Materiaalikiertojen edistäminen, rakennusosien uudelleen käytön kehittäminen, osallistuminen tukimus- ja kehittämishanke klusteriohjelmaan
Osallistuminen UURAKET- Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa –hankkeen rahoitukseen
Päätös
Elinkeinojohtaja päätti hyväksyä Helsingin kiertotalouden klusteriohjelman osallistumisen UURAKET - Uudelleenkäytettävien rakennusosien käytön edistäminen talonrakentamisessa -hankkeen rahoittamiseen 80 000 eurolla. Hanketta koordinoi Rakennustietosäätiö.
UURAKET –hankkeen kokonaiskustannukset ovat 509 000 euroa. Rahoitukseen osallistuvat valtio, yritykset ja muut kiinteistö- ja rakennusalan toimijat.
Hanke toteutetaan arviolta ajalla 15.1.2023 - 31.5.2025.
Kyseessä on julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki, 1397/2016) 9 §:n 1 momentin 13 kohdassa tarkoitettu tutkimus- ja kehittämispalveluja koskeva hankinta, johon ei sovelleta hankintalakia.
Elinkeinojohtaja päätti oikeuttaa Yrityspalvelut yksikön päällikön allekirjoittamaan hankintasopimuksen.
Hankinta katetaan kokonaisuudessaan Helsingin kiertotalouden klusteriohjelmasta projektinumerolta 10402010750201.
Päätöksen perustelut
Suomen kestävän kasvun ohjelman elpymis- ja palautumissuunnitelmassa on esitetty vihreän siirtymän tukevan hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa sekä talouden rakennemuutosta. Hiilineutraaliin hyvinvointiyhteiskuntaan liittyvän uuden tiedon tuottaminen ja sen hyödyntäminen uusien innovaatioiden synnyssä antaa Suomelle mahdollisuuden vähentää kasvihuonepäästöjä, edistää yritysten liiketoimintaa ja vientiä sekä vahvistaa hiilikädenjälkeä. Keskeinen vihreän siirtymän tavoite on myös edistää rakennus- ja purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Uudelleenkäyttämällä rakennustuotteita aiempaa vastaavassa käyttötarkoituksessa voidaan niiden valmistukseen kulutetut resurssit hyödyntää tehokkaasti.
EU-taksonomia on Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, joka auttaa kohdentamaan sijoituksia vähähiilisiin, resilientteihin ja resurssitehokkaisiin toimenpiteisiin. Taksonomiakriteerit koskettavat esimerkiksi kiertotaloutta, materiaalien tehokkaampaa käyttöä sekä rakennusten elinkaaren jatkamista. Suomessa on kyettävä edistämään nopeasti rakennusosien uudelleenkäyttöä, jotta yritykset pystyvät vastaamaan tuleviin taksonomiaan sisällytettäviin vaatimuksiin.
Uudelleenkäytön suurimmat esteet liittyvät kiinteistönomistajien kokemukseen uudelleenkäyttöön liittyvistä terveellisyys- ja turvallisuusriskeistä. Rakennusosien uudelleenkäyttöä hidastaa se, että uudelleenkäyttöä varten ei ole vielä olemassa vakiintuneita menettelyjä, joilla voitaisiin osoittaa osien kelpoisuus ja tekninen vaatimustenmukaisuus. Luotettavien menettelyohjeiden ja testausten kehittäminen on oleellinen osa markkinoiden luomisessa.
Tässä tutkimus- ja kehittämishankkeessa selvitetään rakennusosien ja -tuotteiden uudelleenkäytön mahdollisuuksia eri käyttötarkoituksissa. Hankkeessa kootaan ja arvioidaan sovellettavaa tietoa uudelleenkäytettävien rakennusosien ominaisuuksien ja kunnon arviointiin, tutkimiseen ja testaamiseen sekä tulosten tulkintaan.
Tulosten avulla laaditaan opas purettujen rakennusosien käyttöön. Oppaan avulla ohjataan rakennushankkeeseen ryhtyvää ja muita rakennushankkeeseen osallistuvia tahoja tunnistamaan uudelleenkäytettävien rakennusosien mahdollisuudet ja reunaehdot sekä tarvittavat toimenpiteet rakennusosien kelpoisuuden osoittamisessa luvanvaraisessa talonrakentamishankkeessa.
Uudelleenkäytettävät rakennusosat tulee hyväksyttää tällä hetkellä rakennuspaikkakohtaisella hyväksynnällä, josta päättää kaupungin rakennusvalvonta. Tällä hetkellä Helsingin rakennusvalvonnalla ei ole työkaluja tehdä tällaista rakennuspaikkakohtaista hyväksyntää ilman markkinoilla testattuja ja yhdessä kehitettyjä menettelytapoja. Tuottamalla työkaluja rakennusvalvonnalle mahdollistetaan yritysten tasapuolinen, läpinäkyvä ja sujuva kohtelu rakennushankkeissa.
Helsingin kiertotalouden klusteriohjelma on toiminut suunnannäyttäjänä rakennusosien uudelleenkäytön edistämisessä sekä kansallisella että EU-tasolla, koska pääkaupunkiseudulla on alan suurin markkinapotentiaali Suomessa. Siksi olemme myös suurin hyötyjä rakentamisen kiertotalouden sujuvoittamisessa.
Sopimus osapuolten välille syntyy vasta, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet kehittämishanketta koskevan sopimuksen.
Päätös tullut nähtäväksi 10.02.2023
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupunginhallitus.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.
Lisätietojen antaja
Kimmo Heinonen, johtava asiantuntija, puhelin: 09 310 25365
Mira Jarkko, erityissuunnittelija, puhelin: 09 310 64317