Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Oulunkylän rantapuiston jalopuulehto

Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus), että se perustaa Oulunkylän jalopuulehdon luonnonsuojelualueen sekä vahvistaa alueen hoito- ja käyttösuunnitelman.

Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi

Suojelun perusteet ja tarkoitus

Suojelun tarkoituksena on säilyttää Vantaanjoen varressa sijaitseva runsaasti vaahteraa kasvava lehtometsikkö, joka on entinen pihapiiri. Suojelu turvaa metsikön luontaisen kehittymisen jalopuumetsäksi. Alue täyttää luonnonsuojelulain edellyttämät luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset. Alueella on runsas ja erityislaatuinen orvakkalajisto, joka muistuttaa Itämeren eteläosien lajistoa. Uhanalaisia ja hyvin harvinaisia orvakkalajeja on useita. Lahopuuta on runsaasti.

Alueen sijainti ja rajaus

Oulunkylän jalopuulehto sijaitsee Oulunkylän ja Pukinmäen rajalla. Alueen pinta-ala on 0,87 ha. Pieni lehtoalue rajautuu koillisessa Vantaanjokeen, luoteessa Käskynhaltijantiehen, lounaassa voimalinjaan, etelässä kevyen liikenteen väylään ja idässä entiseen peltoon.

Koillisrajana oleva Vantaanjoen pääuoma on Natura-aluetta FI0100104.

Kiinteistötiedot

Luonnonsuojelualue sijaitsee lähes kokonaan kiinteistöllä 91-28-9903-55. Koska Vantaanjoen varrella raja kulkee rantaviivaa pitkin, pieniä osia suojelualueesta sisältyy kiinteistöön 91-422-6-56, johon kuuluu Vantaanjoen vesialueita. Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt.

Kaavoitus

Oulunkylän jalopuulehto sijaitsee yleiskaavassa virkistys- ja viheralueella.

Asemakaavassa nro 8185 suojelualue sijoittuu puistoalueelle.

Luontotyypit ja kasvillisuus

Oulunkylän jalopuulehdon alue oli 1970-luvun alkuun saakka pihamaata, jota ympäröivät pellot. Nykyisen kaltainen metsäinen ilme paikalla alkoi olla 1980-luvulla, kun puut varttuivat ja uusia taimia kasvoi. Paikka sijaitsee Vantaanjoen melko jyrkällä törmällä. Alhaalta rannalta maasto kohoaa seitsemän metriä entiselle piha-alueelle ja 11 metriä korkeimmille kalliopaljastumille.

Alueella kasvaa kymmenittäin runkopuiksi varttuneita vaahteroita. Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnissa vuonna 2022 alueen todettiin täyttävän vaarantuneen luontotyypin, jalopuulehdon, ominaispiirteet. Vaahteroiden lisäksi muukin puusto on lehtipuuvaltaista. Suojelualueen eteläreunassa kasvaa muutamia järeitä kuusia, yksi lehtikuusi ja puistolehmuksia, jotka todennäköisesti ovat vanhoja pihapuita. Vanhan asutuksen merkkeinä ovat kallion lakialueen kaivannot, kivijalan jäänteet sekä rannalle johtavat betoniportaat.

Metsäalue on saanut vuosikymmenien ajan kehittyä luontaisesti. Lahopuuta on runsaasti. Pensaskerros ja pienpuusto on paikoin tiheää, mutta kallioisimmilla kohdilla puustoa on vain harvakseltaan. Jokivarren leppiä ja tuomia kasvava rantametsä on luonnontilainen.

Helsingin luontotietojärjestelmässä alue on arvokas orvakka- ja lintukohde.

Merkittävä lajisto

Lahottajasienet

Oulunkylän jalopuulehdon lahottajasienilajisto on monimuotoinen, ja kahdessa alueella tehdyssä inventoinnissa löytyi ainutlaatuista lajistoa. Perusorvakkalajisto muistuttaa enemmän Itämeren etelärantojen kuin pohjoisrantojen lajistoa. Lehtipuiden lajistosta alueelta löytyi mm. erittäin uhanalainen risakääpä, hyvin harvinaiset kehä- ja usvakurokka sekä Suomen ensimmäiset havainnot harsolajista Oliveonia subfibrillosa. Kuusimaapuulta löytyi alueellisesti uhanalaista peikonnahkaa.

Oulunkylän jalopuulehto muodostaa hyvän elinympäristön lahottajasienille. Sen sijainti Suomen etelärannikolla suojaisan joen varrella on ilmastollisesti edullinen. Alueella on eteläisempien kasvillisuusvyöhykkeiden puulajistoa ja runsaasti lahopuuta.

