiedottamisen avulla asukkaat ja muut häiriytyvät kohteet voivat varautua ennakolta tulevaan meluhaittaan.
Määräys 13. Määräys on tarpeen ehkäisemään terveys- ja ympäristöhaittoja sekä roskaantumisen aiheuttamaa viihtyvyyshaittaa. Roskaantuneet alueet siivotaan viipymättä jätelain 72 §:n nojalla. Jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (978/2021) 11 §:n mukaan jätteen kuljetuksessa on varmistettava, ettei jätettä pääse ympäristöön kuormauksen tai kuljetuksen aikana.
Määräys 14. Alueella muodostuvien vesien käsittely esitetyn vesienkäsittelysuunnitelman mukaisesti on tarpeen, jotta voidaan ehkäistä ympäristön lisäpilaantuminen ja säilyttää läheisen arvokkaan luontokohteen luonnonarvot. Toiminta-alueen hulevesiverkoston vesien purkupiste sijaitsee alueen lounaispuolella rinteessä, josta vedet purkautuvat avouomassa alapuolisen siirtolapuutarhan alueelle ja edelleen Haaganpuroon, jossa on lisääntyvä taimenpurokanta. Hulevesien purkupisteessä ja sen alapuolella sijaitsee myös arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde Ilmalankorpi. Kohteen arvojen suojelemiseksi ulkoilutien alittavan putken aukipitämisestä tulee erityisesti huolehtia, jotta kohteen länsiosaan ei jää vesi liiaksi seisomaan.
Hakemuksen mukaan on olemassa riski, että massoista suotautuvat vähäiset haitta-aineet sekä emäspitoiset suotovedet voisivat aiheuttaa vaikutuksia pintavesiin. Vesienkäsittelyllä voidaan säädellä vesipäästöjen pH-arvoa ja ehkäistä kiintoaineksen ja haitta-aineiden leviämistä hulevesien mukana.
Lupa-alueen lounaispuolella ja rinteessä sijaitsevien toimintojen alapuolella sijaitsee arvokas kasvillisuus- ja kasvistokohde Ilmalankorpi, johon osa alueen hulevesistä johdetaan. Kohteen arvojen suojelemiseksi ulkoilutien alittavan putken aukipitämisestä tulee erityisesti huolehtia, jotta kohteen länsiosaan ei jää vesi liiaksi seisomaan.
Välivaraston suotovesien minimointi on varovaisuusperiaatetta noudattaen tarpeen maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi. Betonimurskeen sijoittamisen riskinarvioinnissa suurimmaksi epävarmuustekijäksi on todettu tiedot puutteet pohjavesioloista ja vesien kulkeutumisesta vajovesivyöhykkeessä.
Määräys 15. Viemärin omistajan tai haltijan antaman hyväksynnän esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa. Työmaavesien johtamisesta viemäriin ilmoitetaan HSY:lle esimerkiksi sähköpostiosoitteeseen monttuvesi@hsy.fi. HSY arvioi ilmoituksen johdosta luvan tarpeen. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä viemäröintijärjestelmän ja jätevesien käsittelyn edellyttämät laatuselvitykset.
Polttonesteiden varastointi, tankkauspisteet ja jätteiden käsittely
Määräys 16. Määräyksellä ehkäistään tai rajoitetaan mahdollisista öljy- ja kemikaalivuodoista aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Määräystä annettaessa on otettu huomioon myös Helsingin kaupungin ympäristönsuojelumääräykset.
Määräys 17. Rakentamisen aikaista jätehuoltoa koskeva määräys on tarpeen ehkäisemään terveys- ja ympäristöhaittoja sekä roskaantumista.
Ympäristökuormituksen ja -vaikutusten tarkkailu
Määräys 18. Hakijan esittämänä tarkkailusuunnitelmana tarkoitetaan hakemuksen kertoelmaosassa esitettyä suunnitelmaa pois johdettavien vesien laadun tarkkailusta ja pohjaveden pinnan tasosta. Tarkkailusuunnitelman näytteenottoa on tarkennettu määräyksellä varautuen sekä kertaluontoiseen että jatkuvaan vesien pois johtamiseen.
Ympäristönsuojelulain 209 §:n mukaan mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. Luotettavuuden osoittamiseen ei välttämättä riitä mittaajan tai arvioijan pätevyys, vaan kyse on koko mittaus- ja tutkimustoiminnan laadunvarmistuksesta ja sen tasosta.
Ympäristönsuojelulain 65 §:n mukaan lupaviranomainen voi tarvittaessa muuttaa antamiaan tarkkailumääräyksiä tai hyväksymäänsä suunnitelmaa luvan tai suunnitelman voimassaolosta huolimatta. Määräystä muutettaessa noudatettaisiin asian käsittelyssä, mitä ympäristönsuojelulain 96 §:ssä säädetään mm. kuulemisesta.
