Aloituspaikat, yleisopetuksen 1. luokka, lukuvuosi 2023-2024

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Oppilaalla on ensisijainen oikeus käydä sitä koulua, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämällä oppilaaksiottoalueella hän asuu.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain. Koulu ei saa ylittää tässä päätöksessä päätettyä enimmäispaikkamäärää 1.-2. vuosiluokilla. Koulun oppilaaksiottoalueelle muuttavilla on kuitenkin aina oikeus päästä kouluun.

Lukuvuoden 2023–2024 aloituspaikkamäärä 1. luokalle on laskettu siten, että perusjoukkona on Helsingin kaupungin väestöennusteen mukaiset 7-vuotiaat vuonna 2023. Alueellinen väestöennuste on tehty syyskuussa 2022. Väestömäärästä on poistettu ne, joiden äidinkieleksi on merkitty ruotsi väestörekisterissä. 7-vuotiaat on järjestetty koulujen oppilasalueittain siten, että siinä on otettu huomioon tulevat palveluverkkomuutokset. Tarkastelussa otettiin huomioon myös ne yksityiset ja valtion koulut, joilla on oma oppilasalue. Oppilasalueen määrästä on laskettu osuus, joka vastaa 1.-luokan oppilaista oman lähikoulunsa valinneita oppilasalueella syksyllä 2022.

Tätä väestöllistä tietoa hyödyntäen koulujen rehtorit esittivät koulujensa aloituspaikkamäärän, jossa opetusryhmät ovat opetuksen järjestämisen kannalta toimivia ja opetuksessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet.

Tämän päätöksen oppilasmäärät muodostavat koulun 1. luokan oppilasmäärän pois lukien painotetun opetuksen oppilaspaikat. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt erikseen painotetun opetuksen oppilaspaikoista (opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto 24.2.2015 §13).

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan jaosto päättää oman kieliryhmänsä perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoskohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 2 §:n 2 kohta). Esityksen lähtökohtana on turvata koulujen ja alueiden tasapuolinen kehitys ja vahvistaa lähikoulun valintaa.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 19.12.2017 (§ 32) päättänyt oppilaaksioton perusteista.

Lapsivaikutusten arviointi

Helsingin kaupunkistrategian 2021-2025 mukaan jokaisella helsinkiläisellä lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen ja opinpolkuun sekä laadukkaaseen koulutukseen ja opetukseen. Helsingin tavoitteena on, että kaikki koulut ovat hyviä kouluja ja sujuva polku varhaiskasvatuksesta perusopetukseen toimii. Koulukohtainen aloituspaikkamäärän päättäminen lukuvuosittain tukee edellä kuvattuja tavoitteita vahvistamalla koulujen tasapuolista kehitystä, minkä johdosta eri alueilla asuvat asukkaat saavat yhdenvertaiset koulupalvelut.

Perheiden arkea pyritään helpottamaan osoittamalla koulu mahdollisimman turvallisen ja lyhyen matkan päästä kodista.

Ensimmäisellä luokalla aloittavien osalta tavoitteena on yhtenäinen koulupolku. Yhtenäisessä peruskoulussa oppilaan koulu ei vaihdu 7. luokalle siirryttäessä. Ala-asteen koulussa oppilaan koulu vaihtuu, mutta koulupolut on suunniteltu siten, että oman alueensa lähikouluun pääsee jatkamaan tutun oppilasryhmän kanssa. Koulukohtaisen aloituspaikkamäärän määrittelyssä huomioidaan koulun oppilaaksiottoalueen väestöennusteen lisäksi mahdollisuus järjestää opetus pedagogisesti ja taloudellisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti.

Päätös tullut nähtäväksi 03.11.2022

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.