Inventoinneissa on todettu, että koska Oulunkylän jalopuulehdon alue on pieni, olisi hyvä säästää lehtipuustoa hoitamattomana metsäisillä paikoilla alueen etelä- ja itäpuolella sekä Vantaanjoen vastarannalla.

Linnusto

Oulunkylän jalopuulehdossa viihtyy runsas lehtimetsien peruslinnusto. Pesimälinnuston parimäärätiheys on melko suuri, mikä kertoo metsäalueen hyvästä laadusta. Rehevä ja kasvillisuudeltaan suojaisa paikka jokivarressa tarjoaa erinomaisen elinympäristön. Arvoa linnustolle lisää myös runsas lahopuun määrä.

Alueen inventoinnissa löydettiin useita vanhoja tikankoloja sekä kuolleissa että elävissä puissa. Kahdessa luonnonkolossa pesi kottarainen. Myös tali- ja sinitiainen sekä kirjosieppo pesivät alueella todennäköisesti luonnonkoloissa. Kesällä 2019 todetuista pesimälinnuista pensaskerttu on Suomessa silmälläpidettävä.

Lepakot

Linnustoinventoinnin yhteydessä havaittiin myös kahden eri lepakkolajin saalistavan Vantaanjoen yllä. Lepakot saattavat hyödyntää Oulunkylän jalopuulehdon vanhojen puiden koloja päiväaikaisina lepopaikkoina. Lepakot ovat luontodirektiivin IV liitteen tiukasti suojeltuja lajeja, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä.

Alueen käyttö

Oulunkylän jalopuulehdon virkistyskäyttö on vähäistä. Alueella on kaksi polkulinjaa, joista toinen kulkee entisen pihapiirin läpi. Se toimii oikopolkuna itäosan kevyen liikenteen väylältä länteen Käskynhaltijantielle. Käskynhaltijantieltä kulkee rantaan toinen kalastajien käyttämä polku. Polut ovat kapeita eikä lehdossa ole polkujen ulkopuolella juurikaan kulumisen merkkejä.

Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonhoidon suunnitelma

Lehdon puuston annetaan kehittyä luontaisesti. Tarvittaessa vaaralliset puut kaadetaan reittien varsilta, ja jätetään lahopuuksi kasvupaikalleen.

Vieraslajeina tavattavia karhunköynnöstä, isotuomipihlajaa ja terttuseljaa poistetaan alueelta.

Virkistyskäytön suunnitelma

Alueen pihapiirin läpi kulkeva oikopolku merkitään viralliseksi kulkureitiksi, jolla liikkumista suositellaan. Jos polku vettyy, sitä voidaan parantaa soraistuksella. Näin polku pysyy kuivana ja tarve kiertää märkä kohta vähenee.

Virallisen polkureitin yhteyteen pystytetään pääopaste ja ainutlaatuisesta luonnosta kertova kohdeopaste tai opasteita.

Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi

Yleiset rajoitukset

Alueella on kielletty:

- rakennuksien, rakennelmien ja teiden rakentaminen
- maa-aineksen, kivien ja kaivoskivennäisten ottaminen ja maa- tai kallioperän vahingoittaminen tai muuttaminen
- kasvien, sienten ja jäkälien sekä niiden osien ottaminen ja vahingoittaminen
- luonnonvaraisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai häiritseminen ja niiden pesien hävittäminen
- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen
- muut toimet, jotka vaikuttavat epäedullisesti alueen luonnonoloihin, maisemaan tai eliölajien säilymiseen.

Liikkumisrajoitukset

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:

- moottoriajoneuvolla liikkuminen, lukuun ottamatta alueen hoidon kannalta välttämätöntä liikkumista
- koirien, kissojen ja muiden lemmikkien irti pitäminen.

Sallitut toimenpiteet

Edellä olevien määräysten estämättä on sallittua:

- toimintarajoitteisen henkilön liikkuminen sähkömoottoroidulla apuvälineellä
- marjojen ja ruokasienten poimiminen
- vaarallisiksi arvioitujen puiden ja niiden oksien tapauskohtainen poistaminen siten, että puiden rungot jätetään lahopuuksi kasvupaikalleen tai sen läheisyyteen
- alueen eteläpuolella kulkevan kaasuputken käyttö ja huolto
- haitallisten vieraslajien poistaminen maanomistajan luvalla
- muu toiminta hoito- ja käyttösuunnitelmassa tarkemmin osoitetulla tavalla.

Korvaus

Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.