Käyttötarkkailu ja kirjanpito
Määräys 19. Suunnitelmallisella ja riittävän yksityiskohtaisella toiminnan aikaisella kuormien tarkastamisella varmistetaan, ettei lupa-alueelle tuoda muita kuin tässä päätöksessä hyväksyttyjä jätejakeita. Aistinvaraisia tarkkailun menetelmiä valittaessa on syytä huomioida erityisesti määräyksessä 7 esitetyt vaatimukset hyötykäytettävien materiaalien epäpuhtauksien tilavuusosuuksille ja orgaanisen aineksen enimmäismäärälle.
Jätelaki edellyttää kirjanpitoa jätteistä, kun toiminta on ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraista (118 §). Kirjanpitoon sisällytettävät tiedoista, niiden käsittelystä ja viranomaisen tiedonsaantioikeudesta säädetään myös jätelaissa (119 ja 122 §). Hakemuksen mukaisessa toiminnassa käsitellään jätettä, josta pitäisi jätelain mukaan minimissään kirjata tiedot vastaanotetuista jätenimikkeistä, laadusta, määrästä, alkuperästä, toimituspaikasta (sijainti hyötykäyttöalueella) sekä mahdollisista toimintaan sisältyvistä kuljetuksista (esimerkiksi hylättyjen kuormien palauttaminen). Valvonnan järjestämiseksi on tarpeen kirjata myös jätteiden toimitusaika ja laadunvalvontatiedot.
Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa
Määräys 20. Ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa. Hakijan esittämässä varautumissuunnitelmassa on esitetty ennalta arvioiden merkittävimmät häiriö- ja poikkeustilanteet sekä niihin varautuminen. Varautumissuunnitelman päivitys varmistaa ennakoimattomien tapahtumien huomioimisen.
Määräys 21. Vahinko- ja häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen toiminnan valvonnan kannalta ja tarpeellisten jälkivalvontatoimien arvioimiseksi.
Raportointi
Määräys 22. Vuosittainen raportointi sekä loppuraportin esittäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.
Ympäristönsuojelulain nojalla luvan- ja ilmoituksenvaraisten toimintojen määräaikaisraportit tallennetaan ympäristönsuojelulain 222 §:n mukaiseen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Toiminnanharjoittajaa suositellaan toimittamaan vuosittain raportoitavat jätemäärät jätejakeittain tähän tietojärjestelmään sähköisessä asiointipalvelussa tietojen ajantasaisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi.
Toiminnan muuttaminen ja lopettaminen
Määräys 23. Tiedot ovat tarpeen mahdollisten ympäristön pilaantumisen estämistä tai jätehuoltoa koskevien määräysten antamiseksi.
Vakuus
Määräys 24. Hakemuksen mukainen toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentissa mainitun liitteen 1 taulukon 2 kohdan 13 f mukaan, joka koskee jätteenkäsittelytoimintaa. Jätteenkäsittelytoiminnan vakuus asetetaan asianmukaisen jätehuollon, seurannan, tarkkailun ja toiminnan lopettamisessa tai sen jälkeen tarvittavien toimien varmistamiseksi. Poikkeukset vakuuden asettamisesta jätteenkäsittelylle ovat harvinaisia. Vakuudella katettavien kustannusten ei katsota olevan vähäisiä luvan mukaisesti käsiteltävien jätteiden määrä ja laatu huomioiden. Kerralla välivarastoitavan betonimurskeen määräksi on esitetty enimmillään 24 000 tonnia ja kynnysarvomaiden 5000 tonnia. Jätteiden ja lupa-alueelta johdettavien vesien laatua on tarkkailtava ja mahdollisesti myös seurattava toiminnan vaikutuksia ympäristössä.
Vakuuden suuruus on arvioitu pois kuljetettavan betonimurskeen ja kerralla varastoitavan kynnysarvomaan maksimimäärän mukaan niiden yhteenlasketuista kuljetuskustannuksista. Kuljetuskustannuksista on vähennetty purkubetonimurskeen markkinahinta. Vakuuden suuruutta arvioitaessa on huomioitu, ettei betonimursketta ole tarve enää käsitellä ennen sen saattamista markkinoille ja hyötykäyttökelpoisuuden osoittamiseksi tehtävät analyysit on tehty pääsääntöisesti ennen välivarastointia.
Hakemuksesta jätetyssä mielipiteessä esitettyjen seikkojen huomioon ottaminen päätöksessä
As Oy Helsingin Lavastajan ja As Oy Helsingin Kuuluttajan esille tuomista asioista pölyämisen hallintaa koskeva muistutus on otettu huomioon määräyksessä 11. Työmaaliikenteen aiheuttama pölyäminen, melu- ja roskaantumishaitat on huomioitu määräyksissä 10−12.
Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen
Lupa on voimassa toistaiseksi. Lupapäätösten muuttamisen ja peruuttamisen perusteista on säädetty ympäristönsuojelulain 89 ja 93 §:ssä.
Asetuksen noudattaminen
Jos asetuksella annetaan lupaan sisältyviä määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 70 §)
Päätöksen täytäntöönpano ja toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta
Skanska Talonrakennus Oy on hakenut lupaa aloittaa toiminta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Ympäristö- ja lupajaosto päättää määrätä, että päätöksen mukainen toiminta voidaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta aloittaa lupapäätöstä noudattaen, jos hakija asettaa ennen toiminnan aloittamista toiminnalle ympäristönsuojelulain 199 §:n mukaisen 65 000 euron vakuuden ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle.
Määräystä annettaessa on otettu huomioon, että toiminnan aloittaminen päätöstä noudattaen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Toiminta voidaan aloittaa muutoksenhausta huolimatta lupapäätöstä noudattaen, sillä alue voidaan saattaa ennalleen poistamalla hyödynnettäväksi tarkoitetut, välivarastoidut jätejakeet sekä maahan sijoitetut jätejakeet. Betonijätteen murskaus ei juuri lisää alueella ennestään olevien purku- ja rakentamistoimintojen tuottamaa ympäristökuormitusta eikä siitä voi aiheutuva pysyvää ympäristön pilaantumista. (YSL 199 §)
Lisäksi ympäristö- ja lupajaosto päätti määrätä, että lupapäätöksen tullessa lainvoimaiseksi edellä mainittu 65 000 euron vakuus muutetaan lupamääräyksessä 24 määrätyksi ympäristönsuojelulain 59 §:n mukaiseksi vakuudeksi.
Käsittelymaksu ja sen määräytyminen
Ympäristö- ja lupajaoston 10.6.2021 hyväksymän taksan mukainen ympäristöluvan käsittelymaksu on 4410 euroa. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit- palvelulle.
Lupapäätöksen antaminen ja siitä tiedottaminen
Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin Internet-sivulla osoitteessa
https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös lähetään tiedoksi hakijalle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluille ja HSY:n Vesihuollolle. Kuulutus annetaan tiedoksi myös niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
Sovelletut säännökset
Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 5, 7, 8, 11, 12, 14−17, 20, 27, 29, 34, 40, 43, 44, 48, 49, 51−54, 58, 59, 62, 65−67, 70, 83, 85, 87, 89, 91, 93, 94, 101, 118, 136, 155, 170, 172, 190, 191, 199, 205, 209, 222 §
Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 2, 11, 13–15 §
Jätelaki (646/2011) 6, 8, 12, 13, 15, 15 b, 29, 31, 72, 73, 120, 121, 121 a, 121 b, 118, 119, 120 122, 141 §
Valtioneuvoston asetus jätteistä (ns. Jäteasetus) (978/2021) 11, 12, 13, 16 a, 22, 24 ja 25 § sekä liite 4
§Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa, ns. MARA-asetus(843/2017)
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista, ns. PIMA-asetus (214/2007)
Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista (331/2013)
Muutoksenhaku
Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on liitteenä.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Päätös tullut nähtäväksi 21.02.2023
VALITUSOSOITUS
Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valitusoikeus
Tähän päätökseen saa hakea muutosta
- asianosainen
- se, jonka oikeutta tai etua päätös saattaa koskea
- rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät
- toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät
- elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
- muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.
Valitusaika
Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Valitusviranomainen ja valituksen toimittaminen
Valitusviranomainen on Vaasan hallinto-oikeus.
Vaasan hallinto-oikeuden asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | vaasa.hao@oikeus.fi |
Postiosoite: | Vaasan hallinto-oikeus |
PL 204 | |
65101 VAASA | |
Faksinumero: | 029 56 42760 |
Käyntiosoite: | Korsholmanpuistikko 43 |
65100 VAASA | |
Puhelinnumero: | 029 56 42780 |
Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet
Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00-16.15.
Valituksen muoto ja sisältö
Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
- päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutosta siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
- vaatimusten perustelut
- mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.
Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.
Valituksessa on lisäksi ilmoitettava se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.
Valitukseen on liitettävä
- valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
- selvitys siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu
Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Kirjaamon asiointiosoitteet ovat seuraavat:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15-16.00.
Esittelijä
Lisätietojen antaja
Heli Lehtinen, ympäristötarkastaja, puhelin: 09 31